Kaikki on niin hankalaa taaperon kanssa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Väsynyt...
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

Väsynyt...

Vieras
Meillä on ihana, vajaa 2 vuotias poika. Mutta niiiiin temperamenttinen. Ja se on ruvennut jo väsyttämäänkin minua niin paljon, etten jaksa iltaisin tehdä enää mitään. Mies käy töissä, joten en haluaisi hänellekkään kaikkia kotitöitä nakittaa ja muutenkin periaatteni on tehdä enemmän kotitöitä kun kerta mies herää joka aamu aikaisin ja menee töihin. Itse saan kuitenkin nukkua jopa sinne klo 9 asti.

Esimerkiksi:

-jos haluaisin syödä aamupalani rauhassa, pitäisi minun herätä hyvissä ajoin ennenkuin lapsi herää, koska lapsen kanssa aamupalan syönti on yhtä huutoa ja sotimista. Kun hänen mielestään kaikki ruoka mitä näkee, kuuluu hänelle. Vaikka olisin juuri syöttänyt vattan täyteen puuroa. Yhdessä syöminenkään ei onnistu. Eli siis aamu lähtee aina mukavilla huudoilla aamupalaa syödessä.

-Sitten vaipanvaihdot. Niitä vastustetaan kanssa ylikaiken.

-Lukeminen ei poikaa jaksa kiinnostaa minuuttia kauempaa.

-Uloslähteminen on niin tuskaista taistelemista, että joskus on helpompi olla lähtemättä. Usein käy myös niin, että ei suostuta olemaan rattaissa ja kun annetaan kävellä yksin, niin mennään toisten pihoihin. Kun kiellän, niin heittäydytään maahan ja huudetaan.

-Ruuan tekeminen ei onnistu, imurointikaan ei onnistu kun alkaa heti huutamaan... jne jne...

Eli tässä oli esimerkkejä näistä päivän askareista, mitkä ei vaan onnistu pojan kanssa ilman tappelua. Rupean olemaan niin väsynyt ja masentunut tämän asian kanssa. Kun poika nukkuu päikät niin sitten siihen väliin pitäisi tehdä aina kaikki kotityöt. Illalla olenkin sitten ihan naatti. Oli pakko kirjottaa tästä johonkin, on niin toivoton olo. Ehkä jollain samanlaista?
 
Huutaako lapsi vaan kiukkuaan ja hakee huomiota? Jos näin, laita se matkasänkyyn ruuanlaiton ja siivouksen ajaksi ja anna huutaa. Pidä tietty siinä vieressä ja juttele rauhallisesti. Luulisi, että jonkin ajan kuluttua ei enää viitsi kiukuta. Tai ota lapsi mukaan kotitöihin, rätti käteen ja pölyjä pyyhkimään. Tsemppiä! Kyllä se tuosta joskus helpottaa.
 
Kyllä minun mielestä ongelmaa on sinussa. Luepa itse tekstisi läpi, niin huomaat itsekin mitä tarkoita.

Sinä teet itse kaikesta ajatusmaailmallasi jo niin hankalaa. Kaikki on hankalaa, mikään ei onnistu..jne jne.

Mitä sitten jos se lapsi huutaa, jos imuroit??Haloo...tai teet ruokaa.
 
  • Tykkää
Reactions: HyäkkäysVaunu
On kyllä, mutta...

Meillä 2v ja 1v ja jos haluan syödä aamupalan rauhassa (lue: muuta kuin puuroa, jota lapsille keitän) nousen minä aikaisemmin ylös. Ei kyllä tosiaan ole tullut mieleen kattaa pöytään muita herkkuja kuin mitä myös lapset syövät. Ei siis muinakaan ruoka/välipala-aikoina.

Ulkoilemaan: huudetaan mikä huudetaan. Vaatteet puetaan ja piste. Rattaisiin ja valjaat kiinni. Joskus huutavat enemmän ja joskus vähemmän. Koiran on päästävä ulos ja me mennään.. :)

Yleensä itse hoidan imuroinnin niin, että päiväuniaikaan alakerta. Yläkerta kun lapset hereillä: pienempi pinnasängyssä ja isompi portin takana. Ruoka tehdään niin, että yleensä kauhat ja muovikipot lentelevät kun lapset leikkivät niillä sen aikaa. Keittiössä ovat siis silloin kun minäkin. Näen mitä tekevät...

