Jos TYÖSSÄKÄYVÄ kumppani tulee töistä kotiin,

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja eiäitikäänenää
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
E

eiäitikäänenää

Vieras
minkä verran hänen tulee mielestäsi osallistua lasten hoitamiseen ja kotitöihin? Mieheni on hoitanut kahta lasta päivisin kotona (koska työpaikka meni alta) ja on nyt ihan hermona siitä, kun töistä tullessa haluan hetken juoda kahvia rauhassa. Teen kuitenkin kotitöitä (pesen kaikki pyykit, hoidan siivoukset paitsi keittiötä mies siivoaa, käyn kaupassa, huolehdin lasten ruuista ym... ) enemmän kuin mies. Mies syyttää etten ole enää äiti vaan isä. Ja siis olen lasten kanssa kyllä kotiin tultuani mutta kun tulen ovesta sisään niin en HETI jaksa alkaa syöttämään lapsia vaan toivon että saan olla edes puoli tuntia rauhassa (syödä vähän). Olen nyt sanonut miehelle että hoidan joka ilta lapset ja mies saa tehdä rauhassa omia juttujaan ja sanoin että menkööt mies ensi viikonloppuna rentoutumaan ihan minne vaan. Silti mies on äreä, aukoo päätään, on vihainen... Olenko ihan kamala kun haluan töiden jälkeen hetken olla rauhassa?
 
Usko huvikses kotona hajoo pää. Hyvä kyllä että lupasit hoitaa iltaisin lapset, mä kun joudun tehdä aina kaiken yksinäni vaikka mies oliski kotona!
 
Mielestäni kotona olevan homma on tehdä pääosin kotityöt, mutta töissä käyvän tulee olla iltaisin enemmän lasten kanssa. Eli mies hoitamaan pyykit + kaupassakäynnit ja sinä annat miehellesi omaa aikaa heti, kun pääset töistä.
 
Meillä on niin päin että olen kahden lapsen kanssa kotona, mies töissä. Mä hoidan kaikki kotityöt ja enimmät lastenhoidot. Yleensä mennään iltapäivällä lasten kanssa ulkona käymään että isä saa rauhassa ottaa päikkärit ja levätä hetken. Sitten laitetaan ruoka yms.ja isä touhuilee lasten kanssa ja tehdään jotain yhdessä. En odota että mies työpäivän jälkeen alkais heti siivoamaan tai vaippoja vaihtamaan. Ihan kohtuullista antaa hetki levätä. Teillä myös sun kuuluisi saada hetki rauhoittua työpäivän jälkeen!
 
Ensimmäinen asia mikä mulle tuli tuosta mieleen on se, että miehesi on surullinen, vihainen, turhautunut ja kokee epäonnistuneensa, kun työpaikka meni alta. Ja purkaa sen nyt sinuun. Jos aiemmin ei ole tuollein käyttäytynyt, niin uskon sen olevan eräänlainen oman pahan olon ilmaisumuoto eikä liity oikeastaan mitenkään sinuun tai sinun vaatimuksiisi, jotka ovat aivan normaaleja.

Ehkä olisi syytä istuttaa mies pöydän ääreen ja avata keskustelu työpaikan menettämisestä ja sen mukanaan tuomista tunteista. Missään nimessä ei toista saa alkaa syyllistämään vaan asia pitää esittää nätisti, ettei toinen mene lukkoon.
 
Juttele miehesi kanssa. Hänellä lienee iskeny miehinen alemmuuskompleksi ja huonouden tunne kun ei nyt pystykään perhettään elättämään. Lohduta, että työtä kyllä (?) toivottavasti vielä löytyy ja että rakastat jne... häntä ja pidät "miehenä" vaikka tilanne on nyt se, että tilipussin tuotkin vaan sinä...

Kotona olo ei ole herkkua... ja varsinkin jos työ on mennyt alta eli se ei ole oma valinta! Masentaahan jo sekin pelkästään miestä.
 
Olen ensin 8-9h töissä, jonka jälkeen kotiin, jossa vaimo odottaa jo ovenraossa, että pääsee lähtemään harrastuksiinsa, jonka jälkeen olen lasten kanssa yksin kotona siihen asti, että he nukahtavat. Päivisin kotona ei kuulemma kerkeä siivoamaan, kun on niin kiirettä, joten siivoilen, teen ruuat ja käyn kaupassa iltaisin. Viikonloppuisin kaikki sujuu hyvin, kun ollaan molemmat kotona.

En tiedä kauako tätä enää jaksan..
 
Eli aiemmin olin itse se joka oli miehen roolissa. Mies auttoi silloin iltaisin lasten kanssa mutta minä tein kyllä lähes kaikki kotityöt. Tiedän siis millaista se on, välillä tosi rankkaakin.
 
