Juristi paikalla, saa kysyä!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Jursus
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja kaikenlaista sitä onkin;29944445:
Tuota olen ajatellut naapureilta kysyä että näkikö joku kun ikkunoita on tuohon suuntaan monilla. Muutoin luulen että olet oikeassa, että ei kannata asiasta juttua tehdä.

Onko sellainen mahdollista, että jos kerron naapureille tönäisytapauksesta (johon liittyi myös suusanallista tönäistyn henkilön solvaamista), niin koska fyysisiä todisteita ei tönimisestä ole niin tönäisijä kääntääkin jutun niinpäin, että hän on joutunut valheiden ja kunnianloukkauksen uhriksi kun hänestä tälläisiä väitetään?

Nämä ovat juuri sellaisia asioita, että ns. toimimalla oikein (esim. tekemällä ilmoituksen) voi ikävä kyllä usein vain vaikeuttaa omaa tilannettaan. Riippuu paljon siitä vastapuolesta, että minkä tyyppinen ihminen on. Rikostutkinnassa kun epäillyllä ei ole mitään totuudessapysymisvelvoitetta eli hän saa puolustella itseään miten haluaa (todistajat eri juttu, mutta käytännössä hekin voivat valehdella vaikka tietenkään niin ei saisi tehdä).

Kunnianloukkaus on myös kinkkinen juttu. Lähtökohtaisesti oikean tiedon esittäminen ei ole kunnianloukkaus, oli se sitten imartelevaa tietoa tai ei (perustuslaissa turvataan sananvapaus). Perättömän tiedon levittäminen sen sijaan on kunnianloukkaus.

Rikoslaki 24 luku 9 §:
Joka
1) esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, taikka
2) muuten kuin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla halventaa toista,
on tuomittava kunnianloukkauksesta sakkoon.

Eli jos sinä kerrot naapureillesi tms. mitä tämä päällekäyjä on tehnyt ja pysyt totuudessa, et syyllisty kunnianloukkaukseen. Jos hän väittää, ettei ole mitään tehnyt, niin toki hän voi tehdä rikosilmoituksen kunnianloukkauksesta. Menestymisen mahdollisuus ei luultavasti ole kovin suuri. Siinähän on taas sanaa sanaa vastaan. Käytännössä tiedän, että tällaisissa väkivaltatapauksissa missä on ns. vähän tai ollenkaan näyttöä, usein kyllä käy niin, että tekijä voi tehdä kunnianloukkauksesta ilmoituksen - tai ainakin uhkaa. Kunnianloukkauksessa on kuitenkin melkoisen korkea syyttämiskynnys ja näyttöä vaaditaan siitä, että väite todella olisi perätön, että en olisi kuitenkaan hirveän huolissani tästä.
 
Nyt taas linjoilla jonkun aikaa :)

Toiv oot vielä! Kysymys mun kaverin liittyen : Hän haki opiskelijoiden kesätöitä joita meidän kaupunki tarjosi 50 korkeakouluopiskelijalle jotka eivät ole saaneet kesätöitä ja joille kaupunki joutuisi muuten maksamaan toimeentulotukea. HETI haastattelussa oli kysytty, että oletko ottanut opintolainaa? Kun kaveri vastasi että en koska olen tehnyt osa-aikaisia töitä ja saanut perheeltä rahaa tarvittaessa niin he sanoivat, että kaveri ei tule olemaan ensisijainen hakija ja se tyssää siihen. Olivat muuten kehuneet ja tää kaveri on tehnyt jonkin verran töitä, olisi ollut näyttää tokareita jne. Saako kaupunki syrjiä opiskelijoita/työnhakijoita lainan ottamisen perusteella?

Kiitos jo etukäteen! :)
 
[QUOTE="mie";29944388]Miten menee perimisoikeus tässä tapauksessa? Olemme aviopari. Miehellä ei lapsia ennestään. Meillä 1 yhteinen lapsi. Minulla 2 jo aikuista lasta. Miehellä oli jo ennestään kesämökki ja vähän peltoa ja metsää. Tämä siis hänen omistuksessaan. Minulla on omassa omistuksessani lapsuuskotini sisaruksieni kanssa yhdessä, 5 osakasta yhteensä. Omistamme miehen kanssa yhdessä rivitalo-osakkeen, josta mies omistaa 75 % ja minä 25 %. Meillä ei ole avioehtoa, eikä testamenttia keskenämme. Miten käy omistuksen, jos mies esim. kuolee ennen minua? Onko minun mahdollista tämän jälkeen tehdä testamentti, että kuolemani jälkeen kaikki omaisuus menee tasan 3.lle lapselle? Yhteinen lapsemme ei ole täysin terve, eli saattaa olla mahdollista, että hän aikuisena asuu esim. jossain ryhmäkodissa tietysti. Miten estäisi sen, että yhteiskunta ei "syö" hänen omaisuuttaan esim. hoitomaksujen muodossa, eli olisiko järkevämpää, että hän ei ns. nimellisesti omistaisi mitään, että hänellä olisi esim. käyttöoikeus mökkiin?[/QUOTE]

