Juristi paikalla, saa kysyä!

[Jursus]

[QUOTE="avokki";29947286]Miten tuo omaisuuden jako menikään nykyisin avopuolisoiden erotessa? Olemme siis olleet vuosia yhdessä ja myös lapsia on. Asunto on kuitenkin minun omistama, ostin sen kun muutimme hetkeksi erillemme (emme kuitenkaan varsinaisesti eronneet). Jos jossain vaiheessa eroaisimme, niin olisiko puolisollani oikeutta asuntoon?[/QUOTE]

Oletan, että viittaat siihen miten vuonna 2011 voimaan tullut ns. avoliittolaki (laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta) vaikuttaa avoliiton päättymiseen. Laki koskee pääsääntöisesti avopuolisoita, jotka ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta ja laki edellyttänee yhtäjaksoista asumista (tilapäinen asuminen esim. opiskelun tms. vuoksi erillään ei vaikuta, jos puolisoiden tarkoitus ei ole ollut erota). Jos puolisoilla on yhteisessä huollossa oleva lapsi, viittä vuotta ei edellytä vaan laki soveltuu ilman vähimmäistä asumisaikaa yhdessä.

Kummankin katsotaan omistavan lähtökohtaisesti sen, mikä on omissa nimissä (esim. asunto-osake, auto jne). Yhteinen irtaimisto katsotaan yleensä omistettavan puoliksi yhdessä, jos siitä ei ole kuitteja, jotka osoittaisivat toisin. Minkäänlaista avioliiton tasausjärjestelmää (avio-oikeus, tasinko) ei avoliitossa kuitenkaan ole.

Olennaisin lain vaikutus on se, että avopuolisolla voi olla oikeus hyvitykseen avoliiton purkautuessa. Puolisolla on oikeus hyvityksen, jos hän on yhteistalouden hyväksi antamallaan panoksella auttanut toista kartuttamaan tai säilyttämään tämän omaisuutta siten, että omaisuuden jakaminen pelkästään omistussuhteiden perusteella johtaisi perusteettomaan etuun toisen kustannuksella. Pelkkä yhteistalouteen panostaminen ei riitä, vaan edellytetään perusteetonta etua toisen kustannuksella. Lain määrittelemää panostusta voi olla työ yhteisen talouden tai avopuolison omistaman omaisuuden hyväksi, varojen käyttö yhteiseen talouteen, varojen sijoitus toisen omistamaan omaisuuteen tai muu näihin rinnastettava panostus.

Joten lähtökohta on se, että sinun nimissäsi olevaan asuntoon ei miehelläsi ole oikeutta avoliiton päättyessä. Jos hän on esimerkiksi maksanut asuntolainan lyhennyksiä puolestasi tai muutoin auttanut sinua kartuttamaan omaisuuttasi sillä tavalla, että sinä siitä hyötyisit perusteettomasti, hänellä saattaa olla oikeus vaatia sinulta hyvitystä.

 

[pihi]

Joissain kirjoissa esim oppikirjoissa lukee "kopiointi ehdottomasti kielletty". Mihin lakiin se perustuu? Mitä seuraa jos kuitenkin kopioi?

 

[Jursus]

Joissain kirjoissa esim oppikirjoissa lukee "kopiointi ehdottomasti kielletty". Mihin lakiin se perustuu? Mitä seuraa jos kuitenkin kopioi?

Teosten kopiointi kuuluu tekijän yksinoikeuteen, eli kopion tekeminen vaatii normaalisti lupaa. Kopioiminen yksityiskäyttöön on kuitenkin sallittua ilman lupaa tekijänoikeuslain 12 §:n perusteella: yksityiskäyttöön voi kopioida muutaman kappaleen julkistetusta teoksesta.

Yksityisen kopioinnin edellytyksenä on, että teos on laillisesti valmistettu ja julkistettu. Sen lisäksi kopioinnin tulee tapahtua laillisesta lähteestä. Yksityinen kopiointi merkitsee rajoitusta tekijänoikeuden haltijan määräämisoikeuteen. Yksityinen kopiointi on mahdollista vain yksityiskäyttöön, ei ansiotarkoitukseen. Sallittuja käyttötarkoituksia ovat mm. opiskelu, tutkimustoiminta ja harrastukset.

