Käykö kaikki nykyään yhdessä neuvolassa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja jestas
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja onnelinen äiti & vaimo;22457840:
Lukiko viestissäni niin? Että miehelläni ei ole tunteita lasta kohtaan? Kohdallasi on jopa peruskoulu mennyt hukkaan, kun et edes sisälukutaitoa omaa.

On teillä surkeeta, kun pitää ihan neuvolaan mennä toitottamaan isin onnea. Meidänpä isille riittä ihan kaverit, työpaikka, vaimo, sukulaiset, naapurit. Hän voi niille kertoa onnestaan, ei tarvitse neuvolaan sitä mennä toitottamaan...

Hih. Eiköhän tässä hommassa olla liikkeellä ihan tasavahvalla lukutaidolla tai ymmärryksen halulla. En kerkeä enää kauan vääntämään kanssasi, trolli rakas. Mutta vielä kertauksen vuoksi: Miehesi siis kertoo ympäri kylää tutuille ja vieraille (paitsi sille neuvolan tädille) että lapsi on hänelle rakas mutta ei kuitenkaan yhtä rakas kuin äidilleen ;)

No hyvä, että sullakin on yksi paikka missä ei tarvitse hävetä. Se neuvola.
 
Ei se kasvaminen tietenkään siellä neuvolassa tapahdu, mutta siellä seurataan sitä kasvua ja keskustellaan asioista.

Yhteiskunta ihan tietyistä syistä kokee tärkeänä sen, että kustantaa neuvolapalveluita perheille. Yksi tärkeä varmaan on erilaisten ongelmien seulominen ja enneltaehkäisy. Nykyään on sitten havahduttu siihen, että se isäkin on tärkeä osa perhettä ja hänenkin asioistaan on hyvä kuulla jossain vaiheessa. Se miehen neuvolassa käynnin ei pitäisi olla äitien mielipiteistä kiinni.

Nähdäkseni miesten lisääntyvä osallistuminen neuvolassakäymiseen ynnä muuhun näkyvään lapsista huolehtimiseen voi esimerkiksi parantaa isien asemaa erotilanteissa jos lapsista tulee riitaa, puhumattakaan muista eduista.

Ei se neuvolassa käynti ole minun mielipiteistäni kiinni vaan siitä että miehen on tosi vaikea järjestää vapaapäiviä, niin käytetään mielummin ne harvinaiset kerrat sitten oikeaan tarpeeseen, esim. lääkärikäynteihin, sairastumisiin tms. Mies on sitä mieltä itsekin, että tulee jos vapaata on, mutta ei aleta neuvolaa varten järjestämään vapaata kun luottaa minuun että osaan kertoa hänelle sitten neuvolan kuulumiset. Mies purkaa tuntojaan kyllä ihan jollekkin muulle kuin neuvolatädille.
 
Niinpä ja sitten jotkut väittää että lapsi on parisuhteen täyttymys, jepjep. Sääliksi käy näitä wannabemammoja jotka ei osaa olla edes vaimoja niin tuskin äitejä sitä vähää =(

Pointtisi meni kyllä ainakin minulta melko ohi.

Minä en ole vaimo eikä minusta sellaista tulekaan, äiti sen sijaan olen ja hyvä äiti olenkin. Ei kannata sotkea asioita keskenään. :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja äippä isolla Ä:llä;22457784:
Voi, voi. Me jo vähän vanhemmat äidit, olemme tulleet siihen tulokseen, että mitä vähemmän kerrot ja kyselet, sen helpommalla pääseet. Mikä into ihmisillä on rääppiä omia juttujaan jossain neuvolassa? Jos jotain ongelmia psykkeessä, menkää psykologille, psykoterapiaan yms. En oiken jaksa uskoa, että joku kunnan palkkalistoilla oleva neuvolan täti kykenee auttamaan kovinkaan syvällisesti...

Teillä onkin sitten varmaan ollut jotakin ongelmia, joita on syytä salata ja hävetä siellä neuvolassa, kun vähemmällä olette päässeet olemalla hiljaa. Ehkäpä kuitenkin teidänkin pahaaan oloonne olisi löytynyt jotakin apua.
Ei meillä ainakaan ole olleet mitään rääpimisiä ne neuvolakeskustelut. Yleensä on kerrottu kaiken olevan hyvin. Joskus on kysytty jotakin lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyviä asioita ja keskuteltu niistä yhdessä. Mutta jos meillä olisi ollut ongelmia vaikkapa jaksamisen tai synnytyksen jälkeisen masennuksen vuoksi, niihin olisi mietitty apukeinoja terveydenhoitajan kanssa. Esimerkiksi neuvolan psykologi olisi voinut auttaa tällaisissa asioissa ja nämä ongelmat koskettavat nimenomaan koko perhettä - niin äitiä, isää kuin lapsiakin.