Heip. Nyt kun olet paikalla, niin ehtisitkö vastata tähän? Jatkokysymys vielä: Kannattaisiko meidän tehdä testamentti jo nyt molempien eläessä, että kaikki menisi lapsille tasan? Vai miten kannattaisi menetellä? Yhteinen lapsemme ei luultavasti pysty aikuisenakaan täysin huolehtimaan itsestään/omaisuudestaan, niin ikävää kuin se onkin. Kiitos, jos ehdit vastata.
 
Nämä ovat juuri sellaisia asioita, että ns. toimimalla oikein (esim. tekemällä ilmoituksen) voi ikävä kyllä usein vain vaikeuttaa omaa tilannettaan. Riippuu paljon siitä vastapuolesta, että minkä tyyppinen ihminen on. Rikostutkinnassa kun epäillyllä ei ole mitään totuudessapysymisvelvoitetta eli hän saa puolustella itseään miten haluaa (todistajat eri juttu, mutta käytännössä hekin voivat valehdella vaikka tietenkään niin ei saisi tehdä).

Kunnianloukkaus on myös kinkkinen juttu. Lähtökohtaisesti oikean tiedon esittäminen ei ole kunnianloukkaus, oli se sitten imartelevaa tietoa tai ei (perustuslaissa turvataan sananvapaus). Perättömän tiedon levittäminen sen sijaan on kunnianloukkaus.

Rikoslaki 24 luku 9 §:
Joka
1) esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, taikka
2) muuten kuin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla halventaa toista,
on tuomittava kunnianloukkauksesta sakkoon.

Eli jos sinä kerrot naapureillesi tms. mitä tämä päällekäyjä on tehnyt ja pysyt totuudessa, et syyllisty kunnianloukkaukseen. Jos hän väittää, ettei ole mitään tehnyt, niin toki hän voi tehdä rikosilmoituksen kunnianloukkauksesta. Menestymisen mahdollisuus ei luultavasti ole kovin suuri. Siinähän on taas sanaa sanaa vastaan. Käytännössä tiedän, että tällaisissa väkivaltatapauksissa missä on ns. vähän tai ollenkaan näyttöä, usein kyllä käy niin, että tekijä voi tehdä kunnianloukkauksesta ilmoituksen - tai ainakin uhkaa. Kunnianloukkauksessa on kuitenkin melkoisen korkea syyttämiskynnys ja näyttöä vaaditaan siitä, että väite todella olisi perätön, että en olisi kuitenkaan hirveän huolissani tästä.

Tämä tönäisijä on sitä ihmistyyppiä, että hän takuuvarmasti tekee kaiken sen kiusan ja vääntää kaikki asiat tönäistylle mahdollisimman huonoon asentoon; vain hänen kekseliäisyytensä on rajana.

Onko sillä merkitystä kunnianloukkausasian suhteen, että kerrotaanko tönäisystä suusanallisesti ja yhdelle ihmiselle kerrallaan versus vaikka sellainen tilanne että tönäisijästä ja ko. tapauksesta tehtäisiin selkoa meilitse esim. taloyhtiön päättäjille?

Eli tarkoitan että onko meili jotenkin "vakavampi" kunnianloukkauksena kuin suusanallinen kerronta yksi kerrallaan siten ettei koskaan paikalla ole useampaa kuulijaa? Tosin tämäkin jälkimmäinen tilanne tietysti on altis valheille, voivathan henkilöt vain sanoa että heitä oli useampia paikalla.

Vähän huonosti kuvailen mutta varmasti tajuat mitä ajan takaa? Kiitos vastauksistasi.
 