Kopiointi kielletty -merkintä ei siis kumoa oikeutta ottaa kopioita yksityiseen käyttöön. Kopiointikielto ei myöskään rajoita oikeutta siteerata teosta. Opetusalalla on käytössä sopimuslisenssi, joka antaa mahdollisuuden tietyin edellytyksin kopioida opetusmateriaalia. Merkintä ei estä näin ollen myöskään sopimuslisenssin mukaista käyttöä.

 

[nyksä]

Kysyisin elatusapuriitojen oikeudenkäyntikulujen määräytymisestä. Miehelläni on lapsi eksänsä kanssa ja silloin tällöin eksä uhkailee vievänsä elatusapumaksujen määrän oikeuteen ratkaistavaksi. Mies siis maksaa sossun välityksellä sovitellun summan, mutta eksä haluaisi enemmän..

Olen jostain käsittänyt, että eksällä ollessa yksinhuoltajuuden, riita olisi käsittelyssä mieheni vastaan lapsi, eikä mieheni vastaan eksä. Siten jos eksä haastaa lapsen nimissä käräjille ja häviää, eksä maksaisi omat kulunsa, mutta miehelleni jäisi omansa, koska vastapuolena olisi lapsi, jolle ei voi tuomita toisen kuluja. Samoin jos mieheni haastaa ja voittaa, joutuisi silti maksamaan omat kulut? Voiko asia olla siis näin ja eikö tuo mahdollistaisi eksälle helpon kiusantekokeinon? Toivottavasti olen käsittänyt asian väärin..

 

[virkamies]

Mitä tarkalleen tarkoittaa virkamiehen virkavastuu? Työskentelen ely-keskuksessa virkamiehenä ja teen ratkaisuita, jotka vaikuttavat huomattavasti asiakkaideni taloudelliseen tilanteeseen. Olenko rahallisessa vastuussa mahdollisista virheistäni? Sen tiedän, että oikeuteen voin joutua selittämään ratkaisuitani, mutta mitä muuta? Esimiehenikään ei osannut asiaan juuri vastata.

 

[jursus]

Kysyisin elatusapuriitojen oikeudenkäyntikulujen määräytymisestä. Miehelläni on lapsi eksänsä kanssa ja silloin tällöin eksä uhkailee vievänsä elatusapumaksujen määrän oikeuteen ratkaistavaksi. Mies siis maksaa sossun välityksellä sovitellun summan, mutta eksä haluaisi enemmän..

Olen jostain käsittänyt, että eksällä ollessa yksinhuoltajuuden, riita olisi käsittelyssä mieheni vastaan lapsi, eikä mieheni vastaan eksä. Siten jos eksä haastaa lapsen nimissä käräjille ja häviää, eksä maksaisi omat kulunsa, mutta miehelleni jäisi omansa, koska vastapuolena olisi lapsi, jolle ei voi tuomita toisen kuluja. Samoin jos mieheni haastaa ja voittaa, joutuisi silti maksamaan omat kulut? Voiko asia olla siis näin ja eikö tuo mahdollistaisi eksälle helpon kiusantekokeinon? Toivottavasti olen käsittänyt asian väärin..

Oikeudenkäynnissä on pääsääntönä, että hävinnyt osapuoli joutuu korvaamaan vastapuolensa oikeudenkäyntikulut.

Pääsäännöstä on kuitenkin poikkeuksia. Jos kyseessä on asia, jossa sovinto ei ole sallittu vaan asiasta voidaan määrätä ainoastaan tuomioistuimen ratkaisulla, asianosaiset vastaavat yleensä itse omista kuluistaan (ellei ole erityisiä syytä määrätä toisin). Perinteisesti tällaisia asioita ovat olleet lapsiasiat.

Korkein oikeus on antanut ennakkopäätökset tästä oikeudenkäyntikuluasiasta 2013 ja niiden perusteella katsotaan, että jos kyse on pelkästä elatusapukanteesta (asiaan ei liity huoltoa- ja tapaamisoikeutta), oikeudenkäyntikulut määräytyvät riita-asioiden pääsäännön mukaan. Eli häviäjä maksaa lähtökohtaisesti omat ja vastapuolen kulut täysimääräisesti oikeudenkäymiskaaren (OK) 21 luvun 1 §:n mukaisesti. Paitsi silloin, kun asiassa lapsi on häviäjänä, kuluasia menee OK 21 luvun 2 §:n mukaan, eli lapsen on korvatta vastapuolensa oikeudenkäyntikulut vain silloin, jos tähän on erityisiä syitä.

