Kavereiltani kamala palauteryöppy :( Mikä tässä on niin kauheaa? Kertokaa oma mielipiteenne!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"vieras"

Vieras
Olen saanut lapseni nuorena. Olen itse nyt 26v. Minulla on 2 lasta ja olen eronnut lasten isästä parisen vuotta sitten.. Nyt erosta selviytyneenä ja lasten kanssa kun arki on lähtenyt rullaamaan hyvin, pärjätään mainiosti. Lapset on koulussa/päiväkodissa, minä töissä ja olen onnellinen elämääni.

Kaverini ovat alkaneet kysellä pikku hiljaa, että "mentäisikö käymään jossain, että sinäkin löytäisit ittelles ukon" jne. Nyt viimein en jaksanut enää kuunnella ja olen sanonut useammallekkin kaverille oman mielipiteeni.. että
-en halua miestä, yhdestä erosta selviytyminen oli niin vaikeaa etten halua kokea sitä enää uudelleen -koskaan.
-Lisäksi uusi mies sekoittaisi lasten ja minun elämän -todennäköisesti.
-Ja että kahden lapsen kanssa pärjään ja olen maailman onnellisin ja etuoikeutetuin heistä, mutta en halua enää lapsia lisää.

Etenkin tämä jälkimmäinen saa ystäväpiirissä kummastusta. Yksikin kaveri oikein suuttui kun sanoin tämän. Mikä siinä on niin ihmeellistä? Olen kahdesta lapsestani onnellinen, mutta en halua enempää. Jos minulla ei olisi lapsia, ottaisin miehen todennäköisesti itselleni. Mutta lasten kanssa se on niin hankalaa. Ja muutenkin. mielestäni on hyvä näin. Raivostuttaa kun lähes kaikki ystäväni epäilevät sanomaani ja vastaus on aina, että olen niin nuori että mielipiteeni kerkeää vaihtua sadasti... :(

Kiitos, että luit tämän. Raivostuttaa!!!
 
Omituisia kavereita...

Ehkä he vaan kaipaisivat seuraasi kun lähtevät juhlimaan ja nyt kun olet sinkku ja lapset vähän isompia että varmaan pääsisitkin eivät voi ymmärtää mikset tule. Jos ovat itse sinkkuja, haluaisivat ehkä jakaa yhdessä myös jotain "miehen etsimistä" ja heistä tuntuu tylsältä kun et ole kiinnostunut, eivät sitten osaa ilmaista asiaa muulla tavoin? En tiedä.
 
Jos olet nyt onnellinen, niin aivan sama, mita muut sanovat. Kyllä sen miehen ehtii "ottaa" sitten kun lapset ovat kasvaneet, jos oikea sattuu kohdalle. Eikä siitä ainakaan hyvä seuraa, että ottaa ensimmäisen mahdollisen vain, koska pitää mies saada. Sitä paitsi uusperheily on p:stä!
 
Kiitos vastauksistanne. Tuntuu että olen yksin ajatusteni kanssa, kun kaveripiiri elää osittain "erilaista" aikaa. Osalla on lapsia ja ehjä suhde. osa on sinkkuja. Ja sitten olen minä.

Mitään "uusioperhettä" en tosiaankaan ala leikkimään. Jos ajattelen itseäni esim. lapsettomana miehenä, en voisi hyväksyä todennäköisesti toisen lapsia, eikä niitä pysty koskaan rakastamaan kuin omiaan. Ja suurin syy on tosiaan se, etten halua lasten päätä sekoittaa. Ja mihin sitä miestä tänä päivänä tarvitsee? :D Olen päätökseni tehnyt silloin kun lapsia ex-mieheni kanssa saatiin ja suhde ei mennyt suunnittelemallani tavalla, joten olen loppuelämäni lasten kanssa. Onneksi minulle on he.
 
