Kamalat omantunnon tuskat kun vien pojan hoitoon.

["vieras"]

Synnytykseen olis vielä 1,5kk, mutta jäin tänään kesäloman päätyttyä sairaslomalle supistelujen ja selkäkipujen takia. Periaatteessa voisin hoitaa 5-vuotiaan esikoisen kotona, mutta liikkuminen on selän ja supistusten takia niin hankalaa, että ulkoilut on pakko unohtaa ja sisälläkin joudun suurimman osan ajasta olemaan pitkällään. Lääkärin mukan saan liikkua sen verran kuin pystyn, eli täyslepoa ei ole määrätty kuitenkaan. Olen ollut kipeä jo pari kuukautta, mutta töissä olen sinnitellyt tähän asti niin, että koko raskauden aikana olen ollut vain kaksi päivää sairaslomalla. Joka ikinen viikko olen vähintään parina päivänä meinannut lähteä kotiin, mutta kun ei tämä typerä luonne ole antanut periksi.

Poika on nyt siis tästä viikosta alkaen hoidossa 9.30-15, itse oli sinne innoissaan loman jälkeen lähdössä. Mitään "lomailua" tämä kotona oleminen minulle ei todellakaan ole, kaupungilla en ole enää kuukauteen kyennyt käymään ja nyt on ruokakauppareissutkin jääneet miehen kontoille. Pikkuisen yritän kotia siivoilla ja vähitellen laittaa tavaroita kuntoon uutta tulokasta varten. Muuten tosiaan vaan yritän levätä. On vain paha mieli tämän takia, tuntui että vaikka periaatteessa päiväkodissa ymmärsivät asian niin kuitenkin, jäi jotenkin sellainen kuva että olen viemässä ihan tyhjän päiten lasta hoitoon. Äkkiä vaan rupes hoitaja ilmoittamaan, että aamupala pitää sitten tällaisessa tilanteessa syödä kotona ja iltapäivällä pitää heti kun mahdollista käydä hakemassa lapsi kotiin. Joo, näin olin ajatellutkin tekeväni ja meinasinkin kysyä, että minkälaisilla hoitoajoilla olisi päiväkodille mahdollisimman helppoa... Itkettää ja harmittaa ja mietin jo että perun koko hoidon ja yritän vaan selvitä vielä tämän viimeisen reilun kuukauden lapsen kanssa kotona. Voi luoja että toivon näiden viimeisten viikkojen kuluvan nopeasti. Onneksi ei ole suurperhe haaveissa, meille tulee lapsia tämän jälkeen korkeintaan adoptoimalla!

 

[niinno]

Tämä ei suo lohduta mutta kyllä viisivuotias siellä kotona sun kanssa pärjää. Eriasia jos kyseessä ois joku taaperoikäinen, että sinällään en ihmettele päikkärin suhtautumista.

 

[en ymmärrä myöskään]

samaa mieltä, 5 vuotias mene kun vettä vaan. ei vaadi mitään ihmeellisempää, kunhan ruokaa kotoa löytyy ja näin pois päin.

 

[8 x mami]

En yhtään ihmettele päiväkodin suhtautumista. Hoida lapsesi itse ja jätä hoitopaikka sellaiselle, joka sen oikeasti tarvitsee = vanhemmat töissä. Adoptoiminen ei ole mikään helppo ratkaisu. Eikä sitä kannata edes harkita, jos ei pysty omatekoisiakaan hoitamaan. Onneksi sossut valkkaa jyvät akanoista Onnea odotukseen sekä elämään kahden lapsen kanssa.

