Kerään voimia,aion tänään miehelleni sanoa että haluan avioeron ja minä ja lapset muutetaan pois.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ikävää
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja Rouva:
Kyllä minäkin kallistun sille kannalle, että kannattaisi vielä yrittää, hakea apua.

Jos nyt otat ja lähdet lapsien kanssa, he muistavat tämän joulun ikuisesti ja JOKA joulu. Mun hyvä ystävä ei vietä jouluja ollenkaan, koska hänen äitinsä lähti lapsilaumoineen juuri ennen joulua perheen yhteisestä kodista.

Mieti vielä!

Hei tässä on arvokas pointti. Joulu on LASTEN JUHLA. Odota nyt edes sen ohi hyvä ihminen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Annu:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Ystävyyteen perustuvat suhteet nimenomaan kestää! Nyt on jostakin syystä vain tuo fyysinen homma jäissä. Ei ole ikuista. Lapset kun kasvaa, niin joku ei ole kokoajan iholla ja jaksaa taas.

Näin minäkin ajattelen! Tilanne tällä hetkellä se, että kotona 3v ja vauva. Mies ei jaksa kiinnostaa tippaakaan ja seksiä viimeksi viime talvena. Saa luvan kestää, julmaa, mutta en pysty uhrautumaan. Mieskin sanoi, että mielummin näin kuin säälipi**ua. Tässä meidän perheen faktat. Mies on ystäväni ja täydellinen mies muutenkin. Ihana isä ja luotettava kumppani!!

Hyvänen aika nainen. Pitäiskö sun alkaa hieman ajattelemaan miestäsi jo. Hänhän tässä nyt uhrautumaan joutuu.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ikävää:
:( tosi ikävä asia,mutta nyt tämä on vain laitettava päätökseen,sattuu ihan mahottomasti mutta tää on ainoa vaihtoehto jonka näen järkeväksi.

Kesästä asti olen sanonut ja useasti ollaan juteltu että en jaksaisi nyt olla vaimona,en pysty huomioimaan häntä kuten vaimon kuuluisi,vaan hänen läsnäolonsakin ahdistaa.

Olen yrittänyt siirtää muuton joulun jälkeen mutta viime yönä hän taas kerran yritti saada minut haluamaan ja sitä kesti puoli tuntia...En pystynyt edes huutamaan,sattui vaan niin pahoin että taas tuotan hänelle pettymyksen kun en halua häntä.

Tunteeni ovat kuolleet,koen hänet vain suureksi ystäväkseni ja lasteni upeaksi isäksi.

Mutta itseni takia tämä on pakko tehdä,ja tietenkin hänenkin takiaan,väärin on todella hänellekin että vaikka kuinka hän yrittää parastaan,en kykene vastaamaan hänen tunteisiin.

Oma pää hajoo kohta jos en nyt vie asiaa loppuun.

kuin mun suustani!!! kerään vielä voimia,ajattelin että otan asian puheeksi tosin vasta joulun jälkeen..
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ksantippa S.:
Alkuperäinen kirjoittaja Virpi:
Toivottavasti Vappuun mennessä olet jo löytänyt uuden suhteen, vaikka naispuolisen kumppanin, jonka kanssa seksikin taas luistaa!!!

Oisit sä Virpi muuten vapaa? Sä saat mun masokistisen puoleni jotenkin herkistymään.

Säkin kiihotat mun sadopuoltani mutta sori, isomunainen mies on ja useampikin lapsi. Ja kaikki lapset samalle miehelle ja sen saman miehen kanssa olen ollu vuodesta 1986, että ei ole lannistuttu ihan pieniin seksipulmiin jos nyt joskus ei reikä ole sattunutkaan kostumaan. Silti on elämä luistanut.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja e:
Vaikka kuinka olisi rakkaus loppunut, mutta lapset kyllä tarvivat ehjän perheen! Jos mies ei ole väkivaltainen ja juoppo, sitten kannattaa vielä yrittää! Menkää johonkin terapiaan jne, omille lapåsile EI VOI tämmöistä tehdä!
Ajattelem miten ne ikuisesti muistavat "ja sitten vähän ennen joulua..."