Avun hakeminen, kun sille on tarvetta, on rakkautta perhettä kohtaan. On pelkkää tyhmyyttä ja julmuutta lapsia kohtaan sinnitellä itsekseen pahojenkin ongelmien kanssa silloin kun niihin voisi sada apua, vaikkapa pelkästään avaamalla suunsa neuvolassa.

E
 
[QUOTE="joulumuori";22457893]No eikös tuo "miehen neuvolassa käynnin ei pitäisi olla kiinni äidin mielipiteestä" tms juuri sitä tarkoita?

Ei ollut tarkoitus tietenkään ylitulkita, olen pahoillani siitä.[/QUOTE]

Vastasin kirjoituksessani nimimerkille jestas, joten tuo irrottamasi lause liittyy siihen kontekstiin. Siinä oli puhe lapsen neuvolakäynneistä, joille äiti ei kokenut kaipaavansa miestä.

Toisaalta, kun miettii tarkemmin, niin en näe mitään syytä miksei isä saisi osallistua myös äitiysneuvolakäynteihin. Ainakin siten pääsisi osallistumaan siihen lapsen odotukseen ja valmistautumiseen ihan konkreettisestikin. Ymmärrän toki sen, että jos tehdään jotain ontelotutkimuksia tai muuta sellaista, eivät ehkä häveliäämmät halua yleisöä toimenpiteisiin.
 
Meillä on mies kerran ollut mukana äitiysneuvolassa, kun sattui olemaan vapaalla just sillon. Muuten on ultraäänissä+äitipolilla ollut ellei ole joutunut isompia lapsia sillä aikaa kaitsemaan. Kertaakaan ei ole ollut mukana lapsen neuvoloissa, eikä ole kukaan perään kysellyt. Jos on esim lastenlääkärille ollut aikoja (keskoskontrolleja) niin niihin on tullut mukaan kyllä :)

Onhan se kiva jos kysytään että haluisko isäkin tulla, otetaan sillä tavalla huomioon. Mutta kyllä sen pitäis riittää että jompi kumpi vanhemmista vauvan neukussa käyttää, eikä olla puoliväkinen pakko järjestää vapaapäiviä tmv asian takia.
 
Mies purkaa tuntojaan kyllä ihan jollekkin muulle kuin neuvolatädille.

Miten tämä tunteiden purkaminen nyt liittyy jotenkin keskeisesti asiaan?
Minä tosiaan käyn aina mieheni kanssa neuvolassa, ja kertaakaan ei ole kumpikaan siellä purkanut tuntojaan. (paitsi minä taisin joskus vähän tilittää huoltani ennenaikaisista supistuksista, mutta sekin taitaa aiheena mennä enemmän lääketieteen kuin tunne-elämän puolelle)

Neuvola tekee työtään. Heidän työtään on katsoa, onko perheessä kaikki kunnossa. Niin kauan kuin meillä on kaikki hyvin, voimme ihan loukkaantumatta vastailla tädin kysymyksiin. Onhan keskustelukanava ainakin auki, jos joskus tulee se huolien purkamisen tarve.
 
Ei se neuvolassa käynti ole minun mielipiteistäni kiinni vaan siitä että miehen on tosi vaikea järjestää vapaapäiviä, niin käytetään mielummin ne harvinaiset kerrat sitten oikeaan tarpeeseen, esim. lääkärikäynteihin, sairastumisiin tms. Mies on sitä mieltä itsekin, että tulee jos vapaata on, mutta ei aleta neuvolaa varten järjestämään vapaata kun luottaa minuun että osaan kertoa hänelle sitten neuvolan kuulumiset. Mies purkaa tuntojaan kyllä ihan jollekkin muulle kuin neuvolatädille.

Käytännön järjestelyt ovatkin eri asia, koska useissa perheissä kuitenkin on ainakin toinen aikuisista töissä tai muissa arjen toimissa kiinni neuvoloiden vastaanottoaikaan. Sain tekstistäsi sen käsityksen, ettet halua miestä neuvolaan mukaan.
 