No meillä siivoaa se joka on kotona päivän ja aina toinen tulee siistiin kotiin töistä oli kotona sitten mä tai mies ihan yhessä sovittu sääntö..Eli enemmän kotitöitä tekee se joka on päivän kotona koska siinä on aikaa hyvin.Nyt ku kumpikin on töissä ni tasapuolisesti ollaan tehty.
 
Mä koittaisin sun tilanteessa vetkuttaa kotiin paluuta sen verran, että olisin saanut itseni nollattua työpäivästä ennen kuin menen kotiin. Mun työpaikalla voi jäädä juomaan kahvia työpäivän jälkeen ihan kaikessa rauhassa, tiedän ettei se kaikkialla onnistu. Tiedän myös sen, että kotona oleva monesti odottaa kotiin tulevaa juuri siinä toivossa, että saa lapset työnnettyä heti hänelle ja pettyy kun toinen ei ole vielä henkisesti valmis tähän.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Meillä näin:
Olen ensin 8-9h töissä, jonka jälkeen kotiin, jossa vaimo odottaa jo ovenraossa, että pääsee lähtemään harrastuksiinsa, jonka jälkeen olen lasten kanssa yksin kotona siihen asti, että he nukahtavat. Päivisin kotona ei kuulemma kerkeä siivoamaan, kun on niin kiirettä, joten siivoilen, teen ruuat ja käyn kaupassa iltaisin. Viikonloppuisin kaikki sujuu hyvin, kun ollaan molemmat kotona.

En tiedä kauako tätä enää jaksan..

Ei ole reilua töissä käyvää kohtaan. Toi vaimosi pitää päästä omiin harrastuksiinsa, mutta kyllä kotona olevan tulee siivota, tehdä pääosin ruoka ja käydä kaupassa.
 
Mitä monien kavereiden kanssa on jutellut, niin aika harvan on vaikea ymmärtää tuota puolison tarvetta olla yksin/ilman lapsia kun tulee töistä koska tuo puolisohan on saanut olla töissä&työmatkoilla jo koko päivän ilman lapsia ja niin sanotusti rauhassa. Kotona oleva osapuoli taas varmasti on siihen mennessä jo odottanut kovasti aikuista seuraa ja apua lasten hoitoon.

Mun mielestä molempien tarpeet on yhtä hyvin perusteltuja ja monella tapaa ymmärrettäviä, keskustelemalla siitä selviää. :)
 
Pointti varmaan tässä on miehesi tunteesta siitä, ettei ole kelvollinen työn menettämisen jälkeen eli tunnepuolesta, ei niinkään siitä kuka tekee mitä. Istutte pöydän ääreen ja juttelette työnjaosta, jatkosta, tulevaisuudesta, työnhausta ja menette harrastamaan parisuhdevoimistelua sen päälle niin saatte asian mielen päältä pois ;-)
 
Alkuperäinen kirjoittaja minä :
Mielestäni kotona olevan homma on tehdä pääosin kotityöt, mutta töissä käyvän tulee olla iltaisin enemmän lasten kanssa. Eli mies hoitamaan pyykit + kaupassakäynnit ja sinä annat miehellesi omaa aikaa heti, kun pääset töistä.

Niin että työssäkäyvän homma on hoitaa illalla töiden jälkeen lapset yms. että kotona päivän oleva saa illan viettää omaa aikaa??

Entä jos töissä olisikin mies, saako kotona päivät oleva vaimo illat omaa aikaa kun työssä käyvä mies hoitaa lapset? Epäilen...

Miksi aina jankutetaan m i e h e n omasta ajasta? Kai sitä nainenkin tarvitsee, vai olenko ihan väärässä?

 
Meillä näin. Jos itse olen väsynyt vauvan kanssa puuhastelusta ym kotitöistä kun mies tulee kotiin, nukumme molemmat päiväunet vuorotellen. Tai jos toinen ei halua nukkua, saa hän rauhassa touhuta omia juttujaan. Sen ajan toinen puuhaa puolivuotiaamme kanssa.

Kinkkinen juttu, koska kyllä sitä ite kaipaa omaa rauhaa hetken, mutta ymmärrän hyvin että mies on väsynyt töistä tullessaan myös.
Tää on osottautunut ihan toimivaksi jutuksi :)
 
Jatkoa vielä, ja minä, joka olen lapsen kanssa kotona, siivoan iltaisin (isommat hommat mitä ei ehdi pvällä tekemään). :) Viikonloppuisin kun mies on kotona, saa äiti nukkua pidempään :) <3
 
Alkuperäinen kirjoittaja Pomppiva Pallokala:
Ensimmäinen asia mikä mulle tuli tuosta mieleen on se, että miehesi on surullinen, vihainen, turhautunut ja kokee epäonnistuneensa, kun työpaikka meni alta. Ja purkaa sen nyt sinuun. Jos aiemmin ei ole tuollein käyttäytynyt, niin uskon sen olevan eräänlainen oman pahan olon ilmaisumuoto eikä liity oikeastaan mitenkään sinuun tai sinun vaatimuksiisi, jotka ovat aivan normaaleja.

