Käytin luunappia ja tyytyväinen siihen, saa haukkua! :D

["vieras"]

[QUOTE="jeppis";27551855]Koska mun olisi ollut huomattavasti vaarallisempaa kantaa rimpuileva lapsi rappusia alas kuin taluttaa tukasta. Samoin kädestä taluttaminen olisi ollut mahdotonta. Ja joo, onhan se totta että tukasta taluttaminen olisi voinut sattuakin, mutta eipä ehtinyt kuin sekunnin kirpaisemaan ja tyttö tajusi että nyt oikeasti pitää mennä. Näin saatiin tyttö jäähylle ja pitkään jatkunut tilanne laukesi hyvin nopeasti sen jälkeen.

99,9 % vastaavista tilateista ratkaistaan puhumalla tai komentamalla jäähylle. Tuossa neljän vuoden uhmassa tytö vaan kiihtyi nollasta sataan ennekuin ehdin kääntää huomion muualle/puhumaan/ sylittelemään/tms. En vaan ehtinyt asioiden edelle. En edelleenkään koe että lapseni on traumatisoitunut kun olen laittanut muutaman kerran pisteen riehumiselle osoittamalla valtani fyysisesti. Lapsi on ikäänkuin "pysähtynyt" ja ollut sen jälkeen taas tilassa jossa pystyy kuuntelemaan puhetta.[/QUOTE]

Rappuset oli pakko mennä just sillä pahimman raivon hetkellä alas ja sekunnissa ne menitte alas... ja tukasta sai hyvän otteen mutta kädestä ottaminen oli mahdotonta. ookei. Sun tilanteet on kyllä niin yksi miljoonasta että en edes aio yrittää esittää tarkentavia kysymyksiä.

Ei raivon keskellä edes tarvitse pystyä kuuntelemaan puhetta, puhukaa sit kun raivo on laantunut. Ei se lapsi montaa päivää putkeen jaksa raivoa, voin luvata... Kyse oli siitä että jos lapsi raivoaa ja samalla esim. satuttaa siskoa ja hänet pitää poistaa tilanteesta, niin sit lapsi kannetaan esim. toiseen huoneeseen, mutta jos aloittaa raivoamisen eikä satuta ketään niin voihan siitä itse siirtyä sivummalle ja sanoa että puhutaan sitten kun olet rauhoittunut. Tai jos raivoaa että en lähde kotiin ja on pakko lähteä, niin lapsi kainaloon ja lähdette mutta ei siinäkään tarvitse alkaa puhumaan ja ymmärtämään ja yrittämään sirkustemppuja pahimman raivon keskellä. Puhutte sit kun on rauhoittunut. Kyllähän sitä kiukuttaa saa.

 

["vieras"]

Tulee ihan deja vu tässä, kun lukee näitä tekstejäsi. Ihan samalla tavalla olen tästä asiasta täällä jokin aika sitten keskustellut. Aivan kuin minun näppikseltäni nämä sinun kommenttisi. *peukutushymiö*

ajattelinkin että en kertakaikkiaan VOI olla ainoa joka olisi tätä mieltä.

 

["vieras"]

[QUOTE="jeppis";27551587]Niin, olisin voinut taluttaa lasta myös käsivarresta. Olisi ihan varmasti sattunut yhtä paljon ja ihan yhtä lailla ollut vallankäyttöä lasta kohtaan. Et ilmeisesti ole pitänyt otteessasi oikeasti raivona rimpuilevaa lasta. Omalleni tuli kerran mustelma kylkeen tuollaisen sylissäpitämisen takia. Ja kyllä, hirveältä tuntui vaikka en todellakaan lasta tarkoituksella satuttanut.

Lähinnä nyt ajan tässä takaa taas sitä, että ehkä jonkun antamasta luunapista ei tule vauhkoontua samalla tavalla kuin lapsen hakkaamisesta. Todennäköisesti lapsi pelästyy huutavaa ja raivoavaa äitiä enemmän kuin luunappia jonka ei tarvitse oikeasti edes sattua!