Joo ja olen väsynyt kun mies tulee töistä, joskus parin päivän työreissuilta... Tappelua on milloin enemmän ja milloin vähemmän.
 
Nyt taidat tehdä asiat itsellesi vaan hankalammaksi!? Kyllä minun ohjeeni nyt on, että anna huutaa. Lapsi vaistoaa että mahdollisesti annat väsymykseltäsi periksi, ja huuto senku jatkuu.

Mitä jos imuroit? Mitä sillon tapahtuu? Joo, lapsi huutaa, mutta sen jälkeen? Lopetatko imuroimisen?
Lapsi vetää sua nyt kymppi-nolla, ja sää annat sen jatkua. Ei tuu kuule mitään. Jos nyt jo annat pikkusormen, se vie kohta koko käden. Vihellä äkkiä peli poikki ja näyt kuka teillä määrää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja nykyajan äidit;24891755:
Kyllä minun mielestä ongelmaa on sinussa. Luepa itse tekstisi läpi, niin huomaat itsekin mitä tarkoita.

Sinä teet itse kaikesta ajatusmaailmallasi jo niin hankalaa. Kaikki on hankalaa, mikään ei onnistu..jne jne.

Mitä sitten jos se lapsi huutaa, jos imuroit??Haloo...tai teet ruokaa.

Onkohan itselläsi taaperoikäistä lasta? En minä kuvittele kaiken olevan hankalaa, se vain on fakta että kaikki on. Jos kaikki olisi hyvin niin miksi edes kirjoittelisin tänne tuollaista? Ja kokeileppas itse päivästä toiseen tehdä huutava ja itkevä lapsi vieressä kotitöitä. Ja kun tuolla meidän pojalla se ääni ei ole sitä hiljaisinta sorttia...
 
meillä jos taapero kiukkuaa: annan sen huutaa. Toki se huutaminen on rasittavaa, mutta mä lykkään korvatulpat korviin tai kuuntelen musiikkia nappikuulokkeet korvilla ja teen hommat loppuun enkä huomioi lasta mitenkään. Nykyään tuota kiukkuamista on todella harvoin, ennen oli ihan päivittäin.
 
Jos vaipanvaihto on hankalaa, miten olisi pottailu? Lapsi on kuitenkin jo kaksi. Miksi pitää tehdä kaikesta niin kamalan hankalaa... vai onko nyt niin että lapsi on saanut kaiken huomiosi tähän asti kun on ollut vauva, olet ajatellut että nyt lapsi on isompi ja sinulla on aikaa tehdä kotityöt paremmin...eli et ymmärtänyt että jos olet paaponut lasta tähän asti niin ei se anna sinun olla rauhassa jos kasvaa?!

Minä laittaisin lapsen leluineen lattialle ja tekisin kotihommat, tai ottaisin lapsen mukaan kotitöihin. Mitä lapsen pitäisi tehdä kun sinä teet hommia? istua ja katsella?

Mieti nyt vaaditko lapselta liikaa? vai odotatko että lapsi olisi perässäsi hiihtelevä hiljainen otus?
Ole onnellinen että sinulla on luonteen omaava terve lapsi äläkä märise turhasta!
 
Noh..Se on sellasta kun on lapsia.. :D

Joo, mitään et saa syödä rauhassa, siksi meillä ei syödä mukulan ollessa hereillä muuta kuin sellaista jota sillekkin voi antaa..Juu tänäkin aamuna huuti äänensä käheeks kun meinas et vie mun leivän päältä kananmunat, no selitin nätisti että sulla on jo oma siinä leivän päällä, syö se ja joo, lopetti sen huutamisen..Imuroidessa se kulkee imurin perässä, jos ei kulje tai huutaa niin siinähän huutaa, kyllä maailmaan ääntä mahtuu..
Ruokaa laittaessa mukula on keittiössä, yleensä kollaa kaappeja tai leikki omalla kattilallaan tms..Aivan sama, kunhan saan sen ruuan tehtyä..

Vaipoista meilläkin tapellaan ja siihen en ole keinoa keksinyt, mä vaihdan sen vaipan joka tapauksessa, tykkäs se tai ei..Ja joo, on melko hankalaa ja hermoja riipivää koittaa vaihtaa potkivaa, huutavaa ja sätkivää muksua kuiviin, vallankin näin raskaana kun on maha koko ajan siinä iskuetäisyydellä, mut mä en anna vaihtoehtoja, mä puren hammasta ja nielen kiukkunni, en näytä lapselle että se saa mua vingutettua noin ja luotan siihen et sekin loppuu aikanaan..

