Kannattaako tunnustaa jos pettää ?

[Motha]

Kannattaa. Itse tunnustin (en tosin mennyt sänkyyn asti toisen kanssa, vaan "vain" suutelin/pussasin) ja avioliitossa yhä. En olisi voinut vain jatkaa salaten niin isoa asiaa mieheltäni.

Mä en laske tuota kauheen raskauttavaksi pettämiseksi. Ei kivaa mut kuitenkin helpommin hyväksyttävää kuin sänkyyn meno.

 

[Dietorelle]

eikö se syö ihmistä sisältä jos salaa noin isoa asiaa ja vielä vuosikaudet? miten voi katsoa kumppania silmiin enää tuollaisen jälkeen..

näin mäkin uskon että se syö sitä ihmistä ja sitä suhdetta jos ei voi olla rehellinen.

kun siis minä ajattelen ja toivon ajattelevani jatkossakin että suhde perustuu luottamukseen ja kunnoitukseen toista kohtaan.. että miten voi olla ja elää suhteessa jonka todellista laatua ei kumppani tiedä, miten sen voi salata? minun pieneen päähän se ei mahdu, mut mä olenkin ihan surkea valehtelija myös pienissä asioissa.

musta on ihana se että sä et oo kyynistynyt vaan jaksat uskoa luottamukseen ja rehellisyyteen. :hug:

 

[nöppönen]

eikö se syö ihmistä sisältä jos salaa noin isoa asiaa ja vielä vuosikaudet? miten voi katsoa kumppania silmiin enää tuollaisen jälkeen..

näin mäkin uskon että se syö sitä ihmistä ja sitä suhdetta jos ei voi olla rehellinen.

kun siis minä ajattelen ja toivon ajattelevani jatkossakin että suhde perustuu luottamukseen ja kunnoitukseen toista kohtaan.. että miten voi olla ja elää suhteessa jonka todellista laatua ei kumppani tiedä, miten sen voi salata? minun pieneen päähän se ei mahdu, mut mä olenkin ihan surkea valehtelija myös pienissä asioissa.

musta on ihana se että sä et oo kyynistynyt vaan jaksat uskoa luottamukseen ja rehellisyyteen. :hug:

yritän, musta jokainen ansaitsee kumppanin joka kunniottaa ja arvostaa toista niin paljon että on myös rehellinen ja välttäisi pettämiset, kuullostaa se miten naivilta hyvänsä. voihan se olla et olen loppuiän yksin kun kriteerit on näin "korkeat"

 

[vieras]

Monipiippuinen juttu... Toisaalta ei, mutta sitten toisaalta haluaisin kuulla sen suoraan pettäjältä, ennen kuin kuulen sen "kyliltä"... Itse en ole koskaan pettänyt, joten en tiedä toimisinko itse noin, jos se päivä tulee ( toivottavasti ei ), mutta uskoisin...

 

[moonlight83]

En mä tiedä tosta kannattavuudesta, mutta mun mielestä ehdottomasti pitää. On reilua antaa toiselle mahdollisuus päättää haluaako elää epäluotettavan ihmisen kanssa.

Toisaalta taas, jos sen kuulis joltain muulta, niin sitten se ois PAHIN!! Että, edes yrittää sen verran että itse kertoo, niin onhan se etiäpäin. Vaikka, ei varmasti mikään kiva kuulla millään tavalla... :|

 

[muhvi]

No jos mä pettäisin niin ihan omantuntoni vuoksi kertoisin miehelleni.Mä en vois elää itteni kans jos en kertois.Ja tietysti toivon että mieheni kertoisi sitten jos pettäisi niin asiasta minulle.Parempi on kuulla pettämisestä siltä pettäjältä iteltään kun joltain muulta.

 

[Cartel]

Toisaalta siinä siirtää sen pahan olon (?) toiseen ja ns. vapautuu itse asiasta. Jossain suhteessa voi jopa pettäminen merkitä uuden alkua, kyllähän se jollain tapaa aina muutosvaiheesta kielii tuo pettäminen. Ehkä kannattaakin kertoa, jos luulee toisen kestävän sen ja pääsevän yli, jatkettiin yhdessä tai ei.

Ei kai siinä itse vapaudu muusta kuin siitä, että salaa toiselta väärän asian? Kyllä siinä sitten tulee muut murheet, kun on kertonut sen pettämisen.

Nimenomaan vapautuu siltä salaamiselta ja saa sen tuskan pois itseltään, siirtäen sen tuskan tälle petetylle ihmiselle. Näin opettaa esim. psykologia, olin ennen eri mieltä itsekin, vaan en ole enää. Muut murheet seuraavat kyllä perässä, takuuvarmasti.