[QUOTE="mie";29944388]Miten menee perimisoikeus tässä tapauksessa? Olemme aviopari. Miehellä ei lapsia ennestään. Meillä 1 yhteinen lapsi. Minulla 2 jo aikuista lasta. Miehellä oli jo ennestään kesämökki ja vähän peltoa ja metsää. Tämä siis hänen omistuksessaan. Minulla on omassa omistuksessani lapsuuskotini sisaruksieni kanssa yhdessä, 5 osakasta yhteensä. Omistamme miehen kanssa yhdessä rivitalo-osakkeen, josta mies omistaa 75 % ja minä 25 %. Meillä ei ole avioehtoa, eikä testamenttia keskenämme. Miten käy omistuksen, jos mies esim. kuolee ennen minua? Onko minun mahdollista tämän jälkeen tehdä testamentti, että kuolemani jälkeen kaikki omaisuus menee tasan 3.lle lapselle? Yhteinen lapsemme ei ole täysin terve, eli saattaa olla mahdollista, että hän aikuisena asuu esim. jossain ryhmäkodissa tietysti. Miten estäisi sen, että yhteiskunta ei "syö" hänen omaisuuttaan esim. hoitomaksujen muodossa, eli olisiko järkevämpää, että hän ei ns. nimellisesti omistaisi mitään, että hänellä olisi esim. käyttöoikeus mökkiin?[/QUOTE]

Kysymyksessäsi on monta näkökulmaa, mitkä pitää ottaa huomioon. Otan nyt aluksi tilanteen, miten asia menee silloin jos miehesi kuolee.

Koska teillä ei ole avioehtoa (eikä testamenttia), sinä leskenä tulet avio-oikeuden nojalla miehesi kuolinpesän osakkaaksi. Samoin teidän yhteinen lapsenne on kuolinpesän osakas, sinun 2 "omaa"lastasi eivät ole miehesi kuolinpesän osakkaita.

Sekä sinun että miehesi omaisuus lasketaan yhteen (miinus mahdolliset kummankin velat), ja jaetaan puoliksi. Esimerkkitilanne: ei yhtään velkaa kummallakaan, miehesi omaisuus yhteensä 100.000,00 euroa ja sinun 50.000,00 euroa. Yhteensä omaisuutenne on 150.000,00 €, mikä jaetaan puoliksi: kummankin avio-osa 75.000,00 €.

Tässä tapauksessa jos sinä omistaisit 50.000,00 e edestä omaisuutta, kuolinpesä maksaisi sinulle tasinkona 25.000,00 euroa, jotta avio-osuuteesi täyttyy. Mikäli tilanne olisi toisin päin, lesken ei tarvitse maksaa tasinkoa perillisille (eli jos sinä omistat enemmän, miehesi henk.koht. omaisuus menee hänen perillisilleen mutta et joudu omasta omaisuudestasi luovuttamaan). Miehesi laskennallinen avio-osa menee siis hänen perillisilleen eli tälle teidän yhteiselle lapselle kokonaan.

Leskellä on oikeus ns. vähimmäissuojaan, eli hän saa vähintään hallita yhteistä kotia jakamattomana kuolemaansa saakka: sitä ei siis jaeta väkipakolla.

Toiseksi kysyt, voitko testamentilla määrätä miten omaisuus jaetaan sinun kuolemasi jälkeen. Kyllä ja ei. Voit määrätä oman osuutesi jakautumisesta, mutta miehesi laskennallisen osuuden jakamisesta et. Eli vaikka kuolinpesä olisi jakamaton ja teoreettisesti miehesi osuus olisi esim. 75.000,00 euroa ja sinun 100.000,00 euroa, voit määrätä vain omasta 100.000,00 eurosta. Miehesi 75.000,00 euroa menee teidän yhteiselle lapselle, miehesi perilliselle, ellei miehesi testamentilla toisin määrää. Sinä et voi siihen vaikuttaa. Sen sijaan jos tarkoitus olisi että kaikki saisivat saman verran perintöä, voit ottaa omassa testamentissa sen huomioon niin, että yhteinen lapsesi saa vähemmän sinulta tulevaa perintöä; tilanteesta riippuen kenties vain lakiosansa - siihen on aina oikeus testamentista huolimatta.

Ja kolmanteen kysymykseen; kyllä, voisi olla taloudellisesti järkevämpää, ettei tämä lapsenne omistaisi paljonkaan omaisuutta. Hänelle voidaan testamentissa kirjoittaa elinikäinen hallinta- ja käyttöoikeus omaisuuteen, esim. mökkiin. Hänellä on kuitenkin oikeus lakiosaansa eli puolet ns. normaalista perintöosasta (jos esim. sinun 100.000,00 euroa jaetaan kolmen perillisesi kesken, heidän perintöosansa olisi 33.333,... € ja lakiosa on puolet tästä perintöosasta).

