Jos vauva syntyy hyvin hyvin aikaisin, onko keskoshoitoon pakko suostua?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja miettii
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja alkuperäinen;22183603:
En mä tiedä mitä tekisin tuossa tilanteessa :D

Mutta siis erittäin aikaisin syntyneellä keskosella on edessään aika rankka taival, ja terveydenkin kanssa tulee olemaan vähän niin ja näin.

Ja paradoksina siis se että suunnilleen samoilla viikoilla voi vielä abortoida sikiön jonka elämälaatu tulisi olemaan heikko...

Näitä ei voi mitenkään verrata keskenään. Jos joku abortoi rv 20+, täytyy lapsen olla pahasti sairas tai kehitysvammainen. Ennenaikaisesti syntyvä pikkukeskonen voi olla täysin terve, mutta syntyy vain liian aikaisin. Keskoshoito on kehittynyt huimasti viimeisten vuosien aikana ja yhä enemmän pikkukeskosina syntyneinä elää täysin terveinä. Voi tulla komplikaatioitakin, mutta ei välttämättä.

Uskoisin, että sua katsottaisiin aika pitkään sairaalassa, jos haluaisit eutanasiaa ennenaikaisesti syntyneelle lapsellesi. Varmaan mietittäisiin lapsen huostaanottoa, jos et alkaisi osallistumaan lapsen hoitoon teho-osastolla.
 
[QUOTE="vieras";22183631]Melko kova äiti/isä saa olla jotta muuten terveen lapsensa antaisi kuolla vain vähäisten viikkojen tähden,ja sen takii et edessä rankka taival.Ei jeesus sentään mitä mietteitä.

Ja juu,meillä täällä suomessa ei jätetä lasta kuolemaan jos se noilla viikoilla syntyy.
Ne keiden raskautta ei einää noilla viikoilla jatketa,niin odotatvat kyllä täysin elinkelvottomia lapsia,ei ole kyse vammaisuudesta.[/QUOTE]

No, olen siltikin yhä sitä mieltä että tuo meidän 5v on yhä vain hengissä vaikka hänet onkin täällä niin moneen kertaan tuomittu elinkelvottomaksi. :D

Muuten tuli mieleen että mitä jos se hyvin aikaisena keskosena
syntynyt lapsi onkin down? Yritetäänkö häntä väkisin pitää elossa samoin kuin ns. vammatonta samoilla viikoilla syntynyttä, vaikka kuitenkin raskauden jatkuessa hänet olisi yhä mahdollista abortoida noilla viikoilla.
 
[QUOTE="vieras";22185341]Näitä ei voi mitenkään verrata keskenään. Jos joku abortoi rv 20+, täytyy lapsen olla pahasti sairas tai kehitysvammainen. Ennenaikaisesti syntyvä pikkukeskonen voi olla täysin terve, mutta syntyy vain liian aikaisin. Keskoshoito on kehittynyt huimasti viimeisten vuosien aikana ja yhä enemmän pikkukeskosina syntyneinä elää täysin terveinä. Voi tulla komplikaatioitakin, mutta ei välttämättä.

Uskoisin, että sua katsottaisiin aika pitkään sairaalassa, jos haluaisit eutanasiaa ennenaikaisesti syntyneelle lapsellesi. Varmaan mietittäisiin lapsen huostaanottoa, jos et alkaisi osallistumaan lapsen hoitoon teho-osastolla.[/QUOTE]

Tuskin nyt noinkaan. Mitä vammaisena syntyneidän lasten äitien kertomuksia olen kuullut ja lukenut niin useaan otteeseen olen törmännyt siihen ettei äiti ole edes halunnut nähdä lasta, saati sitten hoitaa tätä kun on kuullut vammasta. On monia äitejä jotka tuossa vaiheessa ovat itse sanoneet että halauvat antaa lapsen pois, mutta silti ei olla mihinkään huostaanottotoimiin ryhdytty vaan annettu äidille aikaa totutella asiaan. Tuskin asia olisi niin kovin erilainen jos äidin järkytyksen syyt olisivat vauvan pienissä viikoissa ja mahdollisten vammojen pelossa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja alkuperäinen;22184171:
Itse en tosiaankaan tiedä mitä tuossa tapauksessa tekisin. Vammaista, elinkelvotonta lasta en abortoisi missään tapauksessa, ja oletan että taistelisin myös keskosen hengen puolesta. Mutta mielenkiintoista on siis se, että lääkäri joka abortoi liikuntavammaisen sikiön viikoilla 20+ joutuisi silti pakolla ylläpitämään samoilla viikoilla sellaisen keskosen elämää joka ilman muuta myös tulee olemaan jollain tavalla vammainen tai sairaalloinen loppuikänsä.