Jos siis miehesi häviää, hänen tulee korvata lapsen oikeudenkäyntikulut. Mikäli hän voittaa, hän luultavasti joutuu pitämään omat kulunsa vahinkona (erityinen syy lapsen velvoittamiseksi korvaamaan voittaneen vastapuolen kulut voisi toki olla selvästi ilman perusteita nostettu kanne).

 

[kysymys.]

Miksi raiskaamisesta ei saa kunnon tuomiota jos ei ole käytetty "tarpeeksi väkivaltaa", vaikka raiskaaminen jättää ikuisen jäljen uhriinsa joka kerta?

 

[nyksä]

Oikeudenkäynnissä on pääsääntönä, että hävinnyt osapuoli joutuu korvaamaan vastapuolensa oikeudenkäyntikulut.

Pääsäännöstä on kuitenkin poikkeuksia. Jos kyseessä on asia, jossa sovinto ei ole sallittu vaan asiasta voidaan määrätä ainoastaan tuomioistuimen ratkaisulla, asianosaiset vastaavat yleensä itse omista kuluistaan (ellei ole erityisiä syytä määrätä toisin). Perinteisesti tällaisia asioita ovat olleet lapsiasiat.

Korkein oikeus on antanut ennakkopäätökset tästä oikeudenkäyntikuluasiasta 2013 ja niiden perusteella katsotaan, että jos kyse on pelkästä elatusapukanteesta (asiaan ei liity huoltoa- ja tapaamisoikeutta), oikeudenkäyntikulut määräytyvät riita-asioiden pääsäännön mukaan. Eli häviäjä maksaa lähtökohtaisesti omat ja vastapuolen kulut täysimääräisesti oikeudenkäymiskaaren (OK) 21 luvun 1 §:n mukaisesti. Paitsi silloin, kun asiassa lapsi on häviäjänä, kuluasia menee OK 21 luvun 2 §:n mukaan, eli lapsen on korvatta vastapuolensa oikeudenkäyntikulut vain silloin, jos tähän on erityisiä syitä.

Jos siis miehesi häviää, hänen tulee korvata lapsen oikeudenkäyntikulut. Mikäli hän voittaa, hän luultavasti joutuu pitämään omat kulunsa vahinkona (erityinen syy lapsen velvoittamiseksi korvaamaan voittaneen vastapuolen kulut voisi toki olla selvästi ilman perusteita nostettu kanne).

Eli mieheni joutuu oikeudenkäyntikulujen maksajaksi joka tapauksessa, omiensa tai molempien. Miksi oikeutta käydään mies vs lapsi, eikä mies vs eksä, vaikka eksä on ainoa joka haluaa riidellä?

 

[Mursus]

Miksi raiskaamisesta ei saa kunnon tuomiota jos ei ole käytetty "tarpeeksi väkivaltaa", vaikka raiskaaminen jättää ikuisen jäljen uhriinsa joka kerta?

Viides juristi vastaa, että tämä ei ole millään tavoin juridinen kysymys, minkä lakimies ratkaisee. Tässä yhteiskunnassa on vain tultu siihen tulokseen, että rangaistukset ovat lievähköjä.

 

[Toinen lakimies]

Eli mieheni joutuu oikeudenkäyntikulujen maksajaksi joka tapauksessa, omiensa tai molempien. Miksi oikeutta käydään mies vs lapsi, eikä mies vs eksä, vaikka eksä on ainoa joka haluaa riidellä?

Koska kesä ei ole asianosainen, eikä kesällä ole itsellään mitään oikeutta elatukseen. Kyse on lapsen oikeudesta ja lapsen huoltajana kesä saa ajaa lapsen etua lapsen nimissä.