 

[No höh]

[QUOTE="vieras";24357356]On vain paha mieli tämän takia, tuntui että vaikka periaatteessa päiväkodissa ymmärsivät asian niin kuitenkin, jäi jotenkin sellainen kuva että olen viemässä ihan tyhjän päiten lasta hoitoon. Äkkiä vaan rupes hoitaja ilmoittamaan, että aamupala pitää sitten tällaisessa tilanteessa syödä kotona ja iltapäivällä pitää heti kun mahdollista käydä hakemassa lapsi kotiin. Joo, näin olin ajatellutkin tekeväni ja meinasinkin kysyä, että minkälaisilla hoitoajoilla olisi päiväkodille mahdollisimman helppoa... [/QUOTE]

Kai perheen tarpeet kuitenkin määrittelee hoitopäivän pituuden, ei päiväkodin henkilökunta. Jos lapsi menee päiväkotiin aamiaisaikaan niin onhan hänellä oikeus siellä myös syödä.

 

["Höpöhöpö"]

Hoitaja tarkoitti taatusti vain sitä, että aamupala syödään kotona, koska päiväkodissa aamupala on jo kello 08.00. Älä ota noin itseesi asioista ja ehdottomasti tuon ikäinen hoitoon ennemmin kuin äidin kanssa kotona lorvimaan!

 

["ap"]

Joo, tiedän että pärjää, oltiin kolme viikkoa keskenään lomalla kun mies oli töissä. Poikaa vaan harmitti, kun ei päässyt kuin oman pihan hiekkalaatikolle, kun lähimpään leikkipuistoon on matkaa sen verran, että siellä käymiset jäi tosi vähiin, kun en meinannut kyetä enää kotiin kävelemään. Yksinään en kerrostalon pihalle uskalla vasta 5 vuotta täyttänyttä päästää.
Ja pikkuisen pahalta tuntui kun tuon ikäinen sanoo, että alkaa melkein itkettää kun harmittaa niin kovasti kun äitiin sattuu. Ja että hänestä tuntuu, että minulla alkaa mahaan sattua kun vain katsonkin häntä, kun en siis kykene hänen kanssaan leikkimään ja touhuamaan. Ja kysyi aamulla, että miten minä nyt pärjään kun hän ei ole auttamassa nostamaan tavaroita lattialta ja pitämässä minusta huolta. En vain halua että tuon ikäinen joutuu tuollaisia miettimään sen sijaan että saa keskittyä lapsena olemiseen ja kavereiden kanssa leikkimiseen.

Joo, yritin tällä päätöksellä ajatella myös tuota lasta, en pelkästään itseäni, mutta ehkä se silti oli väärä päätös. Pitää jutella vielä tänään hoitajien kanssa kun käyn pojan hakemassa kotiin.

 

["ap"]

[QUOTE="Höpöhöpö";24357461]Hoitaja tarkoitti taatusti vain sitä, että aamupala syödään kotona, koska päiväkodissa aamupala on jo kello 08.00. Älä ota noin itseesi asioista ja ehdottomasti tuon ikäinen hoitoon ennemmin kuin äidin kanssa kotona lorvimaan![/QUOTE]

Hän siis ilmoitti asian niin, että hoitoon -ei saa- tuoda vielä kahdeksaksi, en kuvitellutkaan että 8.30 enää pojalleni tarjoiltaisikaan aamupalaa. Eli siis aamupalalle ei saa lasta päiväkotiin viedä, vaan vasta sen jälkeen. Mikä ei siis mikään ongelma meille ole.

 

["Jenis"]

Miksi tuosta pitäisi tuntea jotain omantunnontuskia? Viisvuotias nyt kaipaa ihan erilaista toimintaa kuin yksinäinen puuhastelu, kun äiti puhaltelee sohvalla. Vastaavassa tilanteessa veisin ihan varmasti oman esikoiseni hoitoon. Varmasti se kotonakin "pärjää" kunhan ruokaa saa, mutta päikyssä on leikkikavereita ja toimintaa myös.

 

["Jenis"]

[QUOTE="ap";24357552]Hän siis ilmoitti asian niin, että hoitoon -ei saa- tuoda vielä kahdeksaksi, en kuvitellutkaan että 8.30 enää pojalleni tarjoiltaisikaan aamupalaa. Eli siis aamupalalle ei saa lasta päiväkotiin viedä, vaan vasta sen jälkeen. Mikä ei siis mikään ongelma meille ole.[/QUOTE]

Te voitte viedä lapsenne hoitoon sovittujen hoitoaikojen puitteissa, eikä siihen yksittäisen hoitajan mielipide vaikuta yhtään millään tavalla.

