Kamalimmat treffit koskaan!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Lucy"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ystäväni miehellä on tourette.Miehen äiti saattaa lyödä kädet yhtäkkiä vastakkain(hänellä myös se).Kaverini mies vääntelee kasvojaan nykäyksin ja yskähtelee.Heidän poikansa taas huutelee kirosanoja koulussa.Meidän siellä kyläillessä hoki kullinreikää koko ajan :/
 
[QUOTE="salla";29221016]Ystäväni miehellä on tourette.Miehen äiti saattaa lyödä kädet yhtäkkiä vastakkain(hänellä myös se).Kaverini mies vääntelee kasvojaan nykäyksin ja yskähtelee.Heidän poikansa taas huutelee kirosanoja koulussa.Meidän siellä kyläillessä hoki kullinreikää koko ajan :/[/QUOTE]

Oliko tää nyt tarkoitettu mulle pelotteeksi kun sanoin, ettemme mieheni kanssa stressaa touretten periytymisestä mahdolliselle jälkikasvullemme? Onhan se tietysti surullista, jos joutuu ennakkoluulojen kohteeksi pelkästään oireidensa takia, joille itse ei mitään voi. Ja usko pois, ei se kaverisi perheen elämä pelkkää kullireikää ole! On tässä elämässä paljon muitakin asioita ja hyvää.
 
[QUOTE="vierailija";29221040]Oliko tää nyt tarkoitettu mulle pelotteeksi kun sanoin, ettemme mieheni kanssa stressaa touretten periytymisestä mahdolliselle jälkikasvullemme? Onhan se tietysti surullista, jos joutuu ennakkoluulojen kohteeksi pelkästään oireidensa takia, joille itse ei mitään voi. Ja usko pois, ei se kaverisi perheen elämä pelkkää kullireikää ole! On tässä elämässä paljon muitakin asioita ja hyvää.[/QUOTE]

Ei.kerroin vaan kokemuksen omasta lähipiiristäni.
 
Hmm, ei oo ihan kamalia ollut. Pari vuotta sitten yks tyyppi alkoi treffeillä raivoamaan kun sanoin ettei meistä taida tulla mitään. Olin hieman äimänä koska mun mielstä oli aivan ilmeistä ettei meillä oomitään yhteistä. Ei siis oikein keksitty puhuttavaa edes pariksi tunniksi.
 
olin kirjeenvaihdossa erään miekkosen kanssa ja treffit sovittiin eräälle keikalle.Paikanpäällä tää tyyppi oli hyvin hämmentyneen näköinen nähdessään minut...itsekkin olin sillä hän oli kertonut olevansa lentosotamies ja odotin vähän erilaista ilmestystä.Kyseessä oli silmälasipäinen hintelä tyyppi.Seuraavana päivänä laittoi minulle viestin,että ollaan ihan eri paria,olen liian kaunis hänelle.
 
Yhdet treffit sovittiin niin että mies tuli käymään illalla minun luona. Mies kierteli asuntoa kun kiinteistövälittäjä, kyselu neliöt ja lämmitykset. Tunnelma ei oikein syttynyt,,,lähti aika nopeasti kun oli sovittuna vielä toinen tapaaminen :D oikeesti nauroin katketakseni loppuillan koska tilanne oli ihan absurdi. ei tullu romanssia,,
 
  • Tykkää
Reactions: papero
No ei nyt mutään järisyttävän kamalaa ole ollut. Yks oli sellanen lepertelijä ja jos dn tietäis niin olisin veikannut olevan homo. Toinen oli mua TODELLA paljon lyhyempi. Oli jo niin iso ero että oli noloa molemmin puolin.
 
Yksi mies vuosia sitten, oli jonkinlainen lainopiskelija/juristi, ja moottoripyöristä kiinnostunut. Niin omituinen ja omahyväinen, todennäköisesti vanhempi kuin ilmotti ja lyhyempi myös. Varmaan äkkiseltään ihan ok näkönen ja olonen, mutta piti ihme kulissia yllä. Myöhemmin myös lapsellinen jossain viesteissä, silloin kun oli hänen kanssaan eri mieltä. Ahdistava. Ei tullut rakkaustarinaa.
 
Mä sovin joskus vuosia vuosia sitten 18-vuotiaana tapaamisen yhden irc-tutun kanssa. Meillä ei ollut minkään näköistä romanttista tai muuta sellaista, kunhan oli irc-kaveri samalta kanavalta jonka kanssa olin jotain hölissyt tämän tästä.
Oli livenä ihan karmea tapaus, arvosteli ja haukkui ohikulkevia ihmisiä kokoajan, selkeä rasisti ja töksäytteli kokoajan mitä ihmeellisimpiä asioita. Kiltti kun olin, niin vietettiin kuitenkin samassa seurassa useampi tunti ja tietysti juttelin useammankin ihmisen kanssa ja moikkasin tuttuja jne, niin jossain vaiheessa tää tyyppi rupesi raivoamaan mulle sitä, että kun olen hänen kanssaan ulkona, niin sitten pitäisi jutella vain hänen kanssaan. Tästä meni hetki niin kerroin lähteväni kotia kohti...