Tuoko terapia rakkauden takasi?Tuskin.
Ja tarvitseehan lapset onnelliset vanhemmat eikö?

Ja sun mielestä on siis ihan yhtä hyvä että ne vanhemmat ovat onnellisia erillään ja tahoillaan? Ilman että edes yritettiin yhdessä ratkaista ongelmia oikein ajan kanssa? Ja jatkaa yhdessä PERHEENÄ?

Onko teidän mielestänne PERHE sellainen väliaikainen puite jossa siitetään lapset ja sitten eteenpäin elämässä?
 
vau virpi kuuluttaa miehensä kalun koka nyt kun joku vihjas et sen miehellä on pienen pieni,hih hih hih mut en kyl uskokkaa et tollasen harakan v.. kostuu. ja jos puhut samaan sävyyn miehelles ja lapsilles ni sun lapset käy varmasti hoidossa ja mies muualla.. heh
 
Alkuperäinen kirjoittaja huh:
Alkuperäinen kirjoittaja Annu:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Ystävyyteen perustuvat suhteet nimenomaan kestää! Nyt on jostakin syystä vain tuo fyysinen homma jäissä. Ei ole ikuista. Lapset kun kasvaa, niin joku ei ole kokoajan iholla ja jaksaa taas.

Näin minäkin ajattelen! Tilanne tällä hetkellä se, että kotona 3v ja vauva. Mies ei jaksa kiinnostaa tippaakaan ja seksiä viimeksi viime talvena. Saa luvan kestää, julmaa, mutta en pysty uhrautumaan. Mieskin sanoi, että mielummin näin kuin säälipi**ua. Tässä meidän perheen faktat. Mies on ystäväni ja täydellinen mies muutenkin. Ihana isä ja luotettava kumppani!!

Hyvänen aika nainen. Pitäiskö sun alkaa hieman ajattelemaan miestäsi jo. Hänhän tässä nyt uhrautumaan joutuu.

Niin ku sanoin, niin saa luvan kestää. Ei jaksa niin ei jaksa, eikä pysty. Eihän tämä oikein ole, mutta mikä on...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Virpi:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja e:
Vaikka kuinka olisi rakkaus loppunut, mutta lapset kyllä tarvivat ehjän perheen! Jos mies ei ole väkivaltainen ja juoppo, sitten kannattaa vielä yrittää! Menkää johonkin terapiaan jne, omille lapåsile EI VOI tämmöistä tehdä!
Ajattelem miten ne ikuisesti muistavat "ja sitten vähän ennen joulua..."

Tuoko terapia rakkauden takasi?Tuskin.
Ja tarvitseehan lapset onnelliset vanhemmat eikö?

Ja sun mielestä on siis ihan yhtä hyvä että ne vanhemmat ovat onnellisia erillään ja tahoillaan? Ilman että edes yritettiin yhdessä ratkaista ongelmia oikein ajan kanssa? Ja jatkaa yhdessä PERHEENÄ?

Onko teidän mielestänne PERHE sellainen väliaikainen puite jossa siitetään lapset ja sitten eteenpäin elämässä?

No onko sun mielestä perhe sellainen joka pysyy kasassa väkisin?? että pidetään nyt kulisseja pystyssä kun ollaan PERHE,mikään ei tosin siihen viittaa muuta kuin yhteinen sukunimi (jos sekään). En haluaisi että mieheni olisi kanssani hampaita kiristellen tai "lasten takia",mulla on oikeus olla rakastettu ja haluttu omassa parisuhteessani,samoin miehelläni. Tuntisin olevani loukussa jos näin ei olisi. Ystävät ovat asia erikseen,avioliitossa haluan olla VAIMO,en ystävä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Vieras:
Hyvin tutunkuuloinen tilanne. Olen siis itse avioliitossa ja lapsikin on. Mies on mahtava isä ja tulemme muuten erinomaisesti toimeen toistemme kanssa, olemme siis parhaita ystäviä. Ongelma on vain tuo seksi - mies haluaisi, minä en. En kuitenkaan ole suostunut heittämään hanskoja tiskiin, vaikka tilanne pahimmillaan on masentanut kovasti. Olemme pystyneet puhumaan asiasta, käyn tällä hetkellä seksuaaliterapeutilla, jonka luona on jo tullut esiin paljon uusia ajatuksia. TIedän kuinka ahdistava tilanne voi olla, mutta suosittelen kyllä puhumaan avoimesti ja miettimään vaihtoehtoja tarkkaan. Tuskin erokaan mikään helppo ratkaisu on.

