Kävelemään oppiminen kestää!!!!

[HELUNA2]

LÖYTYYKÖ "KOHTALONTOVEREITA", NEUVOJIA, LOHDUTTAJIA ?

Olen huolissani tyttäreni kohta 1v 3kk hitaasta motorisesta kehityksestä.
Tiedän että jokainen lapsi kehittyy oman yksilölliseen tahtiinsa ja kaikki oppivat aikanaa,MUTTA silti en mahda itselleni &huolelleni mitään.

Tyttäreni oppi peppukiidon 9kk iässä, lähti konttamaan 10 kk(peppukiito jäi) ja samalla aloitti kävelemään tukea pitkin. 11 kk iässä oppi nousemaan tukea vasten seisomaan ja laskeutumaan itse alas. Alle yksivuotiaasta lähtien häntä on "kävelyttänyt" aina hänen halutessaan( en ole asiaa tuputtanut, mutta tykkää siitä).Muutama kuukaus sitten oppi kiipeämääm sohvalle ja muutama vko sitten uskaltautui kiipeämään portaita pitkin ylös asti.Jo muutaman kuukauden on osannut kiipeilytekniikan mutta uskaltautui vain kolmennelle portaalle asti ja sen jälkeen loppui rohkeus ja tuli kipinkapin alas.
Luonteeltaan hän on arka ja varovainen ja tiedän että se osasyy siihen ettei ryntäile päistikkaa minnekään. Tykkää istuä äidin sylissä ja lukea kirjoja ;- ). mikä tosi ihanaa !!!

Tällä hetkellä hän kävelee ihmisen luota toisen luokse(5 askelta ) ja seisoo ilman tukea ainoastaan jos hänet laitan seisomaan keskelle lattia. Tosin seisoo tukevasti kuin tatti!Omaehtoisesti ei päästä käsiä irti tuesta kuin vahingossa.
Kuinhan kauan tätä jatkuu-koska lähtee ihan itse kävelemään???
Kävelytän häntä tällä hetkellä pitäen toisesta kädestä kiinni.Välillä tuntuu ett on päiviä ettei häntä koko liikkuminen kiinnosta pätkääkään ja yritän parhaani mukaan olla tuputtamatta asiaa. jotenkin sitä vaan takaraivossa ajattelee, ett onko kaikki ok jos näin myöhään lähtee liikkeelle??
tuntuu ett kaikki muut lapset ottavat haparoiden muutaman askeleen ja kaatuilevat vähän väliä mutta opettelevat siitä paikasta kävelemään.Meillä vaan tuntuu kestävän...
Itse olen tähän asti ollut suht huoleton kävelyn suhteen, mutta nyt lähiympäristön utelut ja kyselyt saavat minut hulluksi. Isokokoisena tyttönä ( 83 cm) saamme joka ikinen pvä kuulla "eikös sitä vielä kävellä" uteluja. joo tiedän ettei pitäisi välitää, mutta kun odotan pikkukakkosta parhaillaan niin sitä on oma mielikin suht herkässä tilassa ja vähän väliä tirautan itkut asian johdosta.

Fysioterapeutilla kävimme ennen joulua tsekkaamassa ett kaikki kunnossa-kaikki ok, pikkuisen yliliikkuvat nivelet muttei mitään normaalista poikkeavaa.
Niin oikeastaan kysymykseni on seuraava:tiedän että on ihan normaalia odotella 1.5 vuotiaaksi asti ensimmäisiä askeleita, mutta mitä jos silloinkaan niitä ei näy? Mitä tehdään, odotellaan lisää vai todetaan kehityksen viivästymä? Ja mitä se käytännössä tarkoittaa ?

Tyttäreni on muuten (oletan näin ) kehityksessä ikäistensä tasolla ja tiedän ettei mitään vakavaa voi olla vialla-sanoo kymmenkunta sanaa, ymmärtää yksinkertaisia käskyjä ja kehoituksia, osoittaa kymmeniä esineitä ja asioita sormella kun kysyn, osaa pinsettiotteen, syö auttavasti itse, kokoaan 3-4 palikan torneja, syöttää nukkejaan ja rakastaan tanssai ja lukea kirjoja -ihana pikku tyttö siis ;- )

Etukäteen murehtiminen on turhaa joo tiedetään, mutta hormoonien pehmentämä pääkoppa ei anna rauhaa...

Osaisiko joku neuvoa, kannustaa tai tsempata ?
Tai kertoa vaikka kannustavan tarinan;-).


Suurkiitos jo etukäteen&aurinkoista kevättä

Heluna&pikku pirpana

 

[taustalla]

Meillä kesti kuukauden ensiaskeleista, kunnes lähti itse tuelta kävelemään. Tätä ennen hoiperteli kalusteiden väliä jos sai hyvin tytön motivoitua (tai käveli muutaman askeleen jos irroitti kädestä -> meillä myös piti kovasti kävellyttää tyttöä), mutta pysähtyä ei osannut eikä seisoa joten arvaatte millaista se kävely sitten oli. Tästä tasan kuukauden päästä tyttö lähti ihan itse houkuttelematta kävelemään ja käveli heti vakaasti ja rauhallisesti, osasi seisoa ja pysähtyä. Kyllä se siitä lähtee! Kaikilla ei kävelyn oppiminen käy hetkessä.