Jos lapsella on rakastava koti, jossa on sallittua kiukutella ja näyttää tunteensa, kerrotaan ja näytetään että rakastetaan, niin lasta ei traumatisoi yksi luunappi, vaan saattaa jopa tehdä kerrralla selväksi että näin ei toimita. Ei siksi että lasta sattuisi niin hirveästi ettei iknä enää uskalla tehdä samaa, vaan siksi, että vanhemman viesti on ollut äärimmäisen selkeä.[/QUOTE]

olen taistellut rimpuilevan lapsen kanssa. ei mukavaa joten en tiiä että olen oikea

sanomaan mitä tehdä....no en vahingoittanut. Käytän vaan omia tekniikoita. Tykkää se minusta ajttelee että olen tylsä!

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";27551900]

Silti mä olen sitä mieltä että silloin "ennenvanhaan" loppui kyllä lasten sikailu ja suun soitto hyvin lyhyeen kun isä tuli ja iski nyrkin pöytään. Nykyään saa hillua ihan miten sattuu ja lapsille ei enää mahdeta mitään! :/[/QUOTE]

Ei meillä oo koskaan hilluttu miten sattuu ja aina on lasten hölmöilyihin puututtu. Koskaan ei oo isin tarttenut nyrkkiä heilutella. Ja lapset kyllä kunnioittaa meillä vanhempiaan.

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";27551935]olen taistellut rimpuilevan lapsen kanssa. ei mukavaa joten en tiiä että olen oikea

sanomaan mitä tehdä....no en vahingoittanut. Käytän vaan omia tekniikoita. Tykkää se minusta ajttelee että olen tylsä![/QUOTE]

ja kuuntelin miten saadan lapset kuriin...joopa joo! Uskomatonta kun tuli perhetyöntekijät? minun ois pitänyt lähinnä kurittaa lapsia se oli sanoma! Ei koskaan.

 

["jeppis"]

[QUOTE="vieras";27551923]Rappuset oli pakko mennä just sillä pahimman raivon hetkellä alas ja sekunnissa ne menitte alas... ja tukasta sai hyvän otteen mutta kädestä ottaminen oli mahdotonta. ookei. Sun tilanteet on kyllä niin yksi miljoonasta että en edes aio yrittää esittää tarkentavia kysymyksiä.

Ei raivon keskellä edes tarvitse pystyä kuuntelemaan puhetta, puhukaa sit kun raivo on laantunut. Ei se lapsi montaa päivää putkeen jaksa raivoa, voin luvata... Kyse oli siitä että jos lapsi raivoaa ja samalla esim. satuttaa siskoa ja hänet pitää poistaa tilanteesta, niin sit lapsi kannetaan esim. toiseen huoneeseen, mutta jos aloittaa raivoamisen eikä satuta ketään niin voihan siitä itse siirtyä sivummalle ja sanoa että puhutaan sitten kun olet rauhoittunut. Tai jos raivoaa että en lähde kotiin ja on pakko lähteä, niin lapsi kainaloon ja lähdette mutta ei siinäkään tarvitse alkaa puhumaan ja ymmärtämään ja yrittämään sirkustemppuja pahimman raivon keskellä. Puhutte sit kun on rauhoittunut. Kyllähän sitä kiukuttaa saa.[/QUOTE]

En todellakaan oleta että lapsi raivon keskellä osaa keskustella. Sen jälkeen kyllä ollaan aina keskusteltu ja nykyään viisivuotias tyttö osaa kertoa tunteistaan, ajatuksistaan ja suuttumuksen syistä niin hyvin, että voidaan jopa jo neuvotellakin asioista, kun se raivoaminen on vähentynyt.

Raivoaminen alkoi kun komennettiin jäähylle. Ja tämä tehtiin syystä. Että olisin jäänyt odottelemaan, että raivo laantuu ja sitten kun neidille sopii, niin kävellään käsi kädessä jäähylle? Koska olin jo todennut, että käytös on johtanut jäähyyn, niin sinne myös mennään. Ja kiukutella meillä kyllä saa ja olla vihainen. Mutta kun tahallaan tehdään kiusaa eikä totella kieltoa eikä varoitusta niin jäähylle mennään. Ja tästä olen pitänyt kiinni kotona, kaupassa, kylässä. Ihan aina. Ja kas, todella äkkipikainen ja mielettömiä raivokohtauksia saanut tyttö tottelee nykyään useimmiten jo siitä kiellosta. Mutta kiukuttelee silti, ihan niinkuin jokainen meistä jos on huono päivä