Karsee uhma tolla likalla (1v)!

[Cathryn]

Oon sitä tänne ennenkin valittanu... Mutta...
Miten se voi olla tollanen kiukkupakkaus?! |O :headwall: :heart:

Syöminen ei suju, vaan ruuat lentää lattille, pukea ei saa, huutaa täysillä ja vetää selälleen. Jos nostaa syliin, että vaihdetaan vaippa, huutaa täysillä ja rimpuilee, leikkiä ei siis saa keskeyttää.

Kun syöttää maitoo pullosta sylissä ja sattuu katsoon silmiin, niin saa avarista naamaansa. Siskojen hiuksia repii, juoksee karkuun, murisee päin naamaa.

Siis tossa oli ihan vaan muutama mainitakseni. Kyllä lupaavalta näyttää. Huoh. :ashamed:

 

[tähdenlento09]

Meillä myös samanlainen tahtopakkaus (1,5v tosin jo) ja luulenpa että meillä ainakin on perinyt kiivaan, vaativan ja äkkipikaisen luonteensa sekä isältä että äidiltä :xmas:
Että ei ole omena kauas puusta pudonnut, tässä tapauksessa
Osaa tuo kyllä olla hellyyttävä ja suloinenkin :heart:
Se on hyvä että omaa tahtoa riittää, eipä jää ainakaan kenenkään jalkoihin ja tallattavaks

 

[Cathryn]

Onks kellään muulla tämmöstä minä-itte-tapausta..

 

[lumiikki]

täällä myös yksi sellainen tyttö. ens viikolla täyttyy yhen vuoden. oppinut nyt pureen oikeen hammasta ja puistaa kummallakin nyrkillä jos ei saa tahtoaan läpi... toisinaan melko huvittavaakin katsottavaa mut jospa se tästä=)

 

[Cathryn]

Meillä myös samanlainen tahtopakkaus (1,5v tosin jo) ja luulenpa että meillä ainakin on perinyt kiivaan, vaativan ja äkkipikaisen luonteensa sekä isältä että äidiltä :xmas:
Että ei ole omena kauas puusta pudonnut, tässä tapauksessa
Osaa tuo kyllä olla hellyyttävä ja suloinenkin :heart:
Se on hyvä että omaa tahtoa riittää, eipä jää ainakaan kenenkään jalkoihin ja tallattavaks

Meillä tyttö vähän nuorempi 1v2kk. Ja se ei jää kyllä yhtään noitten isompien (4v ja kohta 9v) jalkoihin. Päinvastoin. Se komentaa niitä ja sen ehdoilla mennään paljolti. (Ei sitä huutamista aina jaksa erkkikään.)

On kyllä tosi ilonen menijä. Vallottaa ihmisä kerhoissa, kaupoissa jne. Mutta se tempperamentti, se on ihan jotain ainutlaatusta...

 

[Häirikkö]

Täällä poika 1v6kk. |O
Ei mene perille niin yhtikäs mikään. Siskoaan repii tukasta, nipistelee, puree ja kaikkea muuta mahdollista. Ja mahdotonta.
Tekee järjestyksessä kaikki kielletyt asiat, vetää laatikoista tavarat, vääntelee hellan nappuloita, rämppää tietokonetta, vetää CD:t lattialle, repii verhot...

Millon se oppii?
Huoh.

 

[HuittistenHullunHalvatHuvit]

Repesin kun kirjoituksesi oli kuin minun ajatukseni tältä päivältä. Aamusta lähtien yhtä taistelua. Ei saa pestä hampaita, ei saa vaihtaa vaatteita ja sitä rataa. Ruokapöydässä oli oikein sirkus hulabaloo.Väärällä hetkellä menet puhumaan kesken leikkien niin siitäkin saa kivan pikku huudon aikaan. Ainut paikka missä ollaan aika leppoisia on ulkona. Huomenna aamulla taidetaan sitten lähteä suoraan yökkäreissä sinne pihalle niin päästään päivän alkuun vähän vähemmällä huudolla On ne niin suloisia =)

 

[Cathryn]

Vähän kyllä huolestuttaa ja väsyttää se syömis-operaatio. Joka ikinen kerta kauheeta vääntöö ja suostuttelua, pelleilyä en kyllä kattele, jos esim. alkaa viskeleen ruokaa pöydältä (no, joka kerta!) ja nousee sata kertaa ylös syöttötuolista.

Ja pelkästään sormiruokaa syö, itte, lusikkaa opettelee, mutta kastelee vaan kieltään lusikassa, mitään ei siis mene lusikalla mahaan. Äiti ei saa syöttää lusikalla kuin 1-4 lusikallista per ruokailu ja sekin vaan tiettyä kaura-jukurttia. Ruokaa ei mee ollenkaan lusikalla.

Huh. Ja kun ei syö, niin yöllä sitten kitistään ja juodaan maitoo. :/

 

[tähdenlento09]

Meillä myös samanlainen tahtopakkaus (1,5v tosin jo) ja luulenpa että meillä ainakin on perinyt kiivaan, vaativan ja äkkipikaisen luonteensa sekä isältä että äidiltä :xmas:
Että ei ole omena kauas puusta pudonnut, tässä tapauksessa
Osaa tuo kyllä olla hellyyttävä ja suloinenkin :heart:
Se on hyvä että omaa tahtoa riittää, eipä jää ainakaan kenenkään jalkoihin ja tallattavaks

Meillä tyttö vähän nuorempi 1v2kk. Ja se ei jää kyllä yhtään noitten isompien (4v ja kohta 9v) jalkoihin. Päinvastoin. Se komentaa niitä ja sen ehdoilla mennään paljolti. (Ei sitä huutamista aina jaksa erkkikään.)