Toivottavasti vastasin kysymyksiisi :) Kysy ihmeessä lisää, jos joku jäi askarruttamaan. Mikäli teidän tarkoituksenne on, että koko omaisuutenne menisi tasan kaikkien lasten kesken, voisitte tehdä myös keskinäisen testamentin, jossa määräätte että omaisuutenne jaetaan molempien kuoleman jälkeen tasan kaikkien lastenne kesken. Tai tasan kahden kesken ja käyttö-&hallintaoikeus tälle kolmannelle.
 
Toiv oot vielä! Kysymys mun kaverin liittyen : Hän haki opiskelijoiden kesätöitä joita meidän kaupunki tarjosi 50 korkeakouluopiskelijalle jotka eivät ole saaneet kesätöitä ja joille kaupunki joutuisi muuten maksamaan toimeentulotukea. HETI haastattelussa oli kysytty, että oletko ottanut opintolainaa? Kun kaveri vastasi että en koska olen tehnyt osa-aikaisia töitä ja saanut perheeltä rahaa tarvittaessa niin he sanoivat, että kaveri ei tule olemaan ensisijainen hakija ja se tyssää siihen. Olivat muuten kehuneet ja tää kaveri on tehnyt jonkin verran töitä, olisi ollut näyttää tokareita jne. Saako kaupunki syrjiä opiskelijoita/työnhakijoita lainan ottamisen perusteella?

Kiitos jo etukäteen! :)

Pakko todeta, että en ole perehtynyt sosiaalilainsäädäntöön mitenkään kummoisesti; työoikeudesta sen sijaan tiedän enemmän. Toimeentulotukea hakiessa opiskelijalta vaaditaan yleensä, että laina on nostettu; se perustellaan sillä, että toimeentulotuki on viimesijainen vaihtoehto. Työhönotto on kyllä lähtökohtaisesti eri asia. Ketään ei saa asettaa eri asemaan tai syrjiä esim. sukupuolen tai uskonnon perusteella (lainoista ei laki toki puhu mitään ;) ). Jos kyseessä on jonkinlainen tuettu työpaikka (siihen saadaan jotain valtion tms. tukea), niin voisi olla mahdollista, että tällaiselle on peruste. Muussa tapauksessa minun näkemykseni on, että ei ole lainmukaista olla ottamatta työhön tällaisella perusteella (jos se on siis ainoa peruste).
 
Pakko todeta, että en ole perehtynyt sosiaalilainsäädäntöön mitenkään kummoisesti; työoikeudesta sen sijaan tiedän enemmän. Toimeentulotukea hakiessa opiskelijalta vaaditaan yleensä, että laina on nostettu; se perustellaan sillä, että toimeentulotuki on viimesijainen vaihtoehto. Työhönotto on kyllä lähtökohtaisesti eri asia. Ketään ei saa asettaa eri asemaan tai syrjiä esim. sukupuolen tai uskonnon perusteella (lainoista ei laki toki puhu mitään ;) ). Jos kyseessä on jonkinlainen tuettu työpaikka (siihen saadaan jotain valtion tms. tukea), niin voisi olla mahdollista, että tällaiselle on peruste. Muussa tapauksessa minun näkemykseni on, että ei ole lainmukaista olla ottamatta työhön tällaisella perusteella (jos se on siis ainoa peruste).

Kiitos. Oikeusministeriö oli kuulemme antanut jo varoituksen kaupungillemme tästä, että he on ennenkin syrjineet ja eriarvoistaneet opiskelijoita lainan ottamisen perusteella, mutta näköjään he jatkavat samalla linjalla. Uskomatonta että tarvitsee selitellä työhaastattelussa miksi ei ota lainaa! Mitä se heille kuuluu, kaverini on vasta 19v. ja hänen vanhempansa ovat kieltäneet ottamasta lainaa tai heidän rahahanansa sulkeutuu. Hyvä tietää että sinäkin pidät laittomana tuota toimintaa!
 
