V
vieras
Vieras
Maakunta
Joululahja opelle voi olla mielipaha oppilaalle
Julkaistu: 20.12.2009 06:01
Monella oppilaalla ja vanhemmalla on halu muistaa opettajia jouluna. Ilkka kysyi kymmeneltä levikkialueen opettajalta, mitä mieltä he asiasta he ovat. Muutamat opettajat olivat huolissaan siitä, että lahjojen jako voi tuoda mielipahaa niille oppilaille, joilla ei ole lahjaa antaa.
Opettajat halusivat antaa kommenttinsa enimmäkseen nimettöminä. Perusteeksi annettiin muun muassa se, että he eivät halua loukata niitä joilta lahjoja on aiemmin tullut.
Kahdeksan kymmenestä oli sitä mieltä, että joululahjan antaminen on enemmän tai vähemmän tarpeetonta. Kannatusta sai enemmän kevätjuhlien lahjat.
-Joululahjat opettajille ovat mielestäni turhia. Kortti, mielellään itse tehty, on aivan riittävä. Kouluvuoden päättyessä keväällä, muistaminen tuntuu mukavalta, etenkin, jos tiet eroavat. Onhan se jonkinmoinen osoitus siitä, että oppilas-opettaja-suhde on toiminut, perustelee peruskoulun rehtori.
Alakoulujen tapa
Lukio rehtori Tarja Puro taas muistuttaa, että lahjojen antaminen on useimmiten alakoululaisten tapa.
-Alakouluissa lapset antavat lahjan täysin viattomasti haluten vain muistaa kivaa opettajaa. Se on vielä sitä aikaa, että jokaisen oma opettaja on se maailman paras.
Opettajat korostavat, että he toivovat joka tapauksessa, että lahja annettaisiin omasta halusta eikä velvollisuudentunteesta.
-Mielestäni muistamisesta ei pidä ottaa paineita, kukin muistakoon niin kuin parhaaksi näkee tai sitten on muistamatta, yläkoulun rehtori sanoo.
Joskus paha mieli
Joillain opettajilla on melko jyrkkäkin kanta.
Alakoulun rehtori esimerkiksi pelkää opettajille annettavien lahjojen eriarvoistavan lapsia heidän omassa mielessään.
-Lapset saattavat joutua ikävään asemaan, kun toinen antaa lahjan ja toinen ei. Opettajana ei koskaan sitä tilannetta toivoisi, että lapset tuntisivat olevansa eriarvoisia. Lahjan antamisen taustallahan on hyvin usein lapsen vanhempien aktiivisuus.
Esiopettaja on samaa mieltä.
-Selvästi huomaa, että toinen ajattelee, olisiko hänenkin pitänyt jotakin tuoda.
Yläkoulun ja lukion rehtori on taas sitä mieltä, että tästäkin asiasta saa ongelman jos niin haluaa.
-Kuten yleensäkin toiset haluavat muistaa toisia enemmän toiset vähemmän. Varsinkin alakoulussa lapsi voi saada tästä mielipahaa.
Yhdessä hankittua
Vaikka opettajilta ei sitä erikseen kysytty, moni kertoi, että ottaisi mieluummin vastaan oppilaiden yhdessä keräämän lahjan.
Alakoulun rehtori huomauttaa harmikseen, että tämä tapa on ollut hiipumaan päin.
-Kuvastaako tämä yhteishengen puutetta, itsekkyyttä, ajattelemattomuutta tai kiireistä elämän rytmiä?
Luokan yhteistä lahjaa pidetään parempana, koska silloin yksittäisen oppilaan antama summa jäisi pienemmäksi.
Yhteislahja edellyttää kuitenkin aina jonkin innokkuutta organisointiin.
Ongelmatonta ei kaikista ole tämäkään.
-Kerättävä summa per nenä voi olla ensinnäkin liian suuri ja toiseksi joku unohtaa aina. Ja kuinkas suu sitten pannaan, kun nimi puuttuu open lahjakortista eli lapset saattavat joutua eriarvoiseen asemaan, pohtii toinen alakoulun rehtori.
Samat numerot
Muutamat opettajat huomauttavat, etteivät lahjat arvosteluun vaikuta.
-Opettajan asema, jossa hän voi vaikuttaa oppilaan elämään on ongelmallinen. Sana lahja on aika lähellä sanaa lahjus, yläkoulun rehtori arvelee.
-Joskus on vähän kiusallista, kun lahjoja on tullut oikein paljon. Se ei kuitenkaan millään tavalla vaikuta esimerkiksi oppilaiden arviointiin tai mihinkään muuhunkaan, tämä nyt on vain tällainen yleistynyt tapa.
Ajatusta mukana
Entäs ne mieluisimmat lahjat sitten?
Suosikeiksi nousevat käytännölliset lahjat, joissa on oppilaiden yhteistä oivallusta. Mieluisia ovat olleet myös kortit.
Lahjaksi on tullut esimerkiksi omena- ja luumupuita, pyöräilykypärä, puukko kaiverruksin ja laulukirjasarjaa.
-Paras muistaminen on vuonna 1998 saatu kortti, jossa on kaikkien oppilaiden kiitos ja onnentoivotukset. Se on minulla seinällä edelleen kehystettynä. Se antaa voimia, yläkoulun rehtori kertoo.
-Sain vanhemmalta ruutupaperille käsin kirjoitetun kirjeen, jossa hän kertoi, miten hän on minut lapsensa opettajana kokenut. Se oli henkilökohtainen kiitos ja tallessa yhä. Lahjan voi antaa, jos haluaa kiitoksensa siten ilmaista, mutta sen voi tehdä muutenkin, esikoulun opettaja kertoo.
