Kannattaako enää jatkaa?

[no]

tee nyt niin, että jatkat tätä tappelua ja kun hän ilmoittaa haluavansa erota, niin sitten suostut siihen. Sillä saat hänet myös päätöksen taakse ja myös ehdottamaan sitä, niin hän ei koe tulleensa jätetyksi ja se voi olla parempi sinun kannaltasi.

 

[voi jee..]

En muutenkaan kannata kaukosuhteita, ja tuossa tilanteessa olisin ainakin sanonut jätkälle jo ajat sitten heipati hei. Jos rupeaa tuollaisia puhumaan baarissa tuntemattomille naisille, ja on sairaalloisen mustasukkainen, niin suunta on vain alaspäin. Tuo jatkuva kaljan kittaaminenkin on ääliömäistä ja lapsellista.

Etsi hyvä ihminen itsellesi aikuista seuraa. Kuten joku sanoikin, niin en minäkään kyllä tuollaista kivirekeä raahaisi perässäni. Kumppani, joka puhuu pillu-ja munajuttuja ja panemisjuttuja kapakassa toiselle naiselle, ei ole ihan oikeilla raiteilla.

Joku koulukiusaaminen ei selitä tuota asiaa, ja siihen hänen on turha vedota. Minuakin on kiusattu koulussa, silti olen täysin tasapainoinen ja tunne-elämältäni terve ihminen, kuka ymmärtää missä menee hyvän maun rajat.

Itse todennäköisesti soittaisin tälle otukselle, ja sanoisin, että pitkän pohdinnan tuloksena olen tullut siihen lopputulokseen, että haluan ottaa sinuun etäisyyttä, ja miettiä asioita, tai sitten sanot suoraan, että et jaksa enää hänen mustasukkaisuuttaan ja kiukutteluaan, ja tahdot erota ja olla yksin.

 

[Bitter Sweet]

Jätä tyttö hyvä tuommonen jätkä! Et ole pettänyt ketään. Korkeintaan itseäsi, jos jatkat moisen känniääliön kanssa.

 

[mezmerize]

Hyvä ihminen, älä ainakaan mene kosintaan suostumaan jos poikaystävä sellaisen kysymyksen esittää. Olette olleet vain kaukosuhteessa, et todellisuudessa tiedä poikaystäväsi normaaliarjesta ja käytöksestä arkiparisuhteessa yhtään mitään. Viikonlopputapailut kuluvat helposti niin, että molemmat näyttävät paraatipuoltaan pe-la ja sunnuntaina surraan tulevan viikon eroa. Paitsi että teillä on tullut tuo tarpeeton riitelykin kuvioihin.

Uskomatonta, että yhden tapaamisen jälkeinen pussausepisodi on saanut teillä tuollaiset mittasuhteet! Ette olleet siinä vaiheessa missään tapauksessa sitoutuneita toisiinne saati seurusteleva pari, väittipä poikaystäväsi mitä tahansa. Ethän olisi siinä vaiheessa voinut mitenkään tietää, että päädytte seurustelemaan, vaan juttunne olisi voinut lopahtaa jo parin seuraavan tapaamiskerran jälkeen. Ymmärrän kyllä miksi poikaystävä oli alkujaan pussausasiasta närkästynyt, mutta sitä EN YMMÄRRÄ, miksi hän jankuttaa, jauhaa ja kieriskelee itsesäälissä vielä pari vuotta (mitättömän) tapahtuman jälkeen. Kyllä hälytyskellot soivat.

Mieti vakavasti, millainen avomies poikaystävästäsi tulisi: todennäköisesti sairaalloisen mustasukkainen kyttääjä. En usko, että tilanne helpottuisi yhteenmuutosta, vaikka silloin olisitkin hänen valvovan silmänsä alla nykyistä paremmin. Jos ihminen jämähtää NOIN TIUKASTI mitättömään sattumukseen vuosia sitten, ei tosiaan kerro hyvää ko. miehen itsetunnosta ja kyvystä elää parisuhteessa. Kaikenmaailman paneskelupuheet vieraalle naiselle eivät ole oikeutettuja - itse asiassa järkyttävää, että mies kehtasi moista edes tunnustaa humalasta huolimatta. Selvästi yrittää pelata tilannetta niin, että pääsisi "niskan päälle" ja saisi sinut mustasukkaiseksi. Lopulta hän voi perustella ihan oikeankin pettämisensä sillä, että "kun säkin sillon vuonna 2007 pussasit". Haloo...

Mieti. Haluatko tuollaista elämää, poikaystävää, saati avo/aviomiestä todella?

 

[jepjoo]

Jep, en todellakaan halua tällaista. Eihän parisuhteen kuuluisi saada tuntemaan oloa ahdistuneeksi. Jatkuvasti saa miettiä, että mistä se nyt ottaa nokkiinsa ja miten asiat sanoisi. Tietty ne tulisi sanoa suoraan, mutta kun ei jaksaisi väärien sanavalintojenkaan takia tapella. Eikä ole pelkoa, että mihinkään kosintaan suostuisin, sehän olisi tässä tilanteessa jo sulaa hulluutta.

En myöskään halua, että joudun näin nuorena kokemaan elämäni niin rajoitetuksi ja että kaikkea pitää varoa. Olen ajatellut lähteä opiskelijavaihtoonkin tulevaisuudessa, eikä se tietenkään poikaystävälleni sopisi. Eli siihen se sitten ihan viimeistään kaatuisikin. Parempi tästä on päästä ajoissa eroon, kun sen suurempaa vahinkoa ei vielä ole päässyt käymään..

 

[Velma.]

Miten sitten tulisi reagoida, jos hän eroamistilanteessa alkaa väittämään vastaan perusteluilleni tai uhkaa tehdä jotakin itselleen? Eikö järkevintä ole sanoa, haluavansa vaan erota ja perustella omaa kantaansa?

Mieti vielä tarkkaan, esitätkö aisiasi puhelimitse vai kasvokkain. Miehen äkkipikaisuuden tuntien puhelimitse voisi olla sittenkin parempi. Jokatapauksessa, varmista, että hän on selvinpäin. Ole määrätietoinen ja varma. Haluat eron, et halua yrittää enää uudelleen etkä suostu esim. koeaikaan tai muuhun vastaavaan säätöön. Sinä et ole hänelle mitään velkaa, eikä sinun tarvitse selitellä mitään. Ilmoitat vain haluavasi erota, ja mikäli hän käy verbaalisesti hyökkääväksi tai tilanne kiihtyy muuten, lopeta puhelu. Hän saattaa vielä jälkikäteen soitella (kännipäissään) perääsi, mutta sinun ei tarvitse niihin vastata. Vaikutat järkevältä nuorelta naiselta, ja on todella hyvä, että olet huomannut, ettei ihan kaikkea tarvitse sietää!

 

[Pussailu ja juopottelu seis]

Lopettakaa molemmat se viinan lipitys ja kaikkien tuttavien pussailu. Yksi johtaa toiseen. Kumpikaan ei sovi teille! Murkkujen hommaa koko episodi.