[QUOTE="mie";29945833]Heip. Nyt kun olet paikalla, niin ehtisitkö vastata tähän? Jatkokysymys vielä: Kannattaisiko meidän tehdä testamentti jo nyt molempien eläessä, että kaikki menisi lapsille tasan? Vai miten kannattaisi menetellä? Yhteinen lapsemme ei luultavasti pysty aikuisenakaan täysin huolehtimaan itsestään/omaisuudestaan, niin ikävää kuin se onkin. Kiitos, jos ehdit vastata.[/QUOTE]

No niin, olit jo itsekin miettinyt yhteistä testamenttia. Vastaukseni on, että kyllä teidän kannattaisi, mikäli se on teidän toiveenne ja tahtonne. Sillä tavalla turvaatte parhaalla mahdollisella tavalla lastenne aseman, jos haluatte omaisuutenne jakautuvan heille tasaisesti. Kuten edellisessä vastauksessani selitin, niin yhteinen lapsenne saa muutoin käytännössä yksin miehesi koko omaisuuden (jos hän omistaa vähemmän kuin sinä) tai sitten puolet teidän molempien omaisuudesta, ja sinun omaisuutesi jakautuu lain mukaan tasan kaikkien kolmen kesken. Riippuen tietenkin siitä kumpi teistä on varakkaampi, todennäköistä kuitenkin on että teidän yhteinen lapsenne saa huomattavasti enempi omaisuutta jos mennään perintökaaren mukaan. Ja vielä jos hän ei kykene huolehtimaan omaisuudestaan, on mahdollista että se ei vastaa sitä mitä toivotte.

Jos testamentaatte omaisuutenne sinun kahdelle lapsellesi ja annatte yhteiselle elinikäisen käyttö- ja hallintaoikeuden, hän saa joka tapauksessa lakiosansa sekä miehesi että sinun jälkeen. Voisiko tämä olla yksi ratkaisu? Jos pystytte asiaa selvittämään ja puhumaan, että tämä on järkevintä? Omaisuutta nimittäin toki voidaan realisoida hoito- ym. maksuihin, joten jos sen haluaa välttää, taloudellisesti olisi viisasta ettei hän omista. Lisäksi hallintaoikeus "rasittaa" sinun lastesi perintöä, mikä pienentää heidän perintöverotettavaa osuutta (verottajan sivulta voi laskea kuinka paljon, on ihan tuntuva määrä). Tämä olisi siis myös verotuksellisesti järkevä ratkaisu.
 
[QUOTE="mie";29945894]Kiitos tosi paljon valtauksestasi ???? Hyvää kesää![/QUOTE]

Tarkoitin siis kiitos vastauksestasi ja hymynaama kuului perään, eikä kysymysmerkit. Anteeksi, kirjoitan kännyllä ja tämä tarjoilee omia sanojaan :)
 
  • Tykkää
Reactions: Happygirl-91
Alkuperäinen kirjoittaja kaikenlaista sitä onkin;29945837:
Tämä tönäisijä on sitä ihmistyyppiä, että hän takuuvarmasti tekee kaiken sen kiusan ja vääntää kaikki asiat tönäistylle mahdollisimman huonoon asentoon; vain hänen kekseliäisyytensä on rajana.

Onko sillä merkitystä kunnianloukkausasian suhteen, että kerrotaanko tönäisystä suusanallisesti ja yhdelle ihmiselle kerrallaan versus vaikka sellainen tilanne että tönäisijästä ja ko. tapauksesta tehtäisiin selkoa meilitse esim. taloyhtiön päättäjille?

Eli tarkoitan että onko meili jotenkin "vakavampi" kunnianloukkauksena kuin suusanallinen kerronta yksi kerrallaan siten ettei koskaan paikalla ole useampaa kuulijaa? Tosin tämäkin jälkimmäinen tilanne tietysti on altis valheille, voivathan henkilöt vain sanoa että heitä oli useampia paikalla.

Vähän huonosti kuvailen mutta varmasti tajuat mitä ajan takaa? Kiitos vastauksistasi.

Ei sillä sinänsä ole väliä, onko asia ilmaistu kirjallisesti vai sanallisesti. Kirjallisesta jää toki todiste; eli kukaan ei voi väännellä sinun sanojasi muuhun muotoon jälkeen päin. Jos kyse olisi kunnianloukkauksesta niin kyllä se otetaan huomioon, kuinka laajalle joukolle perätöntä tietoa on levitetty - lieventävänä tai ankaroittavana asianhaarana. Korostan kuitenkin että kunnianloukkauksessa on kyse perättömän tiedon levittämisestä. :)

Kyllä minä sinuna uskaltaisin puhua naapureille ja isännöitsijälle ym. vastaavassa tilanteessa enkä pelkäisi kunnianloukkaussyytöstä. Luultavasti jos tämä henkilö on niin hankala ihminen, muutkin ovat sen huomanneet ja tietävät mistä on kyse. Toivottavasti asiat menevät parempaan suuntaan :)
 