 

[ei ei]

ei kannata olen pettänyt ja tunnustanut, enää en tunnustaisi..

PEESI
Juu EI KANNATA!!!!!!

 

[Cartel]

Toisaalta siinä siirtää sen pahan olon (?) toiseen ja ns. vapautuu itse asiasta. Jossain suhteessa voi jopa pettäminen merkitä uuden alkua, kyllähän se jollain tapaa aina muutosvaiheesta kielii tuo pettäminen. Ehkä kannattaakin kertoa, jos luulee toisen kestävän sen ja pääsevän yli, jatkettiin yhdessä tai ei.

ei vapaudu. ei se pettäjä mitään vapautusta saa vaan sen pitää oman päänsä sisällä saada se anteeksi anto itseltään kun kerran on tehnyt asian itse jota vastaan on.katuu tekoaan.

Siis vapautuuhan siinä mielessä, ettei enää kanna sitä salaisuutta yksin sisällään. Ei käsittele enää niin paljoa asiaa mielessään, vaan tämä toinen rupeaa käsittelemään sen toisen puolesta. Eihän kaikki pettäjät esmes kadu tekoaan.

 

[pettäjät pellolle]

Jos on niin "rohkea" että menee ja pettää, pitää olla myös niin rohkea että tunnustaa ja kantaa ansaitsemansa seuraukset. Mutta mikä kumman pakko on mennä pettämään alunperinkään. En ymmärrä pettäjän aivoituksia, h*n itsekeskeinen täytyy olla ja moraaliton.

 

[Dietorelle]

eikö se syö ihmistä sisältä jos salaa noin isoa asiaa ja vielä vuosikaudet? miten voi katsoa kumppania silmiin enää tuollaisen jälkeen..

näin mäkin uskon että se syö sitä ihmistä ja sitä suhdetta jos ei voi olla rehellinen.

kun siis minä ajattelen ja toivon ajattelevani jatkossakin että suhde perustuu luottamukseen ja kunnoitukseen toista kohtaan.. että miten voi olla ja elää suhteessa jonka todellista laatua ei kumppani tiedä, miten sen voi salata? minun pieneen päähän se ei mahdu, mut mä olenkin ihan surkea valehtelija myös pienissä asioissa.

musta on ihana se että sä et oo kyynistynyt vaan jaksat uskoa luottamukseen ja rehellisyyteen. :hug:

yritän, musta jokainen ansaitsee kumppanin joka kunniottaa ja arvostaa toista niin paljon että on myös rehellinen ja välttäisi pettämiset, kuullostaa se miten naivilta hyvänsä. voihan se olla et olen loppuiän yksin kun kriteerit on näin "korkeat"

joo,ei yhtään korkeat vaan ihan normaalit kriteerit. Toivottavasti löydät jonkun ihanan kumppanin joka sua arvostaa niinkuin kuuluu

 

[mii]

Ei kannata pettää, niin ei tarvitse miettiä, kannattaako kertoa.
Olen samaa mieltä ekan vastaajan kanssa.

 

[nöppönen]

eikö se syö ihmistä sisältä jos salaa noin isoa asiaa ja vielä vuosikaudet? miten voi katsoa kumppania silmiin enää tuollaisen jälkeen..

näin mäkin uskon että se syö sitä ihmistä ja sitä suhdetta jos ei voi olla rehellinen.

kun siis minä ajattelen ja toivon ajattelevani jatkossakin että suhde perustuu luottamukseen ja kunnoitukseen toista kohtaan.. että miten voi olla ja elää suhteessa jonka todellista laatua ei kumppani tiedä, miten sen voi salata? minun pieneen päähän se ei mahdu, mut mä olenkin ihan surkea valehtelija myös pienissä asioissa.

musta on ihana se että sä et oo kyynistynyt vaan jaksat uskoa luottamukseen ja rehellisyyteen. :hug:

yritän, musta jokainen ansaitsee kumppanin joka kunniottaa ja arvostaa toista niin paljon että on myös rehellinen ja välttäisi pettämiset, kuullostaa se miten naivilta hyvänsä. voihan se olla et olen loppuiän yksin kun kriteerit on näin "korkeat"

joo,ei yhtään korkeat vaan ihan normaalit kriteerit. Toivottavasti löydät jonkun ihanan kumppanin joka sua arvostaa niinkuin kuuluu

no en mä niitä oikeasti korkeina pidä, mut tuntuu vaan olevan nykyään valloillaan se ettei luotettavia kumppaneja oikeasti ole olemassa. tai harvassa ne ainakin on.