Me ei oltu treffeillä enkä missään vaiheessa antanut ymmärtää mitään muutakaan.
 
Anteeksi nyt mutta

tHLDm8N.gif

Tää pätkä on ollu joskus aikasemminki täällä ja sai silloinkin asiayhteyteen liittyen melkein kusemaan housuun. Kiitos taas! Tää on niin paras
 
Pakko heittää muutamat kokemukset omista kokemuksista.

1.Sovimme treffit miehen kotipaikkakunnalleen, kun olin siellä käymässä ystäväni kanssa. Ystäväni shoppaili sen aikaa, kun olimme treffeillä paikallisessa kahvilassa. Ulkonäkö oli melkein niin kuin piti olla. Noh ei se mitään ajattelin. Kaveri jutteli melkein koko ajan itsestään ja eksästään, että kuinka mahtavaa heillä oli ja minä en tiedä elämästä vielä mistään mitään (ikäeroa n.3 vuotta). Olin silleen "Jaaha okei" -meiningillä. Paras oli kumminkin, että hän kysyi moneen kertaan horoskooppiani ja sen paljastettuani: "Joo mä tiedän tommoset, oot just semmonen ja semmonen, mulla on sunkailtaisista niin paljon huonoa kokemusta!" Lyhyesti siis näin. :D Ystäväni saapui ja treffit olivat (luojan kiitos) ohi. Kaveri soitteli monta kertaa perään ja olisi halunnut niin nähdä, kun oli niin hauskaa... Kiitos ei.

2.Kaveri kehui olevansa ammatiltaan kokki ja luonnollisesti loistava semmoinen. Sovittiin, että hän tekee meille ruokaa. Menimme yhtä matkaa hänen kotiaan kohti, kunnes tulee kommentti: "Ai niin pitää varmaan käydä kaupassa." Ei siinä mitään, huumoria, mennään vaan kauppaan. Ostokset =broilerileikkeitä valmismarinadissa, jäävuorisalaatti ja tumma balsamicokastike. Arvatkaa mitä syötiin ja kuka sen ruoan teki. Jep, minä paistelin kanat ja hän toki leikkasi salaatin. "Fantastisen" ilallisen jälkeen olikin jälkiruoan vuoro, joka hoidettiin pedissä. Hyvä jälkiruoka olikin, mutta uudelleen emme enää tämän "kokin" kanssa tavanneet. (Paljastui myöhemmin kodinkonemyyjäksi.)

3.Sovimme treffit ravintolaan. Juttu kyllä luisti, mutta millä tasolla. Kaveri kehuskeli kuinka hänelle ei voi koskaan tulla eturauhassyöpää. Tietysti kyseenalaistin, että mikä mahtaa olla hänen salaisuutensa. Kehui, että hän harjoittelee niin usein ettei sitä voi saada. Mulla meinas siinä vaiheesa mennä ruoat väärään kurkkuun. Oikeesti? "Joo joo, jos masturboi tarpeeksi usein niin ei voi saada eturauhassyöpää." Ja aivan tosissaan. Totaaaaaa.... kiitos, mutta ei kiitos. :D Toisia treffejä emme sopineet. Hauskaa oli! :)
 
Tässä muutama kokemus, hieman yli 35 eronneiden treffeistä, siis minä ja tapaamani miehet pitäisi kaikki olla eronneita, vähintään 1 lapsen vanhempia.

1) Oli kirjoiteltu ja soiteltu muutama kerta, sovittiin treffit. Mies soitteli moneen kertaan matkan aikana, että tulossa ollaan ja ihana nähdä ja odota jos myöhästyn minuutin, ect. Kun vihdoin päästiin kumpikin paikalle, siitä hetkestä alkoi paasaus siitä kuinka hyvä hänen ex on ruoanlaittajana, äitinä, vaimona, rakastajana, ex on ihana pakkaus kaikenkaikkiaan. Kun yritin vaihtaa puheenaihetta hänen piti soittaa ex kertoakseen jotakin pakkaseen jääneistä ruuista. Ensimmäisen puhelun vielä kuutelin, kun toinen ihan pikanen puhelu ex pojan talvihaalareista lähti, niin minäkin lähdin, oli kesä ja 30 lämmintä.