Mä ymmärrän että arki on välillä tosi raskasta ja uuvuttavaa, mut oikeasti, asiat on tasan niin hankalia kun niistä itse tehdään, jos lapsi on vaativa, pitää vaan koittaa keksiä muita keinoja kuin ne perinteiset, koska kukaan ei sitä lasta kuitenkaan sun puolesta hoida.

Koita jaksaa..
 
[QUOTE="Jenni";24891802]Nyt taidat tehdä asiat itsellesi vaan hankalammaksi!? Kyllä minun ohjeeni nyt on, että anna huutaa. Lapsi vaistoaa että mahdollisesti annat väsymykseltäsi periksi, ja huuto senku jatkuu.

Mitä jos imuroit? Mitä sillon tapahtuu? Joo, lapsi huutaa, mutta sen jälkeen? Lopetatko imuroimisen?
Lapsi vetää sua nyt kymppi-nolla, ja sää annat sen jatkua. Ei tuu kuule mitään. Jos nyt jo annat pikkusormen, se vie kohta koko käden. Vihellä äkkiä peli poikki ja näyt kuka teillä määrää.[/QUOTE]

Siis jos alan imuroimaan, lapsi alkaa huutamaan ja yrittää viedä minua pois imurin luota viestittäen että "äiti älä imuroi". Joskus lopetan imuroinnin kun en yksinkertaisesti jaksa sitä huutoa ja se on mahdotonta imuroida jos lapsi pyörii kokoajan jaloissa (kerran kaatuikin siinä touhussa).

Ymmärrän kyllä pointtisi ja myönnän että olen antanut liian helposti periksi. Mutta vaikka jatkaisin askareita huudosta huolimatta niin silti se huuto jatkuu eikä loppua tunnu näkyvän. Kai täytyy silti ensi kerralla kerätä voimia ja kestää se huuto, josko se jonain kertana loppuisi...
 
[QUOTE="ap";24891821]Onkohan itselläsi taaperoikäistä lasta? En minä kuvittele kaiken olevan hankalaa, se vain on fakta että kaikki on. Jos kaikki olisi hyvin niin miksi edes kirjoittelisin tänne tuollaista? Ja kokeileppas itse päivästä toiseen tehdä huutava ja itkevä lapsi vieressä kotitöitä. Ja kun tuolla meidän pojalla se ääni ei ole sitä hiljaisinta sorttia...[/QUOTE]

Uskon että kaikilla tähän ketjuun vastanneilla on/ on ollut lapsi, joka on ollut myös taapero... kaikki ei vain tee niin suurta numeroa siitä jos lapsi huutaa...
Teet kärpäsestä härkäsen...
 
[QUOTE="ap";24891821]Onkohan itselläsi taaperoikäistä lasta? En minä kuvittele kaiken olevan hankalaa, se vain on fakta että kaikki on. Jos kaikki olisi hyvin niin miksi edes kirjoittelisin tänne tuollaista? Ja kokeileppas itse päivästä toiseen tehdä huutava ja itkevä lapsi vieressä kotitöitä. Ja kun tuolla meidän pojalla se ääni ei ole sitä hiljaisinta sorttia...[/QUOTE]

Voi rakas... on.

1 v 3kk ja 2v 5kk ikäiset :) Ja olen itse huomannut, että vittuakos sitä manaamaan kaikkea, koska silloin se huonotuulisuus ym asiat vaan paisuvat.
 
[quote="mii";24891866]uskon että kaikilla tähän ketjuun vastanneilla on/ on ollut lapsi, joka on ollut myös taapero... Kaikki ei vain tee niin suurta numeroa siitä jos lapsi huutaa...
Teet kärpäsestä härkäsen...[/quote]


tätä mä just tarkotin ap :)
 
Meilläkin joskus on päiviä, kun taapero tekee kaikesta henkilökohtaisen katastrofinsa. Ja jos väsyttää itseäkin, ne päivät on kuin liisterissä kulkisi. Sellaistahan se on, mutta ketä tuo kommentti oikeasti lohduttaa?

Aamupala ei kelpaa, mikään ei kelpaa. Pukeminen takkuaa, ei saa pukea mutta ei pue itsekään = kamala huuto. Sitten potkitaan seinää ja hakataan ovea = sattuu = vielä pahempi huuto.