No niin, ottakaa hänestä esimerkkiä!

Jotkut sentään yrittävät elämässään RATKAISTA jotain eivätkä luiki heti pakoon kuin mitkä luuserit kun seksi maistuu väljähtäneelle eikä enää tunnu samalta kuin alussa!

Suhteen ei nimittäin KUULUKAAN olla samanlaista ilotulitusta vuosikymmenestä toiseen! Te katsotte liikaa BB:tä ja luette liikaa pornolehtiä!
 
Alkuperäinen kirjoittaja sinua seuraillut:
Alkuperäinen kirjoittaja Virpi:
Alkuperäinen kirjoittaja hmmI:
mutta siis toi virpihän on ihan läppä. aatelkaa kun joutusitte sellaselle parisuhdeterapiaan..! :attn:

En ole parisuhdeterapeutti että sorkka vaan! Ette pääse mulle!

Ja läpästä puheenollen, eräs tuttava jätti miehensä kun ei luistanut, ja asuu nyt kolmen lapsensa kanssa uuden naisystävänsä kera että elämä on kuules läppää ihmeellisempää...

Virpi sun eriskummalliset kommenttisi eivät valitettavasti liity vain tähän ketjuun.

NIIN, elämä on tosiaan laajempi käsite kuin vain tämä ketju!

OIKEIN HYVÄ HUOMIO!
 
Alkuperäinen kirjoittaja ikävää:
:( tosi ikävä asia,mutta nyt tämä on vain laitettava päätökseen,sattuu ihan mahottomasti mutta tää on ainoa vaihtoehto jonka näen järkeväksi.

Kesästä asti olen sanonut ja useasti ollaan juteltu että en jaksaisi nyt olla vaimona,en pysty huomioimaan häntä kuten vaimon kuuluisi,vaan hänen läsnäolonsakin ahdistaa.

Olen yrittänyt siirtää muuton joulun jälkeen mutta viime yönä hän taas kerran yritti saada minut haluamaan ja sitä kesti puoli tuntia...En pystynyt edes huutamaan,sattui vaan niin pahoin että taas tuotan hänelle pettymyksen kun en halua häntä.

Tunteeni ovat kuolleet,koen hänet vain suureksi ystäväkseni ja lasteni upeaksi isäksi.

Mutta itseni takia tämä on pakko tehdä,ja tietenkin hänenkin takiaan,väärin on todella hänellekin että vaikka kuinka hän yrittää parastaan,en kykene vastaamaan hänen tunteisiin.

Oma pää hajoo kohta jos en nyt vie asiaa loppuun.

Voimia sinulle! Odota joulun yli ja kerro sitte. Pelkästään lasten vuoksi ei ole hyvä olla yhdessä vaikka sitä täällä kuinka jauhetaan. Eroperheiden lapsista tulee ihan normaaleja ihmisiä. Noin vaan käy joskus, rakkaus loppuu mutta elämä jatkuu.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ei norsunnahkaa mulle kiitos:
Alkuperäinen kirjoittaja Virpi:
Alkuperäinen kirjoittaja ..:
Alkuperäinen kirjoittaja Virpi:
Alkuperäinen kirjoittaja ..:
voimia sinne! muistan itse kun lähdin, päivä oli aikaa pakata tavarat, istuin vaan keskellä lattiaa ja itkin, sen homman aloitus oli todella vaikeaa...