 

[jursus]

Mitä tarkalleen tarkoittaa virkamiehen virkavastuu? Työskentelen ely-keskuksessa virkamiehenä ja teen ratkaisuita, jotka vaikuttavat huomattavasti asiakkaideni taloudelliseen tilanteeseen. Olenko rahallisessa vastuussa mahdollisista virheistäni? Sen tiedän, että oikeuteen voin joutua selittämään ratkaisuitani, mutta mitä muuta? Esimiehenikään ei osannut asiaan juuri vastata.

Yksinkertaisesti virkavastuu tarkoittaa sitä, että virkamies vastaa itse siitä, että hänelle kuuluvat virkatoimet (esim. tekemänsä päätökset) ovat lainmukaisia.

Virkamiestä voivat kohdata erilaiset seuraamukset, jollei hän toimi lainmukaisesti taikka laiminlyö virkavelvollisuutensa. Näitä seuraamuksia ovat rikosoikeudellinen vastuu ja kurinpidollinen vastuu (kirjallinen varoitus) sekä vahingonkorvausvelvollisuus. Virkarikoksia ovat esim. lahjuksen ottaminen, törkeä lahjuksen ottaminen, virkasalaisuuden rikkominen, virka-aseman väärinkäyttäminen ja virkavelvollisuuden rikkominen.

Virkamiehen vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslain 4 luvun 2 §:ssä ja se on samankaltainen kuin työntekijänkin vahingonkorvausvastuu. Edellytyksenä on virhe tai laiminlyönti virkatehtävässä. Jos vahinko on aiheutettu tahallisesti, vastuu on ankarampaa.

 

[Jursus]

Miksi raiskaamisesta ei saa kunnon tuomiota jos ei ole käytetty "tarpeeksi väkivaltaa", vaikka raiskaaminen jättää ikuisen jäljen uhriinsa joka kerta?

Kuten toinenkin juristi vastasi, tämä on enempi yhteiskuntapoliittinen asia. Suomessa (ja muissa Pohjoismaissa) on kauttaaltaan lievästä päästä rikosoikeudelliset seuraamukset. Yksi argumentti on se, että jos raiskauksessa olisi käytössä rangaistusasteikko joka on lähellä esimerkiksi taposta saatavaa rangaistusta, tekijät voisivat helpommin tappaa uhrinsa.

Lainsäädäntöä on kuitenkin kehitetty siihen suuntaan, että uhrin oikeudet otetaan paremmin huomioon. Vuonna 2011 tehdyn muutoksen myötä ei ole enää edelletty väkivaltaa: "Raiskauksesta tuomitaan myös se, joka käyttämällä hyväkseen sitä, että toinen tiedottomuuden, sairauden, vammaisuuden, pelkotilan tai muun avuttoman tilan takia on kykenemätön puolustamaan itseään tai muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan, on sukupuoliyhteydessä hänen kanssaan." Eli suuntana on se, että kiinnitetään huomiota uhrin suostumukseen tai sen puuttumiseen, ei pelkästään väkivallan käyttöön.

Raiskaus on luonnollisesti aina järkyttävä ja traumaattinen kokemus uhrille, oli väkivaltaa tai ei. Mitä enempi väkivaltaa käytetään, sitä korkeamman rangaistuksen saa sillä asteikolla, mihin täällä Suomessa ollaan päädytty (vähintään 1 ja enintään 6 vuotta vankeutta, törkeä raiskaus väh. 2 ja enintään 10 vuotta vankeutta).

 

[nyksä]

Koska kesä ei ole asianosainen, eikä kesällä ole itsellään mitään oikeutta elatukseen. Kyse on lapsen oikeudesta ja lapsen huoltajana kesä saa ajaa lapsen etua lapsen nimissä.

Ja samalla omaa etuaan, ettei itselle jää niin paljon maksettavaa, vaikka varaa olisikin? Kyllä Suomi on oikeusvaltio tässäkin asiassa. Eikä kyse ole siitä ettei mieheni haluaisi osallistua lapsensa elatukseen ja elämiseen muutenkin, on vain hienoa, että lapsen äidillä on kaikki kortit päättää miten.

 

[Virkamies]

Yksinkertaisesti virkavastuu tarkoittaa sitä, että virkamies vastaa itse siitä, että hänelle kuuluvat virkatoimet (esim. tekemänsä päätökset) ovat lainmukaisia.

