A
ap
Vieras
Joka viikonloppu viime aikoina mulla on ollut sellainen olo, että kunhan tuo mies tuosta sen verran häviää, että saan jotain kamoja kasaan, häivyn. Ja joka kerta, kun se sitten häviää, iskee sellainen no eihän tässä mitään hätää -fiilis. Eilen vannotin itseäni, että nyt en tee samoin, mutta eihän se olekaan helppoa. Kaikki sanoo, että sun pitää itse päättää, mä en ota kantaa. Ja sille tulis varmaan paha mielikin. Vaikka menisinkin vaan miettimään asioita muualle, voisihan sitä palata takaisinkin, vai?