Ulkonakin voi tulla pari kohtausta, mutta ne menee siinä sivussa, ulkona on helpompi harhauttaa tekemään jotain muuta. "Hei katso tuolla meni poliisiauto" on toiminut toistaiseksi ihan hyvin.

Sisällä taas kiukutaan syömisistä, potalla käynneistä, nukkumisista, ihan kaikesta. Ja kyllä, se suututtaa, raivostuttaa ja ottaa pattiin vaikka kuinka tietäisin, että sellaista se on. Poika on varmaan saanut tahtonsa ja tempperamenttinsa minulta. On varmaan joku karman laki tämä? Saan tuplasti takaisin tempperamenttia.
 
Taidan olla sitten sen verran masentunut että teen siitä kärpäsestä härkäsen..

Mutta nyt ainakin sain hieman lisää taistelutahtoa kun huomasin että muillakin samaa ongelmaa.
 
[QUOTE="mii";24891866]Uskon että kaikilla tähän ketjuun vastanneilla on/ on ollut lapsi, joka on ollut myös taapero... kaikki ei vain tee niin suurta numeroa siitä jos lapsi huutaa...
Teet kärpäsestä härkäsen...[/QUOTE]


Hei, joskus vaan vituttaa! Ja sitä purkaa johonkin, vaikka tänne.

Kaikki eivät ole sellaisia riemuidiootteja jotka jaksavat päivästä toiseen lapsen hankalaa elämää, siis uhmaikäisen hankalaa elämää.
 
[QUOTE="ap";24891821]Onkohan itselläsi taaperoikäistä lasta? En minä kuvittele kaiken olevan hankalaa, se vain on fakta että kaikki on. Jos kaikki olisi hyvin niin miksi edes kirjoittelisin tänne tuollaista? Ja kokeileppas itse päivästä toiseen tehdä huutava ja itkevä lapsi vieressä kotitöitä. Ja kun tuolla meidän pojalla se ääni ei ole sitä hiljaisinta sorttia...[/QUOTE]

Mulla on kaksi temperamenttista uhmista ja ajattelin samoin kuin 'nykyajan äidit'... Samat ruuat kaikille - eilapsenkaan tarvi aina aamulla puuroa syödä, maha täyttyy esim. leivällä ja jugurtillakin.

Imurointi yms. menee hyvin yhdessä - eikä lapsi siihen kuole vaikka sen aikaa huutaisikin. Ulos mennessä ei ole vaihtoehtoja ja jos ei mukana kulkeminen onnistu niin sitten istuu vaunuissa, huusi tai ei.
 
[QUOTE="ap";24891917]Taidan olla sitten sen verran masentunut että teen siitä kärpäsestä härkäsen..

Mutta nyt ainakin sain hieman lisää taistelutahtoa kun huomasin että muillakin samaa ongelmaa.[/QUOTE]

Minä yleensä taistelen meidän ulos, meitä on täällä minä, taapero (2v8kk) ja vauva (5kk). Kun päivät on suunnilleen rytmissä, se helpottaa.
 
[QUOTE="ap";24891856]Siis jos alan imuroimaan, lapsi alkaa huutamaan ja yrittää viedä minua pois imurin luota viestittäen että "äiti älä imuroi". Joskus lopetan imuroinnin kun en yksinkertaisesti jaksa sitä huutoa ja se on mahdotonta imuroida jos lapsi pyörii kokoajan jaloissa (kerran kaatuikin siinä touhussa).

Ymmärrän kyllä pointtisi ja myönnän että olen antanut liian helposti periksi. Mutta vaikka jatkaisin askareita huudosta huolimatta niin silti se huuto jatkuu eikä loppua tunnu näkyvän. Kai täytyy silti ensi kerralla kerätä voimia ja kestää se huuto, josko se jonain kertana loppuisi...[/QUOTE]

Tietenkin lapsi huutaa nyt joka kerta, koska on saanut sillä sinut kierrettyä pikkusormen ympärille! Ja jos tosiaan keräät voimia ja annat huutaa, niin takuulla tulee lapsi huutamaan muutamat kerrat. Varmasti kuule parikin viikkoa jos on tempperamenttinen tapaus. =) Mutta usko minua, ei se kauaa jaksa kokeilla kepillä jäätä. Jos sinä olet vahva, niin lupaan, että kohta teillä on paaaaljon rauhallisempaa ja kivempaa.