Ehkä olisi syytä istuttaa mies pöydän ääreen ja avata keskustelu työpaikan menettämisestä ja sen mukanaan tuomista tunteista. Missään nimessä ei toista saa alkaa syyllistämään vaan asia pitää esittää nätisti, ettei toinen mene lukkoon.

Tämä mullekin ekana tuli mieleen. En usko että kukaan tosissaan alkaisi arvostelemaan kahvin juonnista ja hetken rauhasta työpäivän päätteeksi.
 
En mene sanelemaan, miten tämän pitäisi mennä. Mutta meillä toimitaan seuraavanlaisesti:

Töistä tultuaan mies laittaa ruoan ja yleensä viettää siinä samalla aikaa tytön kanssa. Hän syöttää tytön päivällisen aikanamme ja siistii keittiön kokkauksen jäljiltä. Käytännössä töistä tultuaan mies viettää kaiken ajan lapsen kanssa ja kävelyttää koiraa ainakin kerran.

Päivän aikana minä tietysti olen tytön kanssa, hoidan koiran ja siistin kotia päällisin puolin. Koska meillä on ehdoton sääntö, että kaikki tavarat viedään heti samantien omille pakoilleen, ei sotkua juuri pääse syntymään. Suuremmat siivot hoitaa sitten siivoaja viikonloppuisin, joten minun huolekseni jää lähinnä pyykinpesu ja silitys.
 
Alkuperäinen kirjoittaja '':
Alkuperäinen kirjoittaja minä :
Mielestäni kotona olevan homma on tehdä pääosin kotityöt, mutta töissä käyvän tulee olla iltaisin enemmän lasten kanssa. Eli mies hoitamaan pyykit + kaupassakäynnit ja sinä annat miehellesi omaa aikaa heti, kun pääset töistä.

Niin että työssäkäyvän homma on hoitaa illalla töiden jälkeen lapset yms. että kotona päivän oleva saa illan viettää omaa aikaa??

Entä jos töissä olisikin mies, saako kotona päivät oleva vaimo illat omaa aikaa kun työssä käyvä mies hoitaa lapset? Epäilen...

Miksi aina jankutetaan m i e h e n omasta ajasta? Kai sitä nainenkin tarvitsee, vai olenko ihan väärässä?

En tarkoittanut koko iltaa, vaan jonkin verran kotona oleva tarvitsee omaa aikaa kyllä iltaisin, kun on koko päivän ollut lasten seurassa. Mielestäni tämän ei pitäisi olla sukupuoli kysymys, vaan jako tulisi tapahtua sen mukaan, kuka on kotona ja kuka käy töissä. Töissä oleva on kuitenkin poissa kotoa ja eri ympyröissä, mutta kotona oleva on koko ajan samoissa ympyröissä, ellei saa sitä omaa aikaa. Sinäänsä olet kyllä oikeassa, että harvemmin kotiäiti sitä omaa aikaa saa...
 
Minun mieheni on kotona työttömänä. Lapset ovat jo isoja eikä heitä tarvitse hoitaa. Melkein joka päivä mies kertoo minulle miten kiireinen hän on ollut, Hän käy kaupassa, laittaa ruokaa, mutta pyykit ja siivoukset kuuluvat minulle. Luulen, että miehellä on psykologinen tarva korostaa omaa tärkeyttään ja siksi hänellä puhuu aina kiireestään. Kieltämättä ei ole kivaa työpäivän jälkeen kuulla, miten hirveän kiire toisella on ollut, vaikka hänen ei ole pakko tehdä juuri mitään.
 
Minusta molemmat tarvii omaa aikaa ja molempien tulee osallistua kodinhoitoon sekä lastenhoitoon. Jos toinen on kotona ja tienaa vähemmän, niin tekee silloin kotitöitä enemmän. Ymmärrän miestäsi että on väsynyt kun ollut lasten kanssa päivän ja kyllä hänkin varmasti kaipaisi että saisi juoda kahvit rauhassa, mutta ymmärrän kyllä ihan tasan sinunkin näkökulmasi. Minusta sitä omaa aikaa pitäisi jakaa molemmille, ei se ole helppoa kotonakaan olla mutta on töissäkäyntikin omalla tavallaan rankkaa.
 
Kyllä minä haluan, että mies ottaa lapset heti kun tulee töistä. Juokoon sen kahvinsa myöhemmin ja ottakoon omaa aikaa, mutta silloin töiden jälkeen minä haluan hengähtää sen hetken.
 

Yhteistyössä