Joululahja opelle voi olla mielipaha oppilaalle
Julkaistu: 20.12.2009 06:01
Monella oppilaalla ja vanhemmalla on halu muistaa opettajia jouluna. Ilkka kysyi kymmeneltä levikkialueen opettajalta, mitä mieltä he asiasta he ovat. Muutamat opettajat olivat huolissaan siitä, että lahjojen jako voi tuoda mielipahaa niille oppilaille, joilla ei ole lahjaa antaa.
Opettajat halusivat antaa kommenttinsa enimmäkseen nimettöminä. Perusteeksi annettiin muun muassa se, että he eivät halua loukata niitä joilta lahjoja on aiemmin tullut.
Kahdeksan kymmenestä oli sitä mieltä, että joululahjan antaminen on enemmän tai vähemmän tarpeetonta. Kannatusta sai enemmän kevätjuhlien lahjat.
-Joululahjat opettajille ovat mielestäni turhia. Kortti, mielellään itse tehty, on aivan riittävä. Kouluvuoden päättyessä keväällä, muistaminen tuntuu mukavalta, etenkin, jos tiet eroavat. Onhan se jonkinmoinen osoitus siitä, että oppilas-opettaja-suhde on toiminut, perustelee peruskoulun rehtori.
Alakoulujen tapa
Lukio rehtori Tarja Puro taas muistuttaa, että lahjojen antaminen on useimmiten alakoululaisten tapa.
-Alakouluissa lapset antavat lahjan täysin viattomasti haluten vain muistaa kivaa opettajaa. Se on vielä sitä aikaa, että jokaisen oma opettaja on se maailman paras.
Opettajat korostavat, että he toivovat joka tapauksessa, että lahja annettaisiin omasta halusta eikä velvollisuudentunteesta.
-Mielestäni muistamisesta ei pidä ottaa paineita, kukin muistakoon niin kuin parhaaksi näkee tai sitten on muistamatta, yläkoulun rehtori sanoo.
Joskus paha mieli
Joillain opettajilla on melko jyrkkäkin kanta.
Alakoulun rehtori esimerkiksi pelkää opettajille annettavien lahjojen eriarvoistavan lapsia heidän omassa mielessään.
-Lapset saattavat joutua ikävään asemaan, kun toinen antaa lahjan ja toinen ei. Opettajana ei koskaan sitä tilannetta toivoisi, että lapset tuntisivat olevansa eriarvoisia. Lahjan antamisen taustallahan on hyvin usein lapsen vanhempien aktiivisuus.
Esiopettaja on samaa mieltä.
-Selvästi huomaa, että toinen ajattelee, olisiko hänenkin pitänyt jotakin tuoda.
Yläkoulun ja lukion rehtori on taas sitä mieltä, että tästäkin asiasta saa ongelman jos niin haluaa.
-Kuten yleensäkin toiset haluavat muistaa toisia enemmän toiset vähemmän. Varsinkin alakoulussa lapsi voi saada tästä mielipahaa.
Yhdessä hankittua
Vaikka opettajilta ei sitä erikseen kysytty, moni kertoi, että ottaisi mieluummin vastaan oppilaiden yhdessä keräämän lahjan.
Alakoulun rehtori huomauttaa harmikseen, että tämä tapa on ollut hiipumaan päin.
-Kuvastaako tämä yhteishengen puutetta, itsekkyyttä, ajattelemattomuutta tai kiireistä elämän rytmiä?
Luokan yhteistä lahjaa pidetään parempana, koska silloin yksittäisen oppilaan antama summa jäisi pienemmäksi.
Yhteislahja edellyttää kuitenkin aina jonkin innokkuutta organisointiin.
Ongelmatonta ei kaikista ole tämäkään.
-Kerättävä summa per nenä voi olla ensinnäkin liian suuri ja toiseksi joku unohtaa aina. Ja kuinkas suu sitten pannaan, kun nimi puuttuu open lahjakortista eli lapset saattavat joutua eriarvoiseen asemaan, pohtii toinen alakoulun rehtori.
Samat numerot
Muutamat opettajat huomauttavat, etteivät lahjat arvosteluun vaikuta.
-Opettajan asema, jossa hän voi vaikuttaa oppilaan elämään on ongelmallinen. Sana lahja on aika lähellä sanaa lahjus, yläkoulun rehtori arvelee.
-Joskus on vähän kiusallista, kun lahjoja on tullut oikein paljon. Se ei kuitenkaan millään tavalla vaikuta esimerkiksi oppilaiden arviointiin tai mihinkään muuhunkaan, tämä nyt on vain tällainen yleistynyt tapa.
Ajatusta mukana
Entäs ne mieluisimmat lahjat sitten?
Suosikeiksi nousevat käytännölliset lahjat, joissa on oppilaiden yhteistä oivallusta. Mieluisia ovat olleet myös kortit.
Lahjaksi on tullut esimerkiksi omena- ja luumupuita, pyöräilykypärä, puukko kaiverruksin ja laulukirjasarjaa.
-Paras muistaminen on vuonna 1998 saatu kortti, jossa on kaikkien oppilaiden kiitos ja onnentoivotukset. Se on minulla seinällä edelleen kehystettynä. Se antaa voimia, yläkoulun rehtori kertoo.
-Sain vanhemmalta ruutupaperille käsin kirjoitetun kirjeen, jossa hän kertoi, miten hän on minut lapsensa opettajana kokenut. Se oli henkilökohtainen kiitos ja tallessa yhä. Lahjan voi antaa, jos haluaa kiitoksensa siten ilmaista, mutta sen voi tehdä muutenkin, esikoulun opettaja kertoo.