 

[rg]

Tässä täytyy teidän nyt miettiä asiaa oman perheen kannalta. Kuulostaa kyllä siltä, että jos kerrostalossa asutte ja sinä et voi nimeksikään liikkua. Niin teidän 5-vuotiaan pitää päivät olla äidin kanssa vain ja ainoastaan sisällä.

Ehkä on parempi viedä hoitoon, kun sellainen mahdollisuus on olemassa. Ja huono omatunto pois! Jos rehellisesti lastesi parasta asiassa ajattelet, niin syyllisyys on turhaa.

 

[rg]

Aamiasaika varmasti on tarhassa ruuhkaa, mutta ei minusta hoitaja pysty lastenne hoitoaikoja määräämään.

 

["ninni"]

Mä taas olen sitä mieltä, että vie 5-vuotias hoitoon vain. Kyllä sinunkin on saatava levätä, kun kerran sairauslomalla olet. Lapsellakin on varmasti mukavampaa olla päiväkodissa kavereiden kanssa kuin pyöriä kotinurkissa kipeän äidin kanssa.

 

["nnn"]

[QUOTE="ap";24357552]Hän siis ilmoitti asian niin, että hoitoon -ei saa- tuoda vielä kahdeksaksi, en kuvitellutkaan että 8.30 enää pojalleni tarjoiltaisikaan aamupalaa. Eli siis aamupalalle ei saa lasta päiväkotiin viedä, vaan vasta sen jälkeen. Mikä ei siis mikään ongelma meille ole.[/QUOTE]

Siis voithan viedä jo klo 8, sinähän sen hoidon maksat. Ota selvää, jos olet käsittänyt vaikka väärin.

 

["vieras"]

Oon eri mieltä, mulla on ollut 5v ja vauva kotona. Nimenomaan se 5v vaatii kavereita ja tekemistä. Jos pihapiiristä ei löydy seuraa ja joka paikkaan matka sellainen, ettei pysty mahan kanssa menemään niin mikä ihmeen peikko se päivähoito on kun on loppuraskaudesta vaan kyse?

Useimmat 5-vuotiaat nauttivat ja jopa hyätyvät päivähoidosta riippuen tietysti siitä, mikä on vaihtoehto. Toisaalta miten vienti ja haku onnistuvat, onko päiväkoti tosi lähellä vai miten siitä suoriutuu? Auto jos on käytössä, pääsee hyvin liikkeelle kotiympyröistä, ei tartte päivähoitoa.

Meillä 5veetä kuljettetiin kavereilla, kerhossa, urheilemassa jne, vauva siinä meni sivussa eikä 5-vuotias 6-vuotiaan meni riemuissaan eskariin. 5v. ei ole enää niin pikkuinen, että tarttisi pelkkää äidin seuraa ja läsnäoloa. Eikä minusta ole mitään järkeä lähteä siitä, että sen ikäisen pitäisi vaan 24/7 viihdyttää itse itseään tai leikkiä äidin kanssa.

 

["ap"]

Tässä täytyy teidän nyt miettiä asiaa oman perheen kannalta. Kuulostaa kyllä siltä, että jos kerrostalossa asutte ja sinä et voi nimeksikään liikkua. Niin teidän 5-vuotiaan pitää päivät olla äidin kanssa vain ja ainoastaan sisällä.

Ehkä on parempi viedä hoitoon, kun sellainen mahdollisuus on olemassa. Ja huono omatunto pois! Jos rehellisesti lastesi parasta asiassa ajattelet, niin syyllisyys on turhaa.