Virkamiestä voivat kohdata erilaiset seuraamukset, jollei hän toimi lainmukaisesti taikka laiminlyö virkavelvollisuutensa. Näitä seuraamuksia ovat rikosoikeudellinen vastuu ja kurinpidollinen vastuu (kirjallinen varoitus) sekä vahingonkorvausvelvollisuus. Virkarikoksia ovat esim. lahjuksen ottaminen, törkeä lahjuksen ottaminen, virkasalaisuuden rikkominen, virka-aseman väärinkäyttäminen ja virkavelvollisuuden rikkominen.

Virkamiehen vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslain 4 luvun 2 §:ssä ja se on samankaltainen kuin työntekijänkin vahingonkorvausvastuu. Edellytyksenä on virhe tai laiminlyönti virkatehtävässä. Jos vahinko on aiheutettu tahallisesti, vastuu on ankarampaa.

Kiitos paljon, pitääkin tulostaa tämä ja laittaa työhuoneen seinälle motivoimaan työntekoa. ????

 

["mamma"]

määrätä oikeudessa jos jompikumpi vanhemmista on sitä vastaan huonojen välien takia? Siis ei suostu allekirjoittamaan mitään?

 

[Jursus]

Ja samalla omaa etuaan, ettei itselle jää niin paljon maksettavaa, vaikka varaa olisikin? Kyllä Suomi on oikeusvaltio tässäkin asiassa. Eikä kyse ole siitä ettei mieheni haluaisi osallistua lapsensa elatukseen ja elämiseen muutenkin, on vain hienoa, että lapsen äidillä on kaikki kortit päättää miten.

Onhan hänellä kuitenkin siinä itsellään myös riski että omat(/lapsen) oikeudenkäyntikulut on kuitenkin maksettava, ei elatusavun korotus ihan itsekseen menesty ellei ole kunnon perusteita. Se, että vain haluaa enemmän rahaa, ei ole mikään peruste onneksi tuomioistuimessa Kummankin vanhemman tulee osallistua kykejensä mukaan elatukseen ja tässä arvioinnissa pyritään mahdollisimman oikeudenmukaiseen lopputulokseen.

Jos kyse on siis pelkästään "kiusanteosta" ja juridisia perusteita ei ole, niin kanteella ei ole suurenmoisia menestysmahdollisuuksia. Kuten sanoin, niin tällaisessa tapauksessa voisi katsoa olevan erityinen syy, että lapsi velvoitettaisiin korvaamaan voittajan oikeudenkäyntikulut.

Jotkut oikeusturvavakuutukset kattavat muuten elatusapuriitojenkin kustannuksia, kannattaa tarkistaa oman vakuutuksen ehdot, jos sellainen on.

 

[Jursus]

[QUOTE="mamma";29950301]määrätä oikeudessa jos jompikumpi vanhemmista on sitä vastaan huonojen välien takia? Siis ei suostu allekirjoittamaan mitään?[/QUOTE]

Käräjäoikeus kiinnittää lapsen huoltajuudesta päättäessään huomiota muun muassa siihen, pystyvätkö vanhemmat yhdessä päättämään lapsen kannalta merkityksellisestä asioista, kuten koulusta tai terveydenhoidosta. Lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain mukaan käräjäoikeuden tulee kiinnittää erityisesti huomiota mm. siihen, kuinka lapsen huolto tulee tulevaisuudessa toteutumaan – kuinka vanhemmat tulevat jatkossa kykenemään yhteistyöhön päätöksenteossa.

Lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain mukaan käräjäoikeus voi määrätä myös rajoitetusta yhteishuollosta (työnjakomääräykset). Oikeus voi määrätä, että jompikumpi vanhemmista päättää yksin jostakin lapsen huoltajan päätösvaltaan kuuluvasta osa-alueesta esimerkiksi niin, että vanhemmat päättävät lapsen asioista muutoin yhdessä, mutta lapsen äiti päättää yksin lapsen uskonnosta. Vanhemmat eivät kuitenkaan voi sopia työnjakomääräyksistä itse sopimuksin.