On kyllä tosi ilonen menijä. Vallottaa ihmisä kerhoissa, kaupoissa jne. Mutta se tempperamentti, se on ihan jotain ainutlaatusta...

=) Ihan on kun meilläkin, olen isommille yrittäny toitottaa ettei ihan kaikessa antais periks
Likka oli vissiin noin 1v kun tuo uhma ja oma tahto alkoi nostaa päätään ja loppua ei näy

 

[tähdenlento09]

Vähän kyllä huolestuttaa ja väsyttää se syömis-operaatio. Joka ikinen kerta kauheeta vääntöö ja suostuttelua, pelleilyä en kyllä kattele, jos esim. alkaa viskeleen ruokaa pöydältä (no, joka kerta!) ja nousee sata kertaa ylös syöttötuolista.

Ja pelkästään sormiruokaa syö, itte, lusikkaa opettelee, mutta kastelee vaan kieltään lusikassa, mitään ei siis mene lusikalla mahaan. Äiti ei saa syöttää lusikalla kuin 1-4 lusikallista per ruokailu ja sekin vaan tiettyä kaura-jukurttia. Ruokaa ei mee ollenkaan lusikalla.

Huh. Ja kun ei syö, niin yöllä sitten kitistään ja juodaan maitoo. :/

No mä oon sortunu tämän nelosen kanssa siihen mitä vannoin 12v sitten etten ikinä tule tekemään omien lasteni kohdalla; meillä syödään kirjojen ja lelujen kanssa :ashamed:
Pakko oli saada tyttö syömään ja tuolla keinolla saan edes jotain menemään. Yöpullo jätettiin pois noin 1,5kk sitten ja se on hieman parantanut ruokahalua.

 

[Cathryn]

Repesin kun kirjoituksesi oli kuin minun ajatukseni tältä päivältä. Aamusta lähtien yhtä taistelua. Ei saa pestä hampaita, ei saa vaihtaa vaatteita ja sitä rataa. Ruokapöydässä oli oikein sirkus hulabaloo.Väärällä hetkellä menet puhumaan kesken leikkien niin siitäkin saa kivan pikku huudon aikaan. Ainut paikka missä ollaan aika leppoisia on ulkona. Huomenna aamulla taidetaan sitten lähteä suoraan yökkäreissä sinne pihalle niin päästään päivän alkuun vähän vähemmällä huudolla On ne niin suloisia =)

Voi ei. Otan osaa. :/
JOO, meilläkin neiti on ku ihmisen mieli ulkona. Naama virneessä juoksee ees taas ja usein vetää ihan täydet juosten tielle. Kiva kantaa 100 kertaa se pois sieltä.

Pukeminen on semmosta, että haluis juosta vaan pois. Kun ottaa syliin tai yrittää pukee, että hän seisoo, karsee huuto, kun päätä leikattais ja vetää ihan täydet vastaan eli menee veteläks ja heittäytyy selälleen. Sitten sylissä vääntää niin lujaa (rimpuilee), että mulla on karsee työ vääntää vastaan, että saa puvun päälle ja kengät jalkaan. Kenkiä on ihan mielenkiintosta pukee, kun jalka vispaa täydet mihin sattuu, vaikka pitää kaksin käsin kiinni ja lapsi mun jalkojen välissä lukossa, pää lattiassa ja kädet riuhtoo mun hiuksia ja vaatteita. |O

Pipo ja hanskat puetaan vauhdissa ulkona, jos ne sisällä laittaa, ne kerkiää jo pariin kertaan lähtee, kun riuhtoo niitä pois itse. Että näin.

 

[Cathryn]

Vähän kyllä huolestuttaa ja väsyttää se syömis-operaatio. Joka ikinen kerta kauheeta vääntöö ja suostuttelua, pelleilyä en kyllä kattele, jos esim. alkaa viskeleen ruokaa pöydältä (no, joka kerta!) ja nousee sata kertaa ylös syöttötuolista.

Ja pelkästään sormiruokaa syö, itte, lusikkaa opettelee, mutta kastelee vaan kieltään lusikassa, mitään ei siis mene lusikalla mahaan. Äiti ei saa syöttää lusikalla kuin 1-4 lusikallista per ruokailu ja sekin vaan tiettyä kaura-jukurttia. Ruokaa ei mee ollenkaan lusikalla.

Huh. Ja kun ei syö, niin yöllä sitten kitistään ja juodaan maitoo. :/

No mä oon sortunu tämän nelosen kanssa siihen mitä vannoin 12v sitten etten ikinä tule tekemään omien lasteni kohdalla; meillä syödään kirjojen ja lelujen kanssa :ashamed:
Pakko oli saada tyttö syömään ja tuolla keinolla saan edes jotain menemään. Yöpullo jätettiin pois noin 1,5kk sitten ja se on hieman parantanut ruokahalua.

Meillä ei auta edes kirjat tai mitkään lelut. Se viskaa nekin pois ja mulla kyllä menee hermot joka ikinen kerta. :ashamed:

 

[Cathryn]

Nostan enneku meen nukkuun.