Miksi sun täytyy sit olla ilkee jos sulla on tunteellinen ihana mies. En usko että on kun täytyy olla ap:lle noin ilkeä!

Vastaus ei ollut ap:lle. Ja ei voi mitään: näen punaista, kun joku akka haluaa tehdä vanhemmuudesta äitien yksinoikeuden. Haluaisin nähdä lapsenlapsillani tasa-arvoisen maailman, ja palstamammat tuntuvat tällä hetkellä olevan suurimpien esteiden joukossa.
 
Mun mies on aina kun mahdollista mukana. Hän haluaa olla ja muutaman kerran vauvan kanssa oli yksin neuvolassa kun minä olin estynyt. MIksi ei muka voisi ja miksi miehelle lapsen tulo ei voisi olla hyvinkin suuri tapahtuma?
 
Esikoista odottaessa oli jotenkin jännempää kaikki neuvolassa käymiset sun muut, mutta aika pian sielläkin tuli huomattua ettei sitä miestä todellakaan tarvitse ihan joka kerta mukaan raahata! Että olikohan tuo mukana (ultrat poislukien) ekan kerran vasta joskus puolivälin paikkeilla ja kaiken kaikkiaan jotain kolme kertaa. Ja vain ja ainoastaan sydänääniä kuuntelemassa. Eikä meillä kyllä terkkaritkaan ole isän perään kyselleet, mun mielestä on ihan selvää ettei jokaisesta työpaikasta voi lähteä ihan miten tykkää, eikä siinä pitäisi olla mitään ihmettelemistä. Ainoa kerta jolloin isää olisi mukaan tarvittu, oli se ensimmäinen kerta, jolloin kartoitettiin mm. suvussa esiintyviä sairauksia, alkoholinkäyttötottumuksia ja ylipäätään juteltiin enemmän niistä fiiliksistä mitä kummallakin oli lapsen tulon suhteen. Ja juuri sillä käynnillä se mies ei mulla mukana ollut, mutta tokihan noita fiiliksiä häneltä sitten tiedusteli terkkari myöhemmin.

Se nyt kun ei todellakaan kerro siitä, miten aktiivisena vanhempana isä perheessä toimii, onko hän mukana neuvolassa taikka sitten ei!!
 
ehkä outoa mutta me käydään edelleen yhdessä pojan neuvolassa ex miehen kanssa..
ex myös oli mukana liki jokaisessa raskausajan neuvolassa, ultrissa, synnytyksessä ja vauva-ajan neuvoloissa..
ihan siitä syystä että se on pojan isä..
 
ei käy mies neuvolassa kun mies käy töissä ja minä olen kotona ja hoidan neuvolakäynnit.. ehkä tulevaisuudessa, jos mies on kotona ja minä olen töissä, niin mies hoitaa neuvolakäynnit ja jos molemmat on töissä niin se kumpi pääsee hoitaa asian.. mutta mielestäni sinne ei tarvita kahta vanhempaa hoitamaan asioita, riittää että jompikumpi hoitaa sen.
 
Neuvolatoiminta on muutakin kuin lapsen kasvamisen mittaamista ja seuraamista, vaikka moni jolla asiat sujuvat "oppikirjan mukaan" taitaakin niin kuvitella. Laajemmin ajateltuna neuvola huomioi koko perheen hyvinvoinita. Jos perheessä on kaikki hyvin, on lapsella hyvä olla. Molempien vanhempien tapaamisella terveydenhoitajan on helpompi löytää erityistukea tarvitsevat perheet. Lisäksi isien mukaan tahtominen pyrkii lisäämään isän osallisuutta perheen ja lapsen arkeen.
 
ei käy mies neuvolassa kun mies käy töissä ja minä olen kotona ja hoidan neuvolakäynnit.. ehkä tulevaisuudessa, jos mies on kotona ja minä olen töissä, niin mies hoitaa neuvolakäynnit ja jos molemmat on töissä niin se kumpi pääsee hoitaa asian.. mutta mielestäni sinne ei tarvita kahta vanhempaa hoitamaan asioita, riittää että jompikumpi hoitaa sen.

lisään vielä, että minä myös synnytin toisen lapsemme ilman miehen läsnäoloa, koska hän oli esikoisen kanssa.. pääasia varmaan on että kukin perhe hoitaa asiansa parhaaksi katsomallaan tavalla, ei sitä tarvitse toisten taivastella...
 

Yhteistyössä