No voi nyyh nyyh krokotiilinkyyneliä. Saitko sädekehän?

mikä helvetti sun ongelmas on? saitko paremman mielen?

On kuules tuttavapiirissä yks toinenkin naisihminen tuon lesboksi heittäytyneen lisäksi joka ykskaks jätti miehensä ja lapsensa uuden miehen ja luistavamman seksin vuoksi. Sitten tuli katumapäälle ja alkoi taistella lapsistaan ja nyt kun tytär jo 18 niin tytär ihan jakorasiana ja 16v poika koulut keskeyttänyt ja masentunut, nyhjöttää kotona.

Äitinsä horoaa ympäriinsä ja on jo vuosia kantanut lapsilleen alkosta juomat, kivasti on siis äipällä ja lapsilla sujunut kun äiti pääsi omien sanojensa mukaan "poroporvarillisesta ja tylsästä ukosta" eroon! On luistanut!

Että kappas kun mun sympatiat ei satu olemaan teidän märisevien perheenjättäjien puolella, jostain kumman syystä. Sympatianne joudutte hakemaan jostain muualta seksihuoliinne.

Musta sä et nyt oikein ymmärtänyt ap:n jutun ydintä. Hänellä ei siis ollut vain seksihuolia vaan paha olla. Ja jos äiti voi pahoin, pian voivat lapsetkin. Lapset on uskomattoman taitavia aistimaan vanhempiensa mielialoja ja keskinäistä suhdetta. Enkä mä Virpi oikein vakuutu sun selittelyistä. Kyllä mullakin on lähipiirissä kovia kokeneita ihmisiä mutta ei se tee musta kyynistä silti saati enpätiakyvytöntä.

Annas kun väännän ratakiskosta!

Jos nuo äidit edes YRITTÄISIVÄT hoitaa näitä ongelmiaan jollain muulla tapaa kuin erolla, niin asia voisi monissa tapauksissa olla toisin.

Luuletko, että on hienoa kun nyt nuo mun tuttuni "voivat hyvin" mutta niiden lapset maksavat siitä että "äiti voi hyvin"? Luuletko että on kiva vierestä katsoa kun äidit tuhoavat itsekkyydellään lastensa lapsuuden ja näinollen ehkä koko loppuelämän?

Täällä on vastuuntunnottomia, epäkypsiä naisia jotka vittuilevat minulle että "sun miehelläs on kai pieni" kun minä olen sitä mieltä että käyk'ää terapiat ennen eroa ja yrittäkää!

No myönnän, terapia vaatii aina jonkintasoista älyllistä panosta, ihan tyhjällä päällä sinne on turha mennä!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Virpi:
Alkuperäinen kirjoittaja Vieras:
Hyvin tutunkuuloinen tilanne. Olen siis itse avioliitossa ja lapsikin on. Mies on mahtava isä ja tulemme muuten erinomaisesti toimeen toistemme kanssa, olemme siis parhaita ystäviä. Ongelma on vain tuo seksi - mies haluaisi, minä en. En kuitenkaan ole suostunut heittämään hanskoja tiskiin, vaikka tilanne pahimmillaan on masentanut kovasti. Olemme pystyneet puhumaan asiasta, käyn tällä hetkellä seksuaaliterapeutilla, jonka luona on jo tullut esiin paljon uusia ajatuksia. TIedän kuinka ahdistava tilanne voi olla, mutta suosittelen kyllä puhumaan avoimesti ja miettimään vaihtoehtoja tarkkaan. Tuskin erokaan mikään helppo ratkaisu on.

No niin, ottakaa hänestä esimerkkiä!

Jotkut sentään yrittävät elämässään RATKAISTA jotain eivätkä luiki heti pakoon kuin mitkä luuserit kun seksi maistuu väljähtäneelle eikä enää tunnu samalta kuin alussa!