Kyllä ihan rehellisesti yritin ajatella lapsen parasta ja myös kunnioittaa hänen toivettaan päästä päiväkotiin. Tänään on mennyt kaks kertaa toinen jalka alta, kun tuo alaselän kipu on siirtynyt toiseen nivuseen ja välillä vihlaisee niin kovasti että itku on päässyt. Ensimmäinen raskaus oli tähän verrattuna todella helppo, nyt on sitten kaikki käyty vaikeimman kautta. Jotenkin vaan näissä raskaushormoneissa ja väsyneenä varmaan ottaa asiat liian raskaasti.

No, saan onneksi huomenna käydä hakemassa kyynärsauvat lainaan, jos niiden avulla pääsisi vähän paremmin liikkumaan. Ja tottakai jos käy niin että mun vointi vielä tästä helpottaa, niin harkitsen vielä uudelleen pojan ottamista kotiin jo ennen synnytystä.

 

["ap"]

Jatkan vielä.. Päiväkoti on siis ihan naapurissa, ehkä 200m matkaa, siitä vielä suoriudun kyllä. Yks auto vaan meillä ja se miehellä käytössä, joten aika sidoksissa tänne kotiin nyt ollaan.

 

["hello"]

Tottakai voit viedä 5v. hoitoon ja sinulla on siihen subjektiivinen oikeus ja laajempikin tilanteen perusteella. Olet sairaslomalla ja haastavassa vaiheessa! Älä sure, hyvä jos poika viihtyy hoidossa ja hän saa siellä toimintaa jota sinun ei kuulukaan nyt järjestää. Lepää vain ja ajattele tulevaa ja vauvaa ja perhettä, kyllä päikkyyn on sinulla täysi oikeus.

 

["vieras"]

[QUOTE="hello";24357672]Tottakai voit viedä 5v. hoitoon ja sinulla on siihen subjektiivinen oikeus ja laajempikin tilanteen perusteella. Olet sairaslomalla ja haastavassa vaiheessa! Älä sure, hyvä jos poika viihtyy hoidossa ja hän saa siellä toimintaa jota sinun ei kuulukaan nyt järjestää. Lepää vain ja ajattele tulevaa ja vauvaa ja perhettä, kyllä päikkyyn on sinulla täysi oikeus.[/QUOTE]

Samaa mieltä. Älä ota asiasta stressiä.

 

[vvieas]

VOi jee. Minä jäin 50 päivää ennen laskettua aikaa kotiin. Lapsi oli tarhassa silti 3 päivää viikossa. Eipä tullut mieleenikään, että huonoa omaatuntoa olisi pitänyt potea. Hulluksihan sitä oltaisiin tultu molemmat, minä kun en myöskään ollut parhaimmassa terässä mahani kanssa. Sohvalla makaamista pystyin lähinnä harrastamaan. Jumalattoman tylsäähän minulla oli yksinäni, mutta mieluummin niin kuin että olisi ollut tylsää sekä lapsella että minulla.

 

[jmkl]

[QUOTE="Jenis";24357576]Te voitte viedä lapsenne hoitoon sovittujen hoitoaikojen puitteissa, eikä siihen yksittäisen hoitajan mielipide vaikuta yhtään millään tavalla.[/QUOTE]


Nimenomaan. Kyllä kotonaolevien vanhempien lapsia on päiväkodeissa aamupalalla ihan yhtälailla kuin työssäkäyvien. Jos et ole hoitosopimusta muuttanut niin hoitajan sanomisilla ei ole mitään merkitystä.

 

["Kaisa"]

vie lapsi hoitoon nyt ja otat sen kotiin kun vauva on syntynyt!!

