Jos 4 v on ollut huono keskittymään, miten koulu on mennyt?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Murehtija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

Murehtija

Vieras
Meillä on 4 v lapsi ja jatkuvasti tulee viestiä päiväkodista ettei lapsi jaksa kiinnostua ja keskittyä sellaisiin asioihin jotka eivät häntä kiinnosta. Jos on nukkarissa tylsä satu lapsi höpöttelee omiaan, heiluttelee jalkoja, lähtee pois sängystä jne jos ryhmässä tehdään jotain mikä lasta ei kiinnosta niin sama homma. 4 v neuvola oli juuri ja terveydenhoitajan mukaan itseään kiinnostaviin asioihin keskittyi hyvin mutta tehtävät jotka eivät lasta kiinnostaneet vaativat pientä tukemista, että lapsi jaksoi keskittyä ja tehdä loppuun. Teki tehtävät kaksin terveydenhoitajan kanssa niin en nähnyt tilannetta mutta palaute oli tämä. Saman olemme kyllä huomanneet kotona: Piirtämistä ja kirjoittamista pitäisi harjoitella ahkerasti kun ne eivät vielä suju niin keskittyminen on lapselle hankalaa. Kun luemme kirjoja jaksaa kuunnella vaikka kuinka pitkään kunhan saa valita kirjat itse. Samoin kaikkeen askarteluun, maalaamiseen, helmitöihin ymv mikä kiinnostaa keskittyy todella hyvin pitkäksi aikaa.

Me vanhemmat olemme ajatelleet, että ei haittaa vielä kun lapsi on niin pieni (täytti viikko sitten 4v) emmekä ole huolestuneet. Mutta päiväkodin palaute ja jatkuva huoli lapsen keskittymiskyvyn putteesta ovat saaneet minutkin pikkuhiljaa huolestumaan. Viimeksikin kirjallisessa palautteessa oli "olemme erittäin huolestuneita lapsen keskittymiskyvyn puutteesta". Lähnnä mietin miten lapsi pärjää syksyllä viskareissa ja sen jälkeen eskarissa ja koulussa. Kaipaisin kokemuksia onko keskittymiskyky parantunut niin, että lapsi on jatkossa pärjännyt muiden lasten tavoin ja onkohan jotain keinoja treenata keskittymiskykyä kotona?
 
4 v on kyllä vielä tosi pieni. Mun korvaan ei kuulosta mitenkään huolestuttavalta, mutta enhän mä tietenkään tunne lasta. Jos asia mietityttää, niin kysyisin mielipidettä erityislastentarhanopettajalta. Yksittäisen hoitajan mielipide, no se on vaan yksittäisen hoitajan mielipide. Heidänkin ammattitaito ja osaaminen vaihtelee, ja voi olla että kemiat ei vaan kohtaa vilkkaan lapsen kanssa joka ei oikein jaksa rauhoittua kuuntelemaan.

Lisäksi koulussa riippuu tosi paljon opettajasta... meidän vilkas lapsi sai tosi hyvän ja ymmärtäväisen opettajan, joka osaa kanavoida lapsen energian oikein.
 
....Enkä mää kyllä olis huolissaan mistään piirtämisestä.... Ei meidänkään 4,5 piirrä kuin ympyrää, eli rallirataa.
Olin mää tästä aiemmin huolissani, mut työkaverin puheet sai ymmärtämään, se piirtäminen tulee sit myöhemmin.
Ja niin kuin teilläkin, kyllä meidänkin lapsi tykkää muuten maalata ja askarrella.

Onks teillä tyttö vai poika?
Poikaa voi kehityksen suhteen verrata omaikä -miinus yksi vuosi, ja sit ollaan tyttöjen tasolla.

Ja kyllä, kaikkea voi harjoitella. Mut meilläkin rauhoittumunen saattaa tarkoittaa parin päivän projektia.. Mukavaa kotona oloa, yhdessä leikkimistä, yhdessä ulkoilua jne. Sit on taas ihan eri lapsi mitä päiväkodin jälkeen.
 
