E
ehheh
Vieras
Olen tuntenut vasta muutaman kuukauden erään pari vuotta vanhemman miehen. Olen n6kk sitten eronnut lasteni isästä ja kamala erodraama vieläkin menossa vaikka "vain" avoliitosta oli kyse. Eksäni yrittää tehdä kaikkeni etten saisi ikinä ketään, kyttää kokoajan ja uhkailee. Aikomukseni ei ollut eikä kyllä ole vieläkään hankkia uutta seuraa koska minulla ei ole aikaa edes itselleni lasten jäljiltä ja nyt vielä kun olen yh niin naurattaa jopa tämmöinen että uhraan pienenkin ajatuksen tällekään asialle, jo tuon eksänkin takia. Ehkä sitten vanhainkodin käytävältä isken jonkun kun on aikaa.
En tiedä miten tämä mies voisi olla minusta kiinnostunut koska olen mielestäni tämmöinen tylsä muumimamma ja tapaamisiemme alussa jopa lähetin hänelle viestin etten tiedä sopiiko tämmöinen nyt elämääni mitenkään vaikka kiva oletkin, mutta hän ei koskaan saanut viestiä ja jatkoimme viestittelyä ja naurettiin vaan jälkikäteen että no tässä sitä ollaan, kahvilla. En näe mitään ongelmaa uuteen ihmiseen tutustumisessa, varsinkin kun minun ei tarvitse tehdä mitään tämän eteen, menen vaan paikanpäälle, pidän hauskaa ja hengailen. Hän hoitaa kaiken yhteydenpidon siis. Toki vastaan mutten ole missään mielessä aloitteellinen
Juttu meillä luistaa ja kai minussa sitten jotain kivaa on?? Hän ei vaikuta mitenkään epätoivoiselta vaan jopa liian normaalilta paitsi sitten kun joskus flirttailee mutta puhumme kyllä ihan politiikastakin .
Kerran muuten jopa eksäni löysi hänen viestinsä ja hän soitti tälle miehelle ja sanoi että älä ikinä enää ota yhteyttä ******. Mietin vaan että vittu, eipä tarvi enää miettiä Kuka haluaa mukaan tuossaiseen draamaan jossa hullu eksä soittelee. Hän kuitenkin senKIN jälkeen tekstasi minulle että olisi kiva nähdä, miksi hän ei juossut pakoon tällaista draamaa??? hullut eksät huoh..
Voisin uskoa että hän on niin sosiaalinen että haluaa jotenkin saada minusta vielä jotain irti yms uskoo että olen ihan kiva, muttei sen kummempaa välttämättä. Se kuulostaisi loogisimmalta. Miten joku jaskaa jos toinen ei ole yhtään aloitteellinen? Olimme kuitenkin kerran myös baarissa yhdessä ja illan päätteeksi hän pussasi minua???? Ihan kunnolla. Olen ihan pihalla ja syystäkin.. Vastasin siihen ja menin siitä kotiin, hän siis saattoi minut kun asuu lähellä, ei yrittänyt sisälle. Muutenkin hän on mukava mutten koe häntä tuon suudelman lisäksi mitenkään imelänä. Hitaita tanssimme myös kerran mutta en tykkää tanssimisesta muutenkaan niin se nyt oli mitä oli, ja käden hän laittoi joskus selkäni taakse ku istuimme. Jotenkin kuitenkin en pidä miehiä niin yksinkertaisina että tuollainen käytös pienessä humalassa nyt automaattisesti tarkoittaisi kiinnostusta. Kyseessä on muutenkin ei mikään peruspaavo, puhuu paljon ja osaa muutenkin kommunikoida eli varmasti mahtavan ystävän hänestä saisi (en voi uskoa että sanon näin miehestä koska minä näen miehet aina lihakimpaleina ja koen vetoa melkein kaikkiin mieskavereihini ja flirttailen heille ym).