No sun ei tarvikkaan tietää, koska lääkärit päättää!! Joten voit huokaista. Sulta ei kysytä.

Ja jos vauvalla on liikuntavamma, ei se ole syy aborttiin myöhäisillä viikoilla. Lapsen tulee olla niin sairas, että kuolisi varmasti heti synnyttyään, se on peruste myöhäiselle abortille. Jos puuttuu käsiä tai jalkoja, se ei ole syy aborttiin.
 
[QUOTE="vieras";22185397]No sun ei tarvikkaan tietää, koska lääkärit päättää!! Joten voit huokaista. Sulta ei kysytä.

Ja jos vauvalla on liikuntavamma, ei se ole syy aborttiin myöhäisillä viikoilla. Lapsen tulee olla niin sairas, että kuolisi varmasti heti synnyttyään, se on peruste myöhäiselle abortille. Jos puuttuu käsiä tai jalkoja, se ei ole syy aborttiin.[/QUOTE]

Siltikin tykkään yhä että tuo meidän 5v on elossa ja vieläpä ihan hyvissä voimissa, vaikkakin flunssan jäljiltä tällä hetkellä vähän toipilas. Vaikka siis hänetkin olisi saanut abortoida ihan sinne viimeisille viikoille asti.
 
koskaan ei voi olla varma selviäkö lapsi, myös täysiaikainen vauva voi joutua "keskolaan" Pitäisikö siltäkin pikkuiselta jättää hoito.

Minnusta se on lapsen tappamista jos ei anna viedä keskolaan, vaikka elinmahdolisuudet olsivatkin melkein olemattomat. Me ihmiset kun ei olla jumalia ja pääätetä kuka saa elää ja kuka ei. Kaikilla on oikeus elää, myös sillä keskosvauvalla.

onneksi mun vanhemmat eivät ajatelleet noin että onko keskosella oikeus hoitoon, mä en olis tässä ja en olis saanut neljä ihanaa lasta.


meidän ville syntyi rv 27, mutta hän oli pahasti kehitysvammainen ( aivot eivät olleet kunnolliset) silti en halunnut aborttia, vaikka tiesin jo rv 18 asti että lapsemme ei tule koskaan olemaan normaali. kukaanhan ei voinut tietää kuinka pahasti hän olisi vammautunut. Vaikka kärsin sektion ja vauvan kuoleman, en kadu. Minusta villelläkin oli oikeus elämään, sen vajaan kaks tuntiakin, minkä hengityskoneessa oli.

ja villehän painoi vain 365g, eli hiomattavan paljo väemmin mitä tuolla viikolla syntyneet vauvat, hän ei kasvanut enää ollenkaan....muuten kyllä oli kehittyneet kaikki elimet ym, mutta aivoissa vaan ei oikin olut toimintaa ( sen näki hyvin ultralaittesta, olin ajan tasala koko ajan)
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Mitä näihin vaikeisiin tilanteisiin muuten tulee, en haluaisikaan olla päättämässä tuollaisista asioista. Siksi tuntuu näin asioita kokemattomana turvallisemmalta luottaa lääkärin/lääkäreiden lausuntoihin ja päätöksiinkin siitä mikä tuossa on parasta. Jos lapsella on mahdollisuuksia, uskon että häntä hoidetaan. Jos taas ei niin en haluaisikaan mihinkään tekohoitoon ryhtyä.

Tiedä sitten miltä tuntuisi jos joutuisi joskus tuohon tilanteeseen, toivottavasti siltä kuitenkin saa välttyä!
 

Yhteistyössä