Terv. Erittäin tempperamenttisen -nyt 10 vuotiaan- tytön äiti. Vieläkin on välillä showta, mutta kyllä muuten takuulla tyttö tietää vieläkin mitä haluaa, mutta edelleen vanhemmat määrää!! =)
 
Minä siivoan muuten, vaikka taapero huutaisikin. Yleensä siivoaminen on hänestä ihan kivaa, että siinä meneekin tovi kun pyyhitään pölyjä ja ratsastetaan imurilla. En anna lapsen hallita tilanteita, vaikka se onkin voimia vievää joskus ja todella raivostuttavaa hyvin usein.

Tämä on vaihe, sitä mantraa toistelen täällä päivittäin :D

*tämäonvaihetämäonvainvaihetämämeneevieläohikohtahelpottaaenkäenäämuistakokouhmaa*
 
Eikö lapsi voisi aamupalalla syödä vielä vaikka leipää tai mitä nyt itse syöt, vaikka olisikin syönyt jo puuroa?
Voisiko lapsi auttaa kotitöissä (meillä rakastaa esim. pölyjen pyyhkimistä ja märkien pyykkien ojentamista narulle ripustettavaksi ja ruoanlaitossa auttaa, tai no "auttaa" tosi mielellään). Tuo mimurointi on kyllä hankala, olen kuullut muiltakin, että jotkut lapset vaan eivät jostain syystä sitä siedä. Eikö imuroinnin voisi hoitaa vasta sitten, kun mies on kotona? Itse en tosiaankaan jaksaisi myöskään kuunnella huutoa koko imuroinnin ajan.
Ulkona vaan valjaisiin kiinni rattaisiin ja työnnät menemään huusi tai ei.
Jaksaako lapsi katsoa mitään telkkarista? Piirretythän ovat tunnetusti kaiken pahan alku ja juuri, mutta ainakin itselleni on ihan korvaamaton hengähdystauko se puoli tuntia, kun lapsi katsoo muumeja. Juon siinä vaikka kupin kahvia ja luen lehden ja jaksan taas muuta.
 
Meilläkin oli aikoinaan tyttö 2v:nä kova huutamaan. Huusi koko matkan hoitoon mennessään ja isikin kuuli et kaukana mennään. Kauppaan en ottanut enkä vienyt paljon muuallekkaan, tyttö on vieläkin temperamenttinen! Nyt tosin jo 9v mut kun osaa kertoa asiat niin on vähän helpompaa...
Meillä voi suuttumus tulla sekunnissa ja ovia paiskotaan ym.
 
[QUOTE="Jenni";24891952]Tietenkin lapsi huutaa nyt joka kerta, koska on saanut sillä sinut kierrettyä pikkusormen ympärille! Ja jos tosiaan keräät voimia ja annat huutaa, niin takuulla tulee lapsi huutamaan muutamat kerrat. Varmasti kuule parikin viikkoa jos on tempperamenttinen tapaus. =) Mutta usko minua, ei se kauaa jaksa kokeilla kepillä jäätä. Jos sinä olet vahva, niin lupaan, että kohta teillä on paaaaljon rauhallisempaa ja kivempaa.

Terv. Erittäin tempperamenttisen -nyt 10 vuotiaan- tytön äiti. Vieläkin on välillä showta, mutta kyllä muuten takuulla tyttö tietää vieläkin mitä haluaa, mutta edelleen vanhemmat määrää!! =)[/QUOTE]

Kiitos tsempistä! :) Täytyy siis vain laittaa kova kovaa vastaan siinä toivossa että jossain vaiheessa se helpottaa.
 
En ymmärrä teitä, jotka sanotte, että ap itse tekee asiat hankalaksi. Kyllä elämä menee rankaksi, jos aamusta iltaan kuuntelee huutavaa taaperoa! Sittenkö on hyvä fiilis jos ajattelee, että antaa lapsen huutaa? Ongelmahan tässä on nimenomaan se kun lapsi huutaa ja sitä ei jaksa kuunnella!!!
Ap: tulin tänne palstalle ajatuksena kirjoittaa juuri samanlainen teksti kuin sinä kirjoitit. Tiedän siis tarkalleen mitä koet, eikä ole helppoa!
 

Yhteistyössä