Mä kyl uskon et mielipiteesi muuttuu vielä, älä koskaan sano ei koskaan. Mut etköhän sa ihan itse pättä millaista elämää haluat nyt elää. On ihan hyvä olla joskus yksin. Ja nauttia lapsista. Ja keskittyä siihen omaan elämään. Kun havat on parantuneet ja elämä raiteillaan. Itsetunto nousussa voi rakkaus viel eksyä luoksesi. On terveempää nauttia elämästä yksin kuin vimmtusti jatkuvasti etsiä uutta suhdetta ja elämän täytettä.
 
No varmasti saattaa mielesi muuttua vielä, ihan kuin missä tahansa asiassa mieli voi muuttua ja todennäköisesti muuttuukin. Mutta mitä sitten, jos olet tämänhetkiseen elämääsi tyytyväinen ja onnellinen, niin hyvä niin, eihän siinä mitään ihmeellistä ole ettet miestä halua elämääsi :) Eihän se nyt sitä tarkoita, ettet sitten saisi haluta, kun lapset ovat isompia/isoja/aikuisia.

En usko, että kaverisi pahalla ovat tarkoittaneet, ehkä ovat yllättyneet, koska ovat kuvitelleet toista!? En ainakaan muuta syytä keksi palauteryöpylle.
 
Mä kyl uskon et mielipiteesi muuttuu vielä, älä koskaan sano ei koskaan. Mut etköhän sa ihan itse pättä millaista elämää haluat nyt elää. On ihan hyvä olla joskus yksin. Ja nauttia lapsista. Ja keskittyä siihen omaan elämään. Kun havat on parantuneet ja elämä raiteillaan. Itsetunto nousussa voi rakkaus viel eksyä luoksesi. On terveempää nauttia elämästä yksin kuin vimmtusti jatkuvasti etsiä uutta suhdetta ja elämän täytettä.

Mielipide ehkä muuttuu jos oikea tulee vastaan, mutta miksi ehdoin tahdoin etsiä sitä. Minusta ap on harvinaisen järkevä ja kaverot hieman kummallisia. En saanut aloituksesta kuvaa että ap kokonaan sulkee rakkauden mahdollisuuden pois, hän vain kykenee elämään onnellista elämää ilman kumppania.

Ap:lle kaikkea hyvää elämään ja eläköön hän omalla tavallaan vahvana.
 
Samaa mieltä kuin edellinen siinä, että älä koskaan sano ei koskaan..
Itse vannoin lapsen isän kuoleman jälkeen, että ketään en enää vierelleni ota. Olin silloin 27-vuotias pienen tytön äiti. Vuodet kaksin lapsen kanssa olivat elämäni parasta aikaa, niin kliseeltä kun kuulostaakin niin löysin itseni ja opin olemaan minä. Ja vuosia myöhemmin, ihan etsimättä ja odottamatta löytyi se mies jonka halusinkin viereen. Tuossa se on vieläkin. Ja pian minusta tulee toisenkin lapsen äiti.

En sano, että sinun elämäsi tulee menemään samoin. Mielestäni olet tehnyt hyvän päätöksen ja toivottavasti kaverisi osaavat sitä kunnioittaa. Muistan kyllä nuo "pitäähän sun mies löytää" -jutut. Ne loppuivat aikanaan ja mua kai pidettiin vähän outona ressukkana. Itse tiesin paremmin, vain sillä oli väliä. Uskon, että ystäväsi kyllä ennen pitkää ymmärtävät, että olet päätöksesi tehnyt. Mutta älä sulje kaikkia ovia, elämä voi yllättää.
 
Miettisin silti mitä tuon takana on, koska harva noin nuori jää vaan yksin eli onko asioiden käsittely vielä kesken. Lapsiin keskittyminen on toisaalta ihan hyvä, mutta toisaalta parempi on, jos äidillä on muutakin elämää. Eivät lapset äidin suhteesta rikki mene, vaan heillä on siinä mallia omaan elämään. Ainakin kannattaa tosi tarkkaan miettiä miten asian esittää. Omasta lapsuudesta muistan äitini eron jälkeisen katkeruuden ja yksi mahdollisuus ja se meni -asenteen, joka naamiotiin siihen, että on ihan hyvä näin ja hän haluaa ajatella meitä. Lopputulos oli huono.
 