Kiitos. Oikeusministeriö oli kuulemme antanut jo varoituksen kaupungillemme tästä, että he on ennenkin syrjineet ja eriarvoistaneet opiskelijoita lainan ottamisen perusteella, mutta näköjään he jatkavat samalla linjalla. Uskomatonta että tarvitsee selitellä työhaastattelussa miksi ei ota lainaa! Mitä se heille kuuluu, kaverini on vasta 19v. ja hänen vanhempansa ovat kieltäneet ottamasta lainaa tai heidän rahahanansa sulkeutuu. Hyvä tietää että sinäkin pidät laittomana tuota toimintaa!

Ikävä kyllä tuollaista toimintaa tapahtuu :( Kyllähän tuo todella eriarvoistavaa on. Miten kaverisi aikoo asiassa tehdä? Katsoin vielä lainsäännöstä, koska syrjintäperusteita voivat olla vain lakiin nimenomaisesti kirjatut.

Laissa kielletyt syrjintäperusteet ovat:
ikä
etninen ja kansallinen alkuperä, kansalaisuus
kieli
uskonto
vakaumus
mielipide
terveydentila
vammaisuus
seksuaalinen suuntautuminen
perhesuhteet
ammattiyhdistystoiminta
muu henkilöön liittyvä syy (esimerkiksi varallisuus tai asuinpaikka)

Eli varallisuus on tässä tapauksessa syrjintäperuste. Kaverisi voisi ottaa halutessaan yhteyttä aluehallintoviraston työsuojeluviranomaiseen. Ja toivotaan, että kesätyöpaikka löytyy - paremmalla työnantajalla :)
 
Ei sillä sinänsä ole väliä, onko asia ilmaistu kirjallisesti vai sanallisesti. Kirjallisesta jää toki todiste; eli kukaan ei voi väännellä sinun sanojasi muuhun muotoon jälkeen päin. Jos kyse olisi kunnianloukkauksesta niin kyllä se otetaan huomioon, kuinka laajalle joukolle perätöntä tietoa on levitetty - lieventävänä tai ankaroittavana asianhaarana. Korostan kuitenkin että kunnianloukkauksessa on kyse perättömän tiedon levittämisestä. :)

Kyllä minä sinuna uskaltaisin puhua naapureille ja isännöitsijälle ym. vastaavassa tilanteessa enkä pelkäisi kunnianloukkaussyytöstä. Luultavasti jos tämä henkilö on niin hankala ihminen, muutkin ovat sen huomanneet ja tietävät mistä on kyse. Toivottavasti asiat menevät parempaan suuntaan :)

Tieto tönäisystä ja solvauksista ei ole perätöntä, mutta se on varmaa että ko. henkilö vaimonsa tuella tulee valheellisesti kiistämään kaiken.

Mutta ilmeisesti jopa kirjallinen ilmaisu on parempikin, silloin on ainakin faktat olemassa että mitä on kirjoitettu ja kenelle.

Hän on henkilö josta muutkin ovat erinäisiä asioita huomanneet, siinä olet oikeassa.

Kiitos!
 
Ikävä kyllä tuollaista toimintaa tapahtuu :( Kyllähän tuo todella eriarvoistavaa on. Miten kaverisi aikoo asiassa tehdä? Katsoin vielä lainsäännöstä, koska syrjintäperusteita voivat olla vain lakiin nimenomaisesti kirjatut.

Laissa kielletyt syrjintäperusteet ovat:
ikä
etninen ja kansallinen alkuperä, kansalaisuus
kieli
uskonto
vakaumus
mielipide
terveydentila
vammaisuus
seksuaalinen suuntautuminen
perhesuhteet
ammattiyhdistystoiminta
muu henkilöön liittyvä syy (esimerkiksi varallisuus tai asuinpaikka)

Eli varallisuus on tässä tapauksessa syrjintäperuste. Kaverisi voisi ottaa halutessaan yhteyttä aluehallintoviraston työsuojeluviranomaiseen. Ja toivotaan, että kesätyöpaikka löytyy - paremmalla työnantajalla :)

Kaverin isä joka tietää näistä asioista yritti jo pe soittaa sinne esimiehelle, mutta ei saanut kiinni. Varmasti siis eivät jätä tuohon!
Erittäin hyvä, että laissa on tarkasti määritelty syrjintäperusteet.. NIitä voi näköjään hurjasti olla ja tosiaan ei varmasti edes harvinaista! Kiitti vinkistä, jos ei muu auta niin vinkkaan hänelle tuosta avista :) Niin masentunut tyttö hän nyt on kun ei kesätöitä saanut vaikka ajoissa haki ja tuon piti olla viimeinen oljenkorsi.
 