Sitten tämä ainoa josta en ole kiinnostunut (en osaa kuvitella ainakaan mitään mutta toisaalta en tiedä mitä haluan muutenkaan ja hyvä ihminen hän on). Kai sitä kemiaa nyt pitäisi olla mutta en nyt mene siihen aiheeseen enempää vielä
Minä siis haluan vaan ystävyyttä ainakin nyt, hänen aikaansa en halua tuhlata..? Tuhlaanko? Hämmentyneenä vastasin tähän pussailuun enkä suoraan ole sanonut mitään että ei, mutta en ole oikeastaan koskaan ollut sinkkuna ja vaikka kuinka luulen tietäväni mitä haluan, en voi olla varma. Tässä miehessä uskomatonta on se myös, että olen oikeasti sanonut että tietyt asiat tässä miehessä ovat sellaisia, etten koskaan voisi olla kiinnostunut hänenlaisestaan. Siis ennen kuin tämän miehen tapasin, ei siis varsinaisesti hänen piirteensä. Jotenkin tuntuu vaan niin uskomattomalta, ei ehkä muille, mutta viesti jossa kerroin etten tiedä onko minusta tähän, ei mennyt perille, ja hänessä on sellaisia piirteitä joista olen sanonut että ei-kyse on siis vaan mieltymyksistä, monelle muulle asiani ei olisi ongelma, muttei kyse nyt kuitenkaan ole mistään silmien väristä kuitenkaan. Myös se, että näen kaikki miehet jonain lihakimpaleina, tätä en, vaan hyvänä kuuntelijana, hauskana jne. Haluaisin kyllä toisaalta nähdä mitä tässä käy, jotenkin minusta juuri eronneelle niin uskomaton juttu kaikkineen että tapasi juuri hänet sattumalta. Hänet joka on aloitteellinen ja minä en varmaan enää edes osaa tehd aloitetta. Olen myös baarissa tavannut miehiä jotka ovat oikeasti täyttäneet kaikki vaatimukseni ja olleet uskomattoman ihania, siis oikeasti tuntunut että miten on mahdollista olla niin samat jutut ja historia, sitten on ilmennyt joku ihan ihme juttu. Yksikin luulu että me seurustellaan sen YHDEN ILLAN JUTTELUN JÄLKEEN jne peruskamalaa Tämä kertomani mies sopisi kyllä siihen lausahdukseen että se tulee kun sitä vähiten odottaa Oikeasti tämä on niin puskista juttu kyllä kaikinpuolin.
Mies siis kysyy kahville ja kaljalle jne ja ollaan aina kaksin, kerran näki kavereitani. Puhumme kyllä avoimesti vaikka mistä, eksistä yms kaikesta ja hän ainakin flirttailee minulle, mutta minun on todella vaikea sitten sanoa tekeekö hän niin kaikille. Hänellä tiedän olevan paljon naispuolisia kavereita, itse olen se lehmä joka vaan ajautuu aina kaikkien kavereiden kanssa sänkyyn enkä tajua miksi. Nyt olisi hyvä tilaisuus olla vaan ja opetella olemaan ihmisiksi. Antaa ajan kulua.
Mitä tässä kannattaa tehdä? Kannattaisiko kokeilla ja antaa mennä vaan vai kuunnella (kokematonta) itseään joka ei suoraan sanottuna tiedä miehistä eikä itsestään mitään, saati minulle sopimattomista miehistä. Onko nuo miehen tavat aina taattu merkki, vai kuinka usein kännissä vaan tekee mieli pussailla kaikkia? Ei hän kyllä mikään pleijeri todellakaan ole, mutten tiedä muuten.. Mies ottaa minuun aina yhteyttä muttei todellakaan usein, kerran kuussa ehkä mikä on minulle ainakin mahtava väli ettei tarvi kokoajan sählätä. =) Kirjoittaa mm että olisi todella kiva nähdä taas, pahoittelen kun on taas aikaa kulunut jne kohtelias ainakin on. Olen siis kaksi kertaa elämässäni seurustellut ja mietin että kannattaako tälläistä jatkaa vain jos järki sanoo niin muttei tunteet.. heh tulipa satu =)
En tiedä miten tämä mies voisi olla minusta kiinnostunut koska olen mielestäni tämmöinen tylsä muumimamma ja tapaamisiemme alussa jopa lähetin hänelle viestin etten tiedä sopiiko tämmöinen nyt elämääni mitenkään vaikka kiva oletkin, mutta hän ei koskaan saanut viestiä ja jatkoimme viestittelyä ja naurettiin vaan jälkikäteen että no tässä sitä ollaan, kahvilla. En näe mitään ongelmaa uuteen ihmiseen tutustumisessa, varsinkin kun minun ei tarvitse tehdä mitään tämän eteen, menen vaan paikanpäälle, pidän hauskaa ja hengailen. Hän hoitaa kaiken yhteydenpidon siis. Toki vastaan mutten ole missään mielessä aloitteellinen
Juttu meillä luistaa ja kai minussa sitten jotain kivaa on?? Hän ei vaikuta mitenkään epätoivoiselta vaan jopa liian normaalilta paitsi sitten kun joskus flirttailee mutta puhumme kyllä ihan politiikastakin .Kerran muuten jopa eksäni löysi hänen viestinsä ja hän soitti tälle miehelle ja sanoi että älä ikinä enää ota yhteyttä ******. Mietin vaan että vittu, eipä tarvi enää miettiä
Kuka haluaa mukaan tuossaiseen draamaan jossa hullu eksä soittelee. Hän kuitenkin senKIN jälkeen tekstasi minulle että olisi kiva nähdä, miksi hän ei juossut pakoon tällaista draamaa??? hullut eksät huoh..Voisin uskoa että hän on niin sosiaalinen että haluaa jotenkin saada minusta vielä jotain irti yms uskoo että olen ihan kiva, muttei sen kummempaa välttämättä. Se kuulostaisi loogisimmalta. Miten joku jaskaa jos toinen ei ole yhtään aloitteellinen?