[QUOTE="vieras";28871100]Miettisin silti mitä tuon takana on, koska harva noin nuori jää vaan yksin eli onko asioiden käsittely vielä kesken. Lapsiin keskittyminen on toisaalta ihan hyvä, mutta toisaalta parempi on, jos äidillä on muutakin elämää. Eivät lapset äidin suhteesta rikki mene, vaan heillä on siinä mallia omaan elämään. Ainakin kannattaa tosi tarkkaan miettiä miten asian esittää. Omasta lapsuudesta muistan äitini eron jälkeisen katkeruuden ja yksi mahdollisuus ja se meni -asenteen, joka naamiotiin siihen, että on ihan hyvä näin ja hän haluaa ajatella meitä. Lopputulos oli huono.[/QUOTE]

Miten niin lopputulos oli huono?
Olen käsitellyt asian ja uskon päässeeni siitä yli ja olen oppinut elämään asian kanssa. Minulla on muutakin elämää; työ.. ja viikolla ei jää yhtään ylimääräistä aikaa.
 
No en minäkään etsimällä etsisi uutta miestä :O Jos sellainen joskus kävelisi vastaan ja tosissani rakastuisin - ehkä, mutta en mihinkään baariin lähtisi mies jahdille. Joten hatunnosto sulle! Ystävien on varmaan vaikea vain käsittää sitä asiaa kun eivät ole itse siinä tilanteessa ollut.
 
Enpä välittäis moisesta. Ehkä voisit muuttaa sen verran linjaa, ettet julista kavereille, ettet koskaan halua miestä. Vaan sanot, ettei sua just nyt kiinnosta mikään parisuhde, oot onnellinen noin. Ja että katotaan joskus myöhemmin. Jospa ne ei siitä provosoituis niin pahasti? Ainahan voit sitten myöhemmin sanoa samoin ;)
 
Oletpa fiksu 26-vuotias! Ystäväsi ihmettelevät ja arvostelevat, koska ovat itse epävarmoja ja ihmissuhderiippuvaisia. Monet naiset luulevat että onni on kiinni siitä, löytävätkö miehen vai ei.
Jos eron,ja lastensaannin jälkeen ajatusmaailma on edelleen se, että mies on pakko saada-ja tärkei- niin sitten on itsetuntemuksessa ongelmaa. Ystäviäsi pelottaa sinun vahvuutesi, ja ehdottomuutesikin ehkä. Voin vannoa, että tulet vielä rakastumaan elämässäsi, joten ei kannata olla liian ehdoton, mutta voithan sanoa ystävillesi että juuri nyt et tarvitse etkä halua ketään, etkä myöskään siisn lähde etsimään miestä. (Miehen etsiminen baareista: ankeeta) Ajatuksesi ovat järkevia, ja olet varmasti hyvä äiti!Tsemppiä äitiyteen, ja pidä kuitenkin ovi raollaan jos joku sattuu tulemaan koputtamaan siihen.. Parhaimmat suhteet tulevat vastaan, kun niitä ei epätoivoisesti etsi...
 
[QUOTE="vieras";28871175]Etuoikeutettu :D
Että olen saanut he. kaikki eivät saa.[/QUOTE]

Eli sanoit että sun kaverit ovat mahoja luusereita koska heillä ei ole lapsia?
 
[QUOTE="vieras";28871543]Eli sanoit että sun kaverit ovat mahoja luusereita koska heillä ei ole lapsia?[/QUOTE]

Kuka näin sanoi? Onpa taas katkeraa porukkaa liikkeellä..
 
[QUOTE="vieras";28871550]Kuka näin sanoi? Onpa taas katkeraa porukkaa liikkeellä..[/QUOTE]

Ap sanoi näin ystävilleen kun väitti olevansa etuoikeutettu verrattuna heihin.
 

Yhteistyössä