Mun mielestä on erittäin tyhmää muuttaa sikalakuntoiseen asuntoon ja sitten jälkikäteen ruikuttaa siitä, että kämppää ei siivottu ennen uusille vuokralaisille luovuttamista. Kun tähän kämppään olin muuttamassa, kämppä oli aika törkkykunnossa -- keltaiset seinät (siis ei maalista vaan todennäköisesti sisällä tupakoinnista kellastuneet), rumat muovimatot täynnä maalinroiskeita ja polttojälkiä, liesi sellaisessa kunnossa, etten ois ainakaan itse halunnut syödä mitään siinä valmistettua ruokaa edes perusteellisen pesun jälkeen, keittiön kaapit täynnä jotain mönjää - ihme ettei torakoita näkynyt missään. Kyseessä siis kaupungin vuokra-asunto. Kävin katsomassa kämppää, minkä jälkeen menin isännöitsijän puheille. Sanoin, että asunto on muuten ok, mutta en suostu muuttamaan, ennen kuin mainitsemani epäkohdat on korjattu. Ei mennyt kuin pari päivää siihen, kun sain kuulla asunnon olevan muuttokunnossa, ja sitä se olikin: sotkut siivottu, koko asunnon muovimatot ja hella vaihdettu, seinät maalattu uusiksi. Harmi, etten tajunnut ottaa "ennen ja jälkeen"-kuvia: ero oli kuin yö ja päivä.
Joten mun mielestä on täysin turha urputtaa, jos itse ei viitsi odottaa, että asunto saadaan kuntoon ennen kuin muuttaa sinne. Jos taas suostuu muuttamaan asuntoon, vaikka se onkin törkkykunnossa, silloin se on ihan oma ratkaisu, ei kovin järkevä sellainen, ja siitä omasta ratkaisusta kuuluu kantaa itse vastuu. Vuokranantaja on hoitanut tehtävänsä -- hän tarjosi sinulle sellaista vaihtoehtoa, että palkataan siivooja ja hän hoitaa sotkut pois, mutta itse et siihen suostunut. Tienaamistarkoituksessa tuo ei kuitenkaan ollut järkevä ratkaisu -- vapaaehtoisesti nuo sotkut päätit itse siivota eikä vapaaehtoistyöstä makseta palkkaa.