Olimme kuitenkin kerran myös baarissa yhdessä ja illan päätteeksi hän pussasi minua???? Ihan kunnolla. Olen ihan pihalla ja syystäkin.. Vastasin siihen ja menin siitä kotiin, hän siis saattoi minut kun asuu lähellä, ei yrittänyt sisälle. Muutenkin hän on mukava mutten koe häntä tuon suudelman lisäksi mitenkään imelänä. Hitaita tanssimme myös kerran mutta en tykkää tanssimisesta muutenkaan niin se nyt oli mitä oli, ja käden hän laittoi joskus selkäni taakse ku istuimme. Jotenkin kuitenkin en pidä miehiä niin yksinkertaisina että tuollainen käytös pienessä humalassa nyt automaattisesti tarkoittaisi kiinnostusta. Kyseessä on muutenkin ei mikään peruspaavo, puhuu paljon ja osaa muutenkin kommunikoida eli varmasti mahtavan ystävän hänestä saisi (en voi uskoa että sanon näin miehestä koska minä näen miehet aina lihakimpaleina ja koen vetoa melkein kaikkiin mieskavereihini ja flirttailen heille ym).Sitten tämä ainoa josta en ole kiinnostunut (en osaa kuvitella ainakaan mitään mutta toisaalta en tiedä mitä haluan muutenkaan ja hyvä ihminen hän on). Kai sitä kemiaa nyt pitäisi olla mutta en nyt mene siihen aiheeseen enempää vielä
Minä siis haluan vaan ystävyyttä ainakin nyt, hänen aikaansa en halua tuhlata..? Tuhlaanko? Hämmentyneenä vastasin tähän pussailuun enkä suoraan ole sanonut mitään että ei, mutta en ole oikeastaan koskaan ollut sinkkuna ja vaikka kuinka luulen tietäväni mitä haluan, en voi olla varma. Tässä miehessä uskomatonta on se myös, että olen oikeasti sanonut että tietyt asiat tässä miehessä ovat sellaisia, etten koskaan voisi olla kiinnostunut hänenlaisestaan. Siis ennen kuin tämän miehen tapasin, ei siis varsinaisesti hänen piirteensä.
Jotenkin tuntuu vaan niin uskomattomalta, ei ehkä muille, mutta viesti jossa kerroin etten tiedä onko minusta tähän, ei mennyt perille, ja hänessä on sellaisia piirteitä joista olen sanonut että ei-kyse on siis vaan mieltymyksistä, monelle muulle asiani ei olisi ongelma, muttei kyse nyt kuitenkaan ole mistään silmien väristä kuitenkaan. Myös se, että näen kaikki miehet jonain lihakimpaleina, tätä en, vaan hyvänä kuuntelijana, hauskana jne. Haluaisin kyllä toisaalta nähdä mitä tässä käy, jotenkin minusta juuri eronneelle niin uskomaton juttu kaikkineen että tapasi juuri hänet sattumalta. Hänet joka on aloitteellinen ja minä en varmaan enää edes osaa tehd aloitetta. Olen myös baarissa tavannut miehiä jotka ovat oikeasti täyttäneet kaikki vaatimukseni ja olleet uskomattoman ihania, siis oikeasti tuntunut että miten on mahdollista olla niin samat jutut ja historia, sitten on ilmennyt joku ihan ihme juttu. Yksikin luulu että me seurustellaan sen YHDEN ILLAN JUTTELUN JÄLKEEN jne peruskamalaa Tämä kertomani mies sopisi kyllä siihen lausahdukseen että se tulee kun sitä vähiten odottaa Oikeasti tämä on niin puskista juttu kyllä kaikinpuolin. Mies siis kysyy kahville ja kaljalle jne ja ollaan aina kaksin, kerran näki kavereitani. Puhumme kyllä avoimesti vaikka mistä, eksistä yms kaikesta ja hän ainakin flirttailee minulle, mutta minun on todella vaikea sitten sanoa tekeekö hän niin kaikille. Hänellä tiedän olevan paljon naispuolisia kavereita, itse olen se lehmä joka vaan ajautuu aina kaikkien kavereiden kanssa sänkyyn enkä tajua miksi. Nyt olisi hyvä tilaisuus olla vaan ja opetella olemaan ihmisiksi. Antaa ajan kulua.
Mitä tässä kannattaa tehdä? Kannattaisiko kokeilla ja antaa mennä vaan vai kuunnella (kokematonta) itseään joka ei suoraan sanottuna tiedä miehistä eikä itsestään mitään, saati minulle sopimattomista miehistä. Onko nuo miehen tavat aina taattu merkki, vai kuinka usein kännissä vaan tekee mieli pussailla kaikkia? Ei hän kyllä mikään pleijeri todellakaan ole, mutten tiedä muuten.. Mies ottaa minuun aina yhteyttä muttei todellakaan usein, kerran kuussa ehkä mikä on minulle ainakin mahtava väli ettei tarvi kokoajan sählätä. =) Kirjoittaa mm että olisi todella kiva nähdä taas, pahoittelen kun on taas aikaa kulunut jne kohtelias ainakin on. Olen siis kaksi kertaa elämässäni seurustellut ja mietin että kannattaako tälläistä jatkaa vain jos järki sanoo niin muttei tunteet.. heh tulipa satu =)