 

[ahaaq]

[QUOTE="ap";24357669]Jatkan vielä.. Päiväkoti on siis ihan naapurissa, ehkä 200m matkaa, siitä vielä suoriudun kyllä. Yks auto vaan meillä ja se miehellä käytössä, joten aika sidoksissa tänne kotiin nyt ollaan.[/QUOTE]

Pystyt joka päivä heivaamaan lapsen päiväkotiin kuitenkin... Ja kyllä viisivuotiaalle riittää ihan hyvin se omantalon hiekkalaatikkokin. Itse asunut lapsuuteni maalla jossa ei leikkikenttiä ollut missään ja ihan hyvin pärjättiin. Silloin tosin e ollut tälläistä virikkeellisyyden pakkoa kuin nyt. Mulla itsellä on samanikäinen lapsi joten en heitä tätä mielipidettä ihan takista. Munlapset onkin vramaan maailman traumatosoituneempia kun en ole kiikuttanut viisivuotiasta päiväkotiin kahteen ja puoleen kuukauteen kun ollaan lomailtu. Kun odotin kuopusta mä olin yhtä huonossa kunnossa kun säkin ja vielä oksentelin päälle ja ei tullut edes pieneen mieleen viedä neljävuotiasta silloin hoitoon.

 

["vieras"]

Minä muuten muistan, kun äitini odotti siskoani ja oli vuodelevossa. Olin silloin 4,5-vuotias. Se oli minusta tosi ahdistavaa. En uskaltanut paljon kotona leikkiä, kun ajattelin, että äidin pitää saada levätä. Tuntui, että minun pitäisi hoitaa pikkusiskoa (oli silloin 2-vuotias) ja auttaa äitiä. Minusta olisi parempi, että lapsesi olisi päivät "lasten töissä", ettei tarvitse huolehtia äidistä.

 

[nellien]

[QUOTE="vieras";24357356]Synnytykseen olis vielä 1,5kk, mutta jäin tänään kesäloman päätyttyä sairaslomalle supistelujen ja selkäkipujen takia. Periaatteessa voisin hoitaa 5-vuotiaan esikoisen kotona, mutta liikkuminen on selän ja supistusten takia niin hankalaa, että ulkoilut on pakko unohtaa ja sisälläkin joudun suurimman osan ajasta olemaan pitkällään. Lääkärin mukan saan liikkua sen verran kuin pystyn, eli täyslepoa ei ole määrätty kuitenkaan. Olen ollut kipeä jo pari kuukautta, mutta töissä olen sinnitellyt tähän asti niin, että koko raskauden aikana olen ollut vain kaksi päivää sairaslomalla. Joka ikinen viikko olen vähintään parina päivänä meinannut lähteä kotiin, mutta kun ei tämä typerä luonne ole antanut periksi.

Poika on nyt siis tästä viikosta alkaen hoidossa 9.30-15, itse oli sinne innoissaan loman jälkeen lähdössä. Mitään "lomailua" tämä kotona oleminen minulle ei todellakaan ole, kaupungilla en ole enää kuukauteen kyennyt käymään ja nyt on ruokakauppareissutkin jääneet miehen kontoille. Pikkuisen yritän kotia siivoilla ja vähitellen laittaa tavaroita kuntoon uutta tulokasta varten. Muuten tosiaan vaan yritän levätä. On vain paha mieli tämän takia, tuntui että vaikka periaatteessa päiväkodissa ymmärsivät asian niin kuitenkin, jäi jotenkin sellainen kuva että olen viemässä ihan tyhjän päiten lasta hoitoon. Äkkiä vaan rupes hoitaja ilmoittamaan, että aamupala pitää sitten tällaisessa tilanteessa syödä kotona ja iltapäivällä pitää heti kun mahdollista käydä hakemassa lapsi kotiin. Joo, näin olin ajatellutkin tekeväni ja meinasinkin kysyä, että minkälaisilla hoitoajoilla olisi päiväkodille mahdollisimman helppoa... Itkettää ja harmittaa ja mietin jo että perun koko hoidon ja yritän vaan selvitä vielä tämän viimeisen reilun kuukauden lapsen kanssa kotona. Voi luoja että toivon näiden viimeisten viikkojen kuluvan nopeasti. Onneksi ei ole suurperhe haaveissa, meille tulee lapsia tämän jälkeen korkeintaan adoptoimalla![/QUOTE]


Tuota minusta on ihan asiallista viedä isompi hoitoon.

ja se on sinun oma asiasi ei päiväkodin!!!