 

[Mie vaan]

Meillä myös lähdettiin hitaasti käytiin terapiassakin mutta 1 v ja 8 kk otettiin ekat askeleet ja siitä kuukauden päästä käveltiin jo ihan reippaasti ja nyt kun ikää on 1v 10 kk kävellään jopa pitkiäkin matkoja. Eli aikansa kaikilla.

 

[niina]

No sen olen kuullut, että 2v neuvolassa odotetaan että lapsi osaa kävellä. Eli aikaa on hyvinkin.
Meillä tyttö oppi konttaamaan 11kk ikäisenä ja kävelemään 1v3kk. Ei kannata välittää muiden uteluista tai siunailuista; jokainen lapsi kehittyy omaa tahtia.

 

[viivin-äippä]

mun tytär täyttää myös 1v ja 3kk ja tänään otti huimat 3 askelta ilman tukea.. että kestää tuo täälläkin.. kunhan jo parikympisenä kävelis jottei tarvii enää äidin kantaa.. kaikki ajallaan... :hug: :hug:

 

[Hay-D]

kaverin lapsi oppi 1,5v. kävelemään ja ihan normaali tapaus on. Tuo ap:n kuvaus lapsesta ei aiheuta ainakaan minussa minkäänlaista huolestumista.

 

[aitiliini83 harmaana]

meidänkin neiti otti vasta kuukausi sit ekat askeleet, on siis nyt 1v5kk. kun se otti ensi askeleet se yritti kävellä pari päivää mut sit tuntu et se unohti koko jutun, mut nyt onneks taas yrittää.... =)

 

[kävelijän mamma]

meilläkin käveltiin pitkään tukia pitkin. kävelemään lähti 1v2kk ikäsenä. varovainen siis hänkin luonteeltaan ja tarkkailijatyyppi. luulen että auttoi kun ruvettiin ahkerammin käymään kerhossa missä näki samanikäisiä ja isompia lapsia, jotka jo käveli. muutenkin ihan selvästi kotona on ruvennut harjottelemaan sellasta mitä on kerhossa nähnyt. auttaisko esimerkki teilläkin?

 

[Ellu-80-]

meillä on kohta 1v5kk ikänen poika eikä vielä kävele.. ensiaskeleet otti noin 3 vikkoa sitten mutta ei oo innostunut sn kummemmin kävelemään.. mutta uskon että kävely alkaa kohta sujumaan =) olen huomannu että kaikki pitää itsestäänselvänä että tän ikänen kävelee ja juoksee ja sitten taivastellaan kun sanon ettei kävele vielä ja ihmettelevät että onkohan pojassa joku vika... joskus kommentit sattuu :ashamed: mutta eiköhän poju kouluikään mennessä kävele

 

[taustalla]

Täällä myös neidolla ikää 1 v 2 kk ja tukea vasten kävellyt jo kuukausia. Kävelyttänyt en ole :ashamed: , pitäisikö. Muutaman kerran yrittänyt mutta heittäytyy jalat veltoiksi. Neiti ei ole arka, kaikkea muuta, konttaa hurjaa vauhtia ja harrastaa polvikävelyä ja muuta hassua. Sanoja tulee jo myös.

Mutta kyllä muillakin mennyt myöhään.

 

[kävelijän mamma]

\

Täällä myös neidolla ikää 1 v 2 kk ja tukea vasten kävellyt jo kuukausia. Kävelyttänyt en ole :ashamed: , pitäisikö. Muutaman kerran yrittänyt mutta heittäytyy jalat veltoiksi. Neiti ei ole arka, kaikkea muuta, konttaa hurjaa vauhtia ja harrastaa polvikävelyä ja muuta hassua. Sanoja tulee jo myös.

Mutta kyllä muillakin mennyt myöhään.

Meillä ei antanut kävelyttää ennen kuin oli itse valmis. Aiemmin pisti kanssa jalat veltoksi. Sit vaan yhtenä päivänä se olikin ok, eikä kauan edes tarvinu kävelyttää kun pian alkoi itsekseen astella. Nyt jo mennään täyttä päätä, mutta sen verran on varovaista vielä, ettei esim. pomppupatjalla uskalla seistä.

 

[makko]

Meidän neiti on 1v1kk:tta ja kävelee kyllä tukea vasten muttei muuhun uskallus riitä, tykkää kyllä kun kävelytetään. Ollaan aina kutsuttu häntä "laiskaksi neidiksi", koska lähti niin myöhään itse liikkeelle (vasta 10 -kuisena alkoi konttaamaan ja siitä kuukausi, niin nousi tukea vasten). On kyllä myös tosi arka ja rauhallinen asioissa joita tekee. Rappuset osaa itse jo kavuta ylös asti, mutta siinä joutuu itse kulkemaan perässä varmuuden vuoksi =).

Olemme fysioterapeutilla käyneet puoli -vuotiaasta asti motorisen kehityksen vuoksi, ja nyt viime kerralla kävimme toivottavasti viimeisen kerran, koska sanoivat neidin ottaneen ikätoverinsa kiinni. Tosin meillä on kesällä neuvolassa vielä tarkastus kävelemisestä (n. (1v ja 3kk:sena). Niin ja se fysioterapeutti sanoi että, jollei tyttö kävele ennen vuosi ja neljän kuukauden ikää, saamme ajan neurologille (kirjotetaankohan noin..?). En tiiä sitten, mitä sielä asian eteen tehdään? Mutta täytyy vain toivoa, että se arkuus katoaa ja neiti ottaa piakkoin itse ensiaskeleensa =).