Jos kohtu on ohut ( repeämis riski ) niin leikataanko

[Kolmas sektio tulee]

vauva aina paljon ennen la.ta? Esim. rv. 35-36?
Joutuuko vauva sitten olemaan kuinka pitkään sairaalassa jos syntyy noin aikaisin?
Siis suurinpiirtein, eihän sitä kukaan voi varmaksi sanoa.

 

[vieras]

Kaverilla oli kaks kertaa sama tilanne. Leikattiin eka rv 38+jotain ja viimesin 36+jtn (haavan kohdan kipujen takia).

 

[pöö]

Riippuu kohdun seinämän paksuudesta. Minua peloteltiin pahoin mutta leikattiin vasta 38+3
Ja oli viides ja viimeinen sektio. Kaikki meni hienosti. Puhu pelosta neuvolassa ja lääkärissä.
Loppuvaiheessa kohdun paksuus oli 7mm joissakin kohdissa jopa 2-4mm

 

[Ap]

Oliko tuo rv 36+ syntynyt kovin pieni? Joutuiko pitkään olemaan sairaalassa?

 

[vieras]

Oliko tuo rv 36+ syntynyt kovin pieni? Joutuiko pitkään olemaan sairaalassa?

Olikohan 2 tai 3 päivää. Oli iso, jotain yli kolme kiloo. Oli lisäksi sokerivauva. Lapsivesipunktio tietenkin tehtiin ennen leikkausta.

 

[NetanJahu]

Mulla kolmas lapsi leikattiin suunnitellusti rv:lla 39+1. Siksi leikattiin kun oli jo kaksi sektiota takana ja ei olisi kohtu kestänyt luultavasti alatiesynnytystä. Eka synty 29+5 ja toka 35+5 mutta näin ei ollut tarkoitus vaan oli pakko leikata. Mutta jos suunnitellusti tehdään niin se tehdän rv:lla 38 tai 39.

 

[...]

Viikolla 36 vauva on hyvän kokoinen

 

[Ap]

Minulla on 2 suunniteltua sektiota tehty. Viimeeksi lääkäri sanoi että "aika ohut on". Nyt tämän kolmannen kanssa pelkään että rupeaa oireilemaan tuon ohuuden takia ja että vauva joutuu tavallaan minun vuokseni syntymään liian aikaisin
Esikoinen ja kuopus olleet syntyessään 3100 g eli aika pieniä ( syntyneet rv. 39+0 ja 38+6 ).

 

[kätilö]

Yleensä sectio tehdään suunnitellusti tosiaan 38-39.raskausviikolla, vain tarvittaessa aiemmin (eli jos alkaa supistelemaan tms., supisteluahan ohut kohdunseinämä ei kestä, todennäköisesti silloinkin entinen arpi on se kohta mistä voi revetä). Kuitenkin yleensä odotetaan, että lapsi on "valmis" syntymään, jos siis voidaan odotella. Mutta 36+ -viikkoinen vauvakin on jo suht hyväkuntoinen, yleensä. Todennäköisesti on vähän "uivelo", eli ei kovin virkeä verrattuna täysiaikaiseen, ja herkemmin kellastuu, mutta jos hyvin syö, niin ei sairaalassa kovin kauan joudu olemaan. Ja jos syö hyvin ja verensokerit pysyy hyvinä, pääsee vauva yleensä äidin mukaan lapsivuodeosastolle, ei keskolaan. Toki poikkeuksia tässäkin on, niin kuin kaikissa asioissa.

 

[kätilö]

Ja enemmän vauvalla tosiaan merkkaa raskausviikot kuin koko. Ihan hyvin kotiin voi päästä reilu 2-kiloinenkin, jos syö hyvin ja paino on nousussa jo, ja vointi muutenkin hyvä.

 

[Ap]

Yleensä sectio tehdään suunnitellusti tosiaan 38-39.raskausviikolla, vain tarvittaessa aiemmin (eli jos alkaa supistelemaan tms., supisteluahan ohut kohdunseinämä ei kestä, todennäköisesti silloinkin entinen arpi on se kohta mistä voi revetä). Kuitenkin yleensä odotetaan, että lapsi on "valmis" syntymään, jos siis voidaan odotella. Mutta 36+ -viikkoinen vauvakin on jo suht hyväkuntoinen, yleensä. Todennäköisesti on vähän "uivelo", eli ei kovin virkeä verrattuna täysiaikaiseen, ja herkemmin kellastuu, mutta jos hyvin syö, niin ei sairaalassa kovin kauan joudu olemaan. Ja jos syö hyvin ja verensokerit pysyy hyvinä, pääsee vauva yleensä äidin mukaan lapsivuodeosastolle, ei keskolaan. Toki poikkeuksia tässäkin on, niin kuin kaikissa asioissa.