2) Treffit no kaksi. Oli soiteltu monen monta kertaa ja kaikki tuntui olevan kohdallaan. Kun sovimme treffit sitten hänen rivariasuntoonsa oli yllätys melkoinen, kun ilta tuli siihen vaiheeseen, että hän pyysi minua ruokapöytään, sillä olihan hän kutsunut minut syömään. Vaan kukas se siellä oli meille tehnyt ihanan kynttiläillallisen. EXä tuli kokkaamaan meille, kun hän ei itse osannut. Mitäpä siihen sanomaan. Ruoka oli hyvää. Ja jälkiruokaa olisi todellakin sitten ollut tarjolla makuuhuoneen puolella, mutta hommat pitäisi hoitaa sitten nopeasti, sillä senjälkeen hänen täytyy viedä exä kotiin. No minä lähdin, exä vielä jäi.

3.) Treffit no 3. Tapaaminen kuten edellä kirjoittelun ja soittelujen jälkeen. Kaikki meni muuten hyvin, ei puhuttu existä, ajattelinkin jo, että jokos tulis jotakin. Mutta pikkuhiljaa mies alkoi kyseleen asioita joita oli puhuttu moneen kertaan puhelimessa, no alkuun ajattelin, että ehkei vaan muista. Mutta kun hän alkoi puhua minulle hän aloitti aina, että "kuule Leena", nimeni ei todellakaan ollut Leena. Sitten kun olin jo kypsä niin sanoin hänelle aikas napakasti, että en todellakaan ole Leena. Juu et kyllä hän sen tietää, mutta kun hän ei mitenkään muista mun nimeäsi tai sitä missä sä asuit, tai montako tyttöö sulla on. okei, mulla on pari poikaa, oli aika lähteä kotiin.

4) Neljäskerta toden sanoo, tapaamine kahvilassa sujui hyvin, kaikki vastasi niitä odotuksia mitä oli tullut puhelimessa. Okei jutellaan vielä pieni hetki autolla, ajattelin, että sitten tulee varmaan hyvän yön suukko. Ja tulikin ja toinenkin, sitten kaatui penkki ja mies veti housunsa alas, siis siinä kahvion pihassa ja jorma pystyssä. alkoi kiskoa multa vetskria auki ja paitaa ylös. Kiitos vaan ja hyvää yötä.

5:) Näiden treffien kaverin kanssa olen nyt seurustellut 5 vuotta, kumpikin asutaan omissa asunnoissamme omin lasten kanssa, mutta nähdään 2-3 kertaa viikossa. Elämä hymyilee.
 
Ei kamalin, mutta ehkä viimeisin kamala on se, kun deitti alkoi vihjailla mulle että nyt olisi aika poistua. Vielä niinkin typerällä tavalla, kuin: "Missä sun auto on?" Kyllä hävetti noin suora vihjaus, mutta ilmeisesti olin itse niin huono deitti, ettei hän jaksanut enää sillä erää katsella. Ihme kyllä, hän ehdotti tapaamisia vielä tuon jälkeenkin. Valitettavasti tuo vihjailu toistui vielä toisellakin tapaamisella. :/ oli aika vaikea olla rennosti hänen seurassaan, kun koko ajan mietin, että haluaako hän minun jo lähtevän.
 
Pisin lause, jonka mies sai ulos suustaan, oli: "Voi vitsi kun oon selvin päin niin en saa mitään sanottua". Muuten ei paljoa puhunut ja vastaili kysymyksiin lyhyesti, joten minulle tuli olo, ettei häntä kiinnosta. Sitä paitsi ei tehnyt vaikutusta, että puhumiseen tarvittaisiin humalatila.

Jälkeen päin kuulin, että hän olisi ollut minusta kiinnostunut. Ei vaan todellakaan niillä treffeillä siltä näyttänyt. Ymmärrän kyllä jännitystä, olen itsekin ujo ja kova jännittämään, mutta voisi sitä edes yrittää osoittaa kiinnostusta puhumalla edes JOTAIN.
 
Ei nyt kamalat mutta erilaisemmat. Joskus nuoruudessa yksi sanoi että seuraavan kerran kun nähdään kaupungilla, tuo kimpun ruusuja, mansikoita ja jotain shampanjaa. En ihan uskonut tuota kun oli sellanen läppää heittävä tyyppi mutta niin vaan nuo oli mukana ja viltti. Siinä sitten istuskeltiin kaupungilla jossain nurmikolla, syötiin mansikoita ja juotiin shampanjaa kera ruusukimpun :D

Mitään kamalia ei ole ollut.
 
  • Tykkää
Reactions: endis

Yhteistyössä