Järkyttävä juttu hesarissa koskien päivähoitoa

[feger]

Ikävää että tuo kärjistetään niin, että tuota tapahtuisi ihan jokaisessa päiväkodissa.

Meidän poika joutui pph:n kiusaamaksi. :|

 

[pph]

"syöminen on lapsen asia, ravitsevan ruuan tarjoilu on vanhempien asia"


Näin on mielestäni myös. Mun mielestä normaalille terveelle lapselle pitää tarjota monipuolista ruokaa. Jos lapsi syö ruoasta aina vain yhden saman osan, ei hänelle pidä tarjota sitä aina vain, vaan tarjota seuraavaksi niistä muista osa-alueista joista puute on. Eli jos lapsi nauttiin ruoalla vain voileivän, ei mielestäni sitä voileipää tarjota lapselle seuraavalla ruoalla, jos ei muutakin syö.

Juuri näin! Valitettavasti on vanhempia, joiden mielestä lapsen pitäisi itse saada päättää mitä syö eli jos ruoka ei kelpaa niin sitten vaikka leipää. Minulla on hoidossa ollut tällainen tapaus ja ei juurikaan syönyt kuin leipää. Ei koskenutkaan ruokaan, jossa oli perunaa tai kasviksia tai lihaa. Ainut "ruoka" mikä maistui oli kalapuikot....

 

[Jellonainen]

Surullista kyllä näin moni äiti kokee ja myös tekee lapselle mahdottomaksi ruuasta nauttimisen. Kuka tahansa lastenlääkäri tämän tosiasian voi äideille kertoa.Terve lapsi syö kun on nälkä jos vanhemmat ja aikuiset eivät siitä kamppailua tee. Sitten sitä saakin kamppailla kunnes lapsi kotoa muuttaa ja tämän jälkeen nuorella onkin sitten varsin ristiriitainen suhtautuminen ruokailuun.Kasvaa vanhemmaksi joka tavallisesti jatkaa samaa kamppailua omien lasten kanssa jne.

Käsitit väärin. En minä pakota, kyllä lapsi saa olla syömättäkin. Mutta "herkkuja" eli leipää (tai jälkkäriä, jos sitä on), ei saa jos ei syö yhtään ruokaa. Lapsi päättää syökö (syö varmasti tosiaan sitten kun riittävä nälkä ), mutta minä päätän MITÄ hän syö.

 

[Kowalski]

Käsitit väärin. En minä pakota, kyllä lapsi saa olla syömättäkin. Mutta "herkkuja" eli leipää (tai jälkkäriä, jos sitä on), ei saa jos ei syö yhtään ruokaa. Lapsi päättää syökö (syö varmasti tosiaan sitten kun riittävä nälkä ), mutta minä päätän MITÄ hän syö.

Juuri noin sen kuuluu ollakin mun mielestä.

 

[Raivotar]

^ Kyllä lapsen koulutaival on tosiaan pitkä, eskari + 9 vuotta peruskoulua. Siinä tulee nälkä ja itkupotkuraivari monta kertaa, jos ei kouluruoka maistu. Nähty on.

Moni "käytöshäiriöinen" rauhoittuisi jo pelkästään sillä, että söisi kehon aikataulun mukaisesti. Mutta jos kotoa jo sanotaan, että ei tarvi kaikkea syödä, niin siitä kärsii sitten koko luokka.

No ei se nyt ihan näinkään ole. Minä olen koko ikäni ollut nirso. Pienenä jouduin istuskelemaan pöydän ääressä "kunnes lautanen on tyhjä". Lautanen ei koskaan tyhjentynyt, sillä loppujen lopuksi äiti onneksi antoi aina periksi.

Koulussa oli onneksi runsaasti näkkileipää tarjolla, jos kouluruoka ei sattunut olemaan tarpeeksi hyvää. Näppärää oli kantaa myös välipalana esim. omenoita mukana, joita voi syödä nälissään välitunnilla, jos oikein tiukka paikka tuli.

Aikuisena sama nirsoilu jatkuu, mutta kyllä hengissä olen ainakin tähän asti selvinnyt. Ruuan syöminen on minustakin ihanaa ja lounas on työpäivän kohokohta, mutta se ei tarkoita sitä, että minulle kaikki ruoka kelpaisi. Kyllä me nirsotkin nautimme ruuasta - kunhan se on meidän makuumme. =)

 

[salkkis]

Onneksi meidän lasten ei tarvitse olla toisten hoidettavana.

Olen niin kiitollinen että mulla on mahdollista hoitaa lapseni kotona.

 

[vieras]

Miten tuollaista voi olla?

http://www.hs.fi/juttusarja/perhe/artikkeli/Luumuja+sy%C3%B6tet%C3%A4%C3%A4n+v%C3%A4kisin+vanhempia+haukutaan+ja+kaatuneelta+kysyt%C3%A4%C3%A4n+mit%C3%A4s+l%C3%B6ysit/1135253121902

Surullista on tämä hyökkäys hoitajia kohtaan. Päivähoidon ammattilaiset ovat työssään jatkuvien säästötoimenpiteiden kohteena. Työolosuhteet ovat monessa päivkodissa melkein sietämättömät. Laadukkaasta hoidosta puhuminen on usein farssi. Päivähoidon todellisuudesta ei kuitenkaan mediassa asiallisesti keskustella. Ei keskustella miten isot lapsiryhmät ja vaihtuvat aikuiset lisäävät sekä lasten että aikuisten stressiä ja päiväst toiseen on kyse vain selviytymisestä. Ei ole ihme jos sekä lapset että aikuiset oireilevat. Pienten lasten hoito on rankkaa hommaa monella tavalla ja jos työolosuhteet tekevät hyvän työpanoksen mahdottomaksi, alkaa pinna olla kireällä ja tiedämme että jokainen vastaavassa tilanteessa ei enää pysty tekemään parastaan.

Kritiikki on täysin paikallaan ja sitä pitäisi olla paljon enemmän mutta sen tulisi kohdistua koko päivähoitojärjestelmään ja poliittisiin päättäjiin jotka hyväksyvät vallitsevan kasvatuskäytännön joka jatkuvasti nakertaa lasten vanhempien ja yhteiskunnan hyvinvointia.