Viimeeksi raskaana ollessani ( 2 vuotta sitten ) supisteli ennen aikaisesti jo tosi aikaisin ja sitä jatkui loppuun asti mutta ei avannut kohdun suuta kuitenkaan. Vaikka supistukset oli kipeitä ja jatkuvia, ajoittain jopa säännöllisiä.
Eli jos nyt alkaa myös supistella niin voi olla että vauva syntyy aiemmin kuin kaksi edellistä?
Entä onko mitään tehtävissä jos supistukset alkaa ja arpi on niin ohut ettei meinaa kestää? Onko pakko leikata vai voisiko esim. vuodelevolla auttaa?

 

[kätilö]

Siinä vaiheessa kun supistukset äityvät kunnon synnytyssupistuksiksi, leikkaus on edessä. 2 section jälkeenhän ei alatiesynnytys ole mahdollista, juuri tuon kohdun repeämisen riskin takia. Toki tiedän tapauksia, että synnytys on käynnistynyt ja edennyt niin vauhdilla ettei sectiota ehditty tekemään, vaan vauva on syntynyt samantien kun äiti on ehtinyt sairaalaan.. Ja hyvin niissä on käynyt. Mutta tahallaan riskiä ei oteta.

Ja jos oikeat synnytyssupistukset alkaa kovin aikaisin, niitä voidaan yrittää sairaalassa hillitä lääkkeillä, mutta jos ei onnistu, niin kyllä leikkaus on silloin edessä. Vuodelepokin voi auttaa, mutta ensin täytyy ne supistukset saada loppumaan. Meidän sairaalassa ainakin synnytyksiä yritetään yleensäkin estää kaikin tavoin siihen asti kunnes 34 raskausviikkoa on täynnä, sen jälkeen ei enää niin aktiivisesti estellä.

Mutta noita supistelujahan on suurimmalla osalla pitkin raskautta, eikä niiden kanssa tarvitse panikoida. ellei sitten ala kipuilemaan juuri arven kohdalta. Ja silloin kannattaa tahtoa tutkittavaksi äitipolille tai synnytysvastaanotttoon. Kun ne oikeat synnytyssupistukset ovat kuitenkin niin hurjan paljon voimakkaampia kuin ne mitä pitkin raskautta tulee.

Hyvin kaikki menee! Ei kannata turhaan pelätä ja miettiä tulevaa, siinä mene vain koko ihana odotusaika pilalle

 

[Ap]

Siinä vaiheessa kun supistukset äityvät kunnon synnytyssupistuksiksi, leikkaus on edessä. 2 section jälkeenhän ei alatiesynnytys ole mahdollista, juuri tuon kohdun repeämisen riskin takia. Toki tiedän tapauksia, että synnytys on käynnistynyt ja edennyt niin vauhdilla ettei sectiota ehditty tekemään, vaan vauva on syntynyt samantien kun äiti on ehtinyt sairaalaan.. Ja hyvin niissä on käynyt. Mutta tahallaan riskiä ei oteta.

Ja jos oikeat synnytyssupistukset alkaa kovin aikaisin, niitä voidaan yrittää sairaalassa hillitä lääkkeillä, mutta jos ei onnistu, niin kyllä leikkaus on silloin edessä. Vuodelepokin voi auttaa, mutta ensin täytyy ne supistukset saada loppumaan. Meidän sairaalassa ainakin synnytyksiä yritetään yleensäkin estää kaikin tavoin siihen asti kunnes 34 raskausviikkoa on täynnä, sen jälkeen ei enää niin aktiivisesti estellä.

Mutta noita supistelujahan on suurimmalla osalla pitkin raskautta, eikä niiden kanssa tarvitse panikoida. ellei sitten ala kipuilemaan juuri arven kohdalta. Ja silloin kannattaa tahtoa tutkittavaksi äitipolille tai synnytysvastaanotttoon. Kun ne oikeat synnytyssupistukset ovat kuitenkin niin hurjan paljon voimakkaampia kuin ne mitä pitkin raskautta tulee.

Hyvin kaikki menee! Ei kannata turhaan pelätä ja miettiä tulevaa, siinä mene vain koko ihana odotusaika pilalle

Minä en voi alakautta synnyttää rakenteellisen vian vuoksi ( lantioin luut niin ahtaat etten pysty synnyttämään alakautta edes pientä lasta ).

 

[NetanJahu]

Ja enemmän vauvalla tosiaan merkkaa raskausviikot kuin koko. Ihan hyvin kotiin voi päästä reilu 2-kiloinenkin, jos syö hyvin ja paino on nousussa jo, ja vointi muutenkin hyvä.

Näin on. Tyttö painoi syntyessä 2520g rv:lla 35+5 ja viikon päästä päästiin
kotiin vaikka paino laski lähelle 2kiloa, pikkasen kun lähti nousuun niin heti päästiin kotiin. Poika pääsi vähän yli kaksi kiloisena teholta kotiin, syntymäpaino oli 970g.