Minäkin painottaisin iltarutiineja. Molemmat lapset olivat aluksi vähän yöunia vastaan, ja varsinkin esikoisen kohdalla oltiin vähän h-moilasina kun ei oikein tiedetty että mitäpä se huutaa. Koskeminen ja nostaminen ylös lähinnä raivostuttivat vauvaa, tai siis huuto yltyi tuolloin. Kokeiltiin kaikenmoisia rauhoituskeinoja todella laihoin tuloksin kunnes sitten päätettiin rutiineista: eka pesulle, sitten rasvaus, syöttö, sänkyyn, tutti suuhun ja unilaulu päälle. Esikoinen alkoi nukkumaan parin illan jälkeen jo laulun aikana, nuorempi hieman sen jälkeen joskin vaati pari iltaa enemmän oppia nämä rutiinit. Iltahuudot jäivät sen siliän tien pois.
Nyt kyllä huomaa jos rutiiniin tulee muutos, nukahtaminen on silloin selvästi vaikeampaa ja välillä sellaisen illan jälkeen vauva heräileekin yöllä.
Meidän kohdalla siis mitkään unikoulut tms. eivät tuoneet tulosta, vaan lapsen piti tottua tiettyihin maneereihin ennen nukahtamista. Suosittelen kokeilemaan. Vauva voi kokea pelottavana sen kun ei tiedä mitä on tulossa tai tapahtumassa kun "äkkiä" lasketaankin sänkyyn.
Pakko sanoa -91:sen puolesta itsekin sellainen sananen, ettei se iästä ole kiinni kuinka pätevä tai sopiva joku on johonkin hommaan. Eikä ikä tee automaattisesti tietävämmäksi tai paremmaksi vanhemmaksi/työntekijäksi/miksi tahansa.
Nyt kyllä huomaa jos rutiiniin tulee muutos, nukahtaminen on silloin selvästi vaikeampaa ja välillä sellaisen illan jälkeen vauva heräileekin yöllä.
Meidän kohdalla siis mitkään unikoulut tms. eivät tuoneet tulosta, vaan lapsen piti tottua tiettyihin maneereihin ennen nukahtamista. Suosittelen kokeilemaan. Vauva voi kokea pelottavana sen kun ei tiedä mitä on tulossa tai tapahtumassa kun "äkkiä" lasketaankin sänkyyn.
Pakko sanoa -91:sen puolesta itsekin sellainen sananen, ettei se iästä ole kiinni kuinka pätevä tai sopiva joku on johonkin hommaan. Eikä ikä tee automaattisesti tietävämmäksi tai paremmaksi vanhemmaksi/työntekijäksi/miksi tahansa.