Käräjäoikeudella on asiassa siis viimekädessä itsenäinen päätösvalta, mutta jos vanhemmat todella ovat niin riitaisia, ettei yhteistyöstä tule mitään, ei liene lapsen mukaista määrätä yhteishuoltajuutta ainakaan rajoituksetta.

 

[Idiootti]

Muutin ulkomaille, EUn sisälle. En ole ilmoittanut muutostani esim. Kelalle tai maistraatille, vaan kaikki osoitetietoni ovat edelleen lapsuudenkotini. Kenelle pitäisi ilmoittaa? Pitääkö minun maksaa veroa täältä saamistani tuloista myös Suomeen vaikka maksan täälläkin palkastani veroa?

 

[Jursus]

Muutin ulkomaille, EUn sisälle. En ole ilmoittanut muutostani esim. Kelalle tai maistraatille, vaan kaikki osoitetietoni ovat edelleen lapsuudenkotini. Kenelle pitäisi ilmoittaa? Pitääkö minun maksaa veroa täältä saamistani tuloista myös Suomeen vaikka maksan täälläkin palkastani veroa?

Muutosta pitää ilmoittaa maistraatille lain mukaan tehdä aina, kun muuttaa pysyvästi asunnosta toiseen tai kun tilapäinen oleskelu toisessa osoitteessa kestää yli kolme kuukautta.

Kun Suomen kansalainen muuttaa ulkomaille, voi muutto olla joko tilapäistä tai vakinaista (tilapäinen tarkoittaa korkeintaan vuoden oleskelua, esim. lyhytaikainen työ tai opiskelu tai vastaava syy).

Jos muutto on tilapäinen, säilyy henkilö Suomessa väestötietojärjestelmässä läsnäolevaan väestössä. Hänen kotikuntanaan Suomessa säilyy lähtöhetken kotikunta siihen kuuluvine oikeuksineen ja velvollisuuksineen.

Jos muutto ulkomaille on vakinainen eli henkilö muuttaa pysyvästi ulkomaille asumaan, siirretään hänet Suomen väestötietojärjestelmässä poissaolevaan väestöön. Hänen viimeiseksi kotikunnakseen jää se kunta, josta hän muutti ulkomaille. Muutto katkaisee osan kotikuntaan liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista. Tällaisia ovat esimerkiksi äänioikeus kunnallisvaaleissa ja kotikuntaan sidotut kunnalliset oikeudet.

Muuttoilmoitus tehdään kirjallisesti ja viimeistään viikon kuluttua muuton jälkeen. Ilmoitus on tehtävä myös tilapäisestä asumisesta, joka kestää yli kolme kuukautta.

Verotuskysymykseen on mahdotonta vastata tietämättä missä maassa olet, onko työnantajasi minkä maalainen, kuinka kauan olet ollut/aiot olla ulkomailla jne... Suomella on verosopimuksia eri valtioiden kanssa, mikä vaikuttaa siihen, missä tuloa verotetaan. Perusasiat on kuitenkin se, että ns. kaksinkertaista verotusta ei ole: jos olet velvollinen maksamaan ansiotulosta veroa Suomeen ja tulo verotetaan jo asuinmaassasi, maksat yleensä Suomeen vain verojen erotuksen. Pääomatulot verotetaan lähtökohtaisesti Suomessa.

Verottajan sivuille on erittäin kattava ohjeistus ulkomailla työskentelyn verotuksesta: Verohallinto > Ulkomaantyöskentelyn verotus

 

[palstamanna]

Hei, haluaisin kysyä onko ositus pakko tehdä? Mitä hyötyä siitä on jos kuitenkin voi vain sopia suullisesti eksän kanssa miten jaetaan? Meillä ei ole yhteistä omaisuutta ja kummallakin omat autot omissa nimissään emmekä ole riidoissa.

 

[Jursus]

Hei, haluaisin kysyä onko ositus pakko tehdä? Mitä hyötyä siitä on jos kuitenkin voi vain sopia suullisesti eksän kanssa miten jaetaan? Meillä ei ole yhteistä omaisuutta ja kummallakin omat autot omissa nimissään emmekä ole riidoissa.

Suomen lainsäädännössä ei ole mitään osituspakkoa, mutta käytännössä ositus on edelletys monille muille toimenpiteille. Ositus on mm. perinnönjaon edellytys ja mikäli ositusta ei ole tehty, ex-puoliso voi olla pitkänkin ajan jälkeen ensiksi kuolleen kuolinpesässä osakkaan asemassa.