Majurilla on keino tähän...ootas kun tulee paikalle. :geek:
 
Onko kyse siitä, että lapsi ei keskity vai siitä, että on vain levoton? Meillä lapsi oli motorisesti levoton, eli häselsi koko ajan esimerkiksi päiväkodin aamupiirissä ja näytti siltä, ettei seuraa, mutta jos kysyttiin mitä muut olivat kertoneet tehneensä lomalla, muisti hyvin muiden kesälomatekemiset. Eli kuunteli, vaikkei ulospäin vaikuttanut siltä. Hienomotoriikka oli heikkoa eikä kiinnostanut, joten huiteli kaikki askartelut ja muut.

On nyt ekalla ja inhoaa yhä kirjoittaa jne, joten sen kanssa on taistelua, mutta muuten menee hienosti. On oppinut normaalisti, koulu tuntuu lapsesta jopa liian helpolta. Mutta tärkeää on ollut, että lasta ei yritetä saada täysin samaan muottiin kuin muita: Hän on yhä jatkuvasti liikkeessä ja esim. eskariope mietti näille levottomammille lapsille fyysisiä "tehtäviä", joita sai tehdä, jos paikallaan olo oli hankalaa. Eli oppimisessa ja keskittymisessä ei mitään vaikeuksia, kunhan saa tehdä sen omalla tavallaan. Monet keskittyvät parhaiten ollessaan paikallaan, mutta kaikill se ei toimi. Joillekin ihmisille keskittymistä parantaa, kun voi samalla liikkua, vaikka ulkopuoliselle se ei välttämättä näyttäisi keskittymiseltä.
 
Vaikeaahan se on aikuisellekin keskittyä sellaiseen, joka ei lainkaan kiinnosta, ei aikuinen koe sitä millään tavalla hyödylliseksi. Aikuinen tosin voi todeta, että en tee ja piste, lapsi taas pakotetaan tekemään. Päikky keksiköön paremman tavan motivoida lasta. Eikä aikuinenkaan viitsi katsoa tylsää ohjelmaa telkusta, vaan valitsee itse paremman kanavan tai tekee jotain muuta.

Kumma, että lapsilta vaaditaan paljon enemmän sopeutumista ja tylsyyden sietoa kuin aikuisilta, eikä lapsille tarjota mitään syytä edes yrittää sietää sitä. Aikuiset sietävät tylsyyttä saaadakseen palkkaa, mutta lapset eivät edes saa palkkaa.

Kirjoitit, että olette huomanneet kotona, että piirtämistä ja kirjoittamista pitäisi harjoitella enemmän, kun ne eivät vielä suju. Ei niiden tarvitsekaan sujua, lapsi on vasta nelivuotias. Riittää, kun kirjoitus opetellaan vasta koulussa, eli alkaen sinä vuonna kun täyttää seitsemän, eli todellakaan mitään tarvetta lisätreenille tässä vaiheessa ei ole. Piirtämistä ei tarvitse, jos ei siihen koe vetoa. Tunnen monta ihmistä, jotka eivät eläissään ole viitsineet opetella piirtämään, koska se nyt ei sattunut kiinnostamaan ja elämässä on niin paljon muutakin mielenkiintoista.

Päikkyyn viestiä, että nyt saa se yliopistopohjainen LTO pistää niitä pedagogiikan opintojaan käyttöön, ja miettiä lapsen motivointia vähän paremmin. Tasapäistäminen ja karjalaumameininki vain tappaa viimeisetkin motivaation rippeet ja aloitekyvyn, eikä aivoton lauman mukana laahustava pärjää nykyajan yhteiskunnassa. Päikyissä ja kouluissa vedotaan ihan liian usein siihen, että näin on toimittu aina ennenkin.
 
Eiköhän lapsi tosiaan ole ns. viskareissa vasta ensi vuonna.

Mutta minusta ei kuulosta yhtään huolestuttavalta. Jos lapsi jaksaa keskittyä mieluisiin asioihin niin varmasti ehtii oppia ennen kouluunmenoa sitä keskittymistä muihinkin opeteltaviin asioihin.

Oma tyttö oli tosi lyhytjänteinen 4-vuotiaana. Ei keskittynyt esim mihinkään leikkiin hetkiä pidempään eikä oikein vieläkään, mutta toisaalta tykkää kauheasti ohjatusta toiminnasta. Todin esim askartelut tekee aina oman näkemyksensä mukaan... On nyt 5,5v ja osaa kirjoittaa oman nimensä ja kirjaimia mallista. Nykyään tykkää myös piirtää.
 

Yhteistyössä