Laitan lusikkani soppaan tuon Happygirlin esittämän tapauksen osalta. Olen itsekin juristi ja hieman keskimääräistä paremmin syrjinnänvastaiseen oikeuteen perehtynyt, työoikeus on toinen vahvuuteni.

Kyse on siis sosiaalisin perustein myönnettävistä kesätyöpaikoista, joihin ohjaudutaan sosiaalipalvelujen kautta. Yhdenvertaisuuslain kannalta ajatellen tämä on ns. positiivista erityiskohtelua, työpaikkoja ei jaeta normaalein kriteerein, vaan heikommassa asemassa oleville. Vaikka esim. varallisuus voi olla myös syrjintäperuste, tässä tapauksessa kuitenkin pyritään turvaaman opiskelevien nuorten keskuudessa tosiasiallista yhdenvertaisuutta antamalla työtä niille, jotka muuten eivät kesätyötä ole saaneet, eivätkä pysty turvaamaan toimeentuloaan myöskään muilla keinoin.

Positiivinen erityiskohtelu on lähtökohtaisesti sallittu ja kun se tässä tapauksessa liittyy suurelta osin toimeentulon turvaamiseen, on nähdäkseni sallittua kysyä myös lainanotosta. Ne nuoret, jotka eivät ole opintolainaa nostaneet, voivat nostaa sen nyt ja elää sillä ainakin osan kesästä. Muutenkaan Happygirlin kaveri ei kuulosta sellaiselta kaikkein kipeimmin sosiaalisen perustein myönnettävän työpaikan tarvitsijalta, kun hänellä on ollut osa-aikatöitä lukuvuoden aikana ja vanhemmatkin avustaa. Ainahan voi valittaa, mutta en usko että se tulosta tuottaisi.

Ja tuolle naapurin kanssa riitelevälle sanoisin omana mielipiteenäni, anna olla. En ainakaan sähköpostitse tilittäisi tapahtumia taloyhtiön hallitukselle, juuri koska siitä jää todiste. Jos niin kuitenkin teet, niin pidä huolta että kirjaat pelkästään faktat siihen, ei mitään arvioita naapurin hankaluudesta ja riidanhakuisuudesta. Vaikka ei koske tätä tapausta, jossa aikomuksena on vain taloyhtiön hallitusta tms. hyvin rajattua ihmisjoukkoa tiedottaa, niin mainittakoon kuitenkin että totuuden levittäminenkin voi joissain tapauksissa olla rikos, rikosnimikkeeltään yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen. Esimerkiksi lievään pahoinpitelyyn syyllistyneen nimeä ei saisi laittaa paikallislehden juttuun, eikä yksityishenkilötkään saa julkisesti esim. Facebookissa tällaisia tietoja levitellä.
 
Mummo kuoli ja perinnönjako meni kuten testamentissa sovittu, leski peri kaiken. Mummolla oli kuitenkin lapsenlapsille avatut tilit joissa pieniä säästöjä. Miten näiden tilien varoille nyt kävi? Tilien haltijana siis mummo ja lapsenlapset.
 
Laitan lusikkani soppaan tuon Happygirlin esittämän tapauksen osalta. Olen itsekin juristi ja hieman keskimääräistä paremmin syrjinnänvastaiseen oikeuteen perehtynyt, työoikeus on toinen vahvuuteni.

Olipa hienoa saada tähän alaan perehtyneen asiantuntijan näkemys. Olen samaa mieltä kanssasi, että jos kyse on sosiaalisin perustein myönnettävästä työpaikasta, positiivinen erityiskohtelu on sallittua ja syrjintäsäännökset eivät sellaisenaan tietenkään sovellu. Minun näkemykseni lainvastaisuudesta pohjautui siis nimenomaan tilanteeseen, että kyse on ihan normaaleista kesäkaupungin työpaikoista. Happygirl kertoi myös oikeusministeriön antaneen varoituksen kaupungille, ja jos asia on näin, mielestäni se viitannee siihen, että kyseessä ei olisi varsinaiset sosiaalisen perustein myönnettävät kesätyöpaikat. Jos asian laita näin on, niin toki silloin etusijalla ovat kaikkein vaikeimmassa tilanteessa ovat, ja kuten toimeentulotuen myöntämisenkin kohdalla opintolaina katsotaan opiskelijan tuloksi, joka pitäisi ensisijaisesti käyttää.

Yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä:
Rikoslain säännöksen mukaan "Joka oikeudettomasti joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai muuten toimittamalla lukuisten ihmisten saataville esittää toisen yksityiselämästä tiedon, vihjauksen tai kuvan, syyllistyy yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämiseen."

Olennaista on se, miten suuren joukon tiedon levittäminen tavoittaa. Siksi esimerkiksi juuri sanomalehti, internet ym. ovat tällaisia kanavia, jossa tämä tunnusmerkistö ilman muuta voi täyttyä. Sen sijaan sähköposti esim. taloyhtiön hallitukselle / isännöitsijälle (muutamien ihmisten ennalta rajattu joukko) ei minun nähdäkseni juuri koskaan voisi täyttää tunnusmerkistöä. Mutta kuten sanottu, kannattaa näissä tapauksissa olla varovainen, ja usein pääsee itse helpommalla, kun antaa asian olla. Jos kyse on sellaisesta asiasta, minkä kanssa voi itse elää vaikka kuinka kokisikin tulleensa väärin kohdelluksi. Parempi laiha sopu kuin lihava riita, eikös juu. :)
 
Minulla on tässä hieman aikaa tuhlattavana, joten saa kysyä jos on jotain lakikysymyksiä mielessä :)

Miksi lakikirjassa on esim joku laki sana sitten lopussa lukee ei päde tässä tapauksessa sitten mennään sinne pykälään mikä ei päde ja so on kunne lopulta se alkuperäinen laki ei pädekkään? sori sekavuus mut lakikrjojen lukeminen on hiukka sekavaa!
 
Mummo kuoli ja perinnönjako meni kuten testamentissa sovittu, leski peri kaiken. Mummolla oli kuitenkin lapsenlapsille avatut tilit joissa pieniä säästöjä. Miten näiden tilien varoille nyt kävi? Tilien haltijana siis mummo ja lapsenlapset.

Riippuu siitä, mitä tarkoitat tilin haltijalla. Tilinomistaja on se, joka saa määrätä tilistä ja tilillä olevista varoista haluamallaan tavalla. Jos lapsenlapset ovat mummon ohella tilinomistajia, heillä on oikeus varoihin ja he saavat yksinkin niitä käyttää, ellei tilisopimuksessa ole sovittu toisella tavalla.
Jos kyseessä on vain lastenlasten käyttöoikeus tiliin, varat katsotaan yksin mummosi varoiksi ja menevät tässä tapauksessa leskelle testamentin mukaisesti.
 
Miksi lakikirjassa on esim joku laki sana sitten lopussa lukee ei päde tässä tapauksessa sitten mennään sinne pykälään mikä ei päde ja so on kunne lopulta se alkuperäinen laki ei pädekkään? sori sekavuus mut lakikrjojen lukeminen on hiukka sekavaa!

En aivan ymmärtänyt mitä ajat takaa. Olisiko sinulla antaa esimerkki jostain laista, missä näin on? Yleensä aina lain alussa määritellään mihin se soveltuu (esimerkki: kuluttajansuojalaki 1 § "Tämä laki koskee kulutushyödykkeiden tarjontaa, myyntiä ja muuta markkinointia elinkeinonharjoittajilta kuluttajille."), mutta eri pykälissä voidaan rajata tarkemmin tietyn pykälän soveltumista.
 
Hei tämä ei ole lakikysymys mutta haluaisin oikikseen, voisitko kertoa sinne hakemisesta? :)

Mitä haluaisit erityisesti tietää? :) Oikikseen hakiessa pääsykokeella on tärkein merkitys, ja kirjat pitää opetella todella hyvin. Pääsykokeissa on oikeustapauksia, esseitä ja nykyään kai enenevässä määrin monivalintatehtäviä. Ainakin Helsingin oikiksen sivuilla voi katsoa vanhoja pääsykokeita, suosittelen kurkkaamaan!

Sinnikkyyttä, motivaatiota ja hyviä istumalihaksia, niin hyvä tulee!
 
Hei! Oletkos vielä täällä? Olen menossa kesällä naimisiin ja puolisollani on velkaa ulosotossa. Pitäiskö tämä huomioida jotenkin esim avioehdolla? Jos jotain käy en halua joutua maksamaan miehen velkoja....
 

Yhteistyössä