Ositusta on oikeus vaatia myös hyvin pitkän ajan jälkeen (mitään varsinaista määräaikaa ei ole, tosin ositusvaade voidaan katsoa vanhentuneeksi tietyissä tilanteissa), ja jos asioista on sovittu vain suullisesti, toteennäyttäminen on käytännössä todella vaikeaa. Kirjallinen ositussopimus on siis aina järkevää tehdä, vaikkei omaisuutta edes juurikaan olisi.

Jos asioista pystytään sopimaan ja kumpikin saa sen minkä katsoo itselleen kuuluvaksi, tilanne on hieno. Silloin molempien kannattaa yksinkertaisimmillaan allekirjoittaa edes sellainen osituskirja, jossa esimerkiksi todetaan omaisuuden ositetun erillisen suullisen sopimuksen perusteella ja ettei kummallakaan ole enää tämän jälkeen ositukseen perustuvia vaatimuksia toista kohtaan.

Kirjallinen ositussopimus helpottaa tulevaisuudessa asioita, ja jos kaikki on hyvin ja sopuisasti nyt se kannattaa kirjata myös mustaa valkoiselle, jotta niin olisi asianlaita jatkossakin.

 

["ellinoora"]

Hei,jos saan parkkisakon yksityiseltä "parkkifirmalta",klo 19 la iltana ja klo 7 su aamuna niin onko ok?Kun yritin lukea lakitekstiä ja siellä luki,että voidaan antaa uusi sakko ,kun vuorokausi kulunut edellisen parkkisakon antamisesta.Siis samasta asiasta kyse,parkkikiekon käyttämättä jättäminen.

 

[Jursus]

[QUOTE="ellinoora";29954190]Hei,jos saan parkkisakon yksityiseltä "parkkifirmalta",klo 19 la iltana ja klo 7 su aamuna niin onko ok?Kun yritin lukea lakitekstiä ja siellä luki,että voidaan antaa uusi sakko ,kun vuorokausi kulunut edellisen parkkisakon antamisesta.Siis samasta asiasta kyse,parkkikiekon käyttämättä jättäminen.[/QUOTE]

Tällä hetkellä ei ole voimassa lakia yksityisestä pysäköinninvalvonnasta, lakiesitys on vireillä. Yksityiset valvontamaksut perustuvat yleisiin periaatteisiin ja oikeuskäytäntöön.

Olet oikeassa, että pysäköinninvalvonnasta annetun lain 3 §:n mukaan "Jatkuvasta pysäköintivirheestä saadaan määrätä enintään kolme pysäköintivirhemaksua. Uutta pysäköintivirhemaksua ei saa määrätä ennen kuin on kulunut vuorokausi edellisen maksun määräämisestä." Jatkuvassa pysäköintivirheessä on kyse samasta teosta.

Asiasta ei yksityisten valvontamaksujen määräämisen osalta ole siis lainsäädäntöä, enkä tähän hätään löytänyt oikeuskäytäntöäkään. Monessa määrin yksityinen pysäköinninvalvonta kuitenkin noudattelee julkisen linjoja, ja tällä perusteella voisit nähdäkseni valittaa toisesta virhemaksusta, jos se on annettu alle vuorokauden kuluessa ensimmäisen määräämisestä ja kyse on samasta virheestä.

 

[ajankohtaista]

Voiko työnantaja kieltää vanhempainvapaan jaksottamisen? Kelan sääntöjen mukaan vanhempainvapaan voidaan jakaa vanhempien kesken niin, että kumpikin käyttää enintään kaksi jaksoa, jotka vähintään 12 arkipäivän mittasia. Onko kuitenkin työnantajalla oikeus kieltää työntekijältä tuollainen pätkiminen esimerkiksi sijaisjärjestelyjen vaikeudella perustellen? Mikä laki ja sopimukset asiaan vaikuttaa?

 

[Kyssäri]

Lapseni peri hieman rahaa . Onko jokin takaraja , jolloin rahan pitäisi olla tilillä ?
Perunkirjoitukset on jo tehty.