Miks ihmeessä oletetaan, ettei mulla olis mitään kokemusta muitten lasten hoitamisesta ku omastani? En mä tietenkään vuosikausien kokemusta ole ehtinyt hankkia, mutta jotakin sentään.
Pidän myös erittäin tärkeänä kunnioittaa vanhempien kasvatusmetodeja kun vaadin muita hyväksymään minun tapani tyttäreni kanssa

En ottaisi hoidettavakseni lasta jonka vanhempien kanssa minulla olisi täysin vastakkaiset näkemykset lastenhoidosta, siitä ei tulisi mitään, mutta tuskin sitä löytää maailmasta ketään täysin itsensä kaltaista.
Mä yritän vieläkin keksiä miten se hiano koulutus auttaa kotitalouden pyörittämisessä kahden lapsen kanssa vs yhden

Mutta en keksi :xmas: Olen hoitanu muita lapsia, heidän äitiensä/isiensä ohjeiden ja omien kykyjen mukaisesti, ja ihan tyytyväisiä pikkuisia on ollut. Pikkulapset eivät tarvitse mitään erityisen hienoa tai vaikeata; väittäisin, että aika moni tavallinen, normaali ihminen pystyy kasvattamaan lapsia jotenkuten. Muuten lisääntyminen olisi varmaan kielletty
Ilman koulutusta et rupeaisi esim hoitamaan lapsesi aivokasvainta, mutta miksi siinä on niin suuri ero laittaako laastaria oman lapsensa vai naapurin lapsen polvelle? Varsinkin jos naapurin äiti on kertonut, että Nico-Petteri tykkää tuollasista laastareista ja on tottunut, että se laitetaan tietyllä tavalla.
Ammattillinen koulutus on ihan jees ja loistava juttu, mutta uskallampa väittää, että ihmisellä on valmiuksia hoitaa lapsia myös ilman koulutusta :xmas: Mikään koulutus ei takaa aitoa kiinnostusta lasten kanssa olemiseen. Tavallisen, perusterveen ja "normaalin" lapsen kaitsemiseen ei tarvitse koulutusta; ei se puistoilu ja välipalan tarjoilu vaadi tohtoriksi väittelyä

Sen sijaan se vaatii välittämistä, kiinnostusta, aikaa, energiaa, mielellään jonkun verran kokemusta. On asia erikseen jos lapsella on jokin erityistä hoitoa vaativa poikkeama; vaikeasti vammainen tai kovia kokenut ja siitä traumatisoitunut lapsi tarvitsee erityistä hoitoa. Keskivertolapsi kuitenkin tarvitsee vaa sitä kotia, omaa tai jonkun muun, ja välittävän aikuisen. Suomessa menee tämä koulutuksen arvostus niin hassusti

Ehkä koulutusta arvostetaan liikaakin. Jokaisella tallaajalla pitäisi olla koulutusta vaikka kuinka paljon vaikka työtehtävät eivät sitä vaatisi.Jos hoitaa omansa ohella yhtä tai kahta lasta, niin miksi ihmeessä sen oman lapsen hoitoon ei tarvitse koulutusta mutta naapurin lapsen hoitoon tarvitsee, vaikka niitä hoitaisi samalla tavalla? Hoitosuhde on ihmissuhde, eikä opiskelulla voi loputtomiin ihmissuhdetaitojansa parantaa. Lapset ovat ihmisiä, eivät avaruusolioita tai eläimiä. Paljon mieluummin kouluttamaton hoitaja jolla on rauhallisempi ympäristö (eli vähemmän lapsia ja virikkeitä), jonka kanssa kemiat pelaa, joka kunnioittaa
sinun tapaasi kasvattaa lastasi, ku korkeasti koulutettu minipäiväkotia pyörittävä joka koulutuksensa ansiosta "tietää" paljon paremmin ku sinä miten lapsia kasvatetaan.
Mä muuten palkkaan 16v pikkuveljeni hoitamaan tyttöä muutama tunti viikosta iltaisin/viikonloppuisin opiskeluja varten

Ja PALJON mieluummin hän tyttöä hoitaa ku joka random koulutettu hoitaja jonka pitää saada soveltaa koulutustansa

Pikkuveljeni on siis tytön eno ja pakanakummi, ja erittäin kiintynyt pikkuprinsessaan

Ja tottelee jos mä käsken tai neuvon
Kotiin palkatuilla hoitajilla ja aupaireilla ei useimmiten ole koulutusta. Miksi ihmeessä omassa kodissa muitten lapsia hoitava on jotenkin eri asemassa? Miten se hoito
paikka tekee niin suuren eron...? Meillä oli usa vuosina useita aupaireja ja kelläkään ei ollu mitään koulutusta lapsiin liittyen, ei heillä tainnu olla muuta opiskelua takana ku lukiota, 18-20 vuotiaita ku olivat, ja kaikki lukion käyneitä. Ihan hyvin silti meistä piti huolta