Suhteen ei nimittäin KUULUKAAN olla samanlaista ilotulitusta vuosikymmenestä toiseen! Te katsotte liikaa BB:tä ja luette liikaa pornolehtiä!

ero ei tarkoita pakoon luikkimista, ero on hyvä ratkaisu jos suhde ei toimi.. siihen että suhde ei toimi niin ei tarvita alkoholi ongelmaa taikka väkivaltaa.. ihmiset kasvaa ja muuttuu.. se kenen kanssa aikoinaan on yhteen mennyt ei ole sama ihminen 10v päästä.. joskus suhteessa se kasvu menee samaan suuntaan mutta joskus se vie erilleen.. turha on tätä yhtä elämää kuluttaa suhteessa missä ei ole onnellinen, missä ei halua toista.. missä ei ole rakkautta.. lapsia ei ero pilaa..
miksi pitäisi vuosi tolkulla yrittää terapian avulla sinnitellä eteenpäin?? kun näkee että tilanne on huono niin miksi ei luovuta ajoissa... siitä ei mitään ylimääräistä sädekehää saa että 60v edelleen sinnittelee huonossa toimimattomassa tunneköyhässä liitossa, kunhan vaan pääsee sanomaan että lapsiltani en ainakaan perhettä rikkonut |O
 
Alkuperäinen kirjoittaja ikävää:
:( tosi ikävä asia,mutta nyt tämä on vain laitettava päätökseen,sattuu ihan mahottomasti mutta tää on ainoa vaihtoehto jonka näen järkeväksi.

Kesästä asti olen sanonut ja useasti ollaan juteltu että en jaksaisi nyt olla vaimona,en pysty huomioimaan häntä kuten vaimon kuuluisi,vaan hänen läsnäolonsakin ahdistaa.

Olen yrittänyt siirtää muuton joulun jälkeen mutta viime yönä hän taas kerran yritti saada minut haluamaan ja sitä kesti puoli tuntia...En pystynyt edes huutamaan,sattui vaan niin pahoin että taas tuotan hänelle pettymyksen kun en halua häntä.

Tunteeni ovat kuolleet,koen hänet vain suureksi ystäväkseni ja lasteni upeaksi isäksi.

Mutta itseni takia tämä on pakko tehdä,ja tietenkin hänenkin takiaan,väärin on todella hänellekin että vaikka kuinka hän yrittää parastaan,en kykene vastaamaan hänen tunteisiin.

Oma pää hajoo kohta jos en nyt vie asiaa loppuun.

Tiesitkö, ettet saa viedä lapsia pois niiden omasta kodistaan ilman isän suostumusta, jos teillä on yhteishuotajuus?
 
Alkuperäinen kirjoittaja tytsy:
annu sä oot joka miehen painajainen,älä sit ike ku sun ihana mies lähtee jonku hunaja blondin kainaloon hakeen lämpöä,

Tämä riski on otettu, mutta enpä usko, että lähtee :D...kuten sanoin, vauva on vielä pieni. Eiköhän tilanne korjaannu ajan kuluessa :). Kiitos vaan huolenpidosta :)! En ole olemassa ainoastaan miestäni varten.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Virpi:
Alkuperäinen kirjoittaja ei norsunnahkaa mulle kiitos:
Alkuperäinen kirjoittaja Virpi:
Alkuperäinen kirjoittaja ..:
Alkuperäinen kirjoittaja Virpi:
Alkuperäinen kirjoittaja ..:
voimia sinne! muistan itse kun lähdin, päivä oli aikaa pakata tavarat, istuin vaan keskellä lattiaa ja itkin, sen homman aloitus oli todella vaikeaa...

No voi nyyh nyyh krokotiilinkyyneliä. Saitko sädekehän?

mikä helvetti sun ongelmas on? saitko paremman mielen?

On kuules tuttavapiirissä yks toinenkin naisihminen tuon lesboksi heittäytyneen lisäksi joka ykskaks jätti miehensä ja lapsensa uuden miehen ja luistavamman seksin vuoksi. Sitten tuli katumapäälle ja alkoi taistella lapsistaan ja nyt kun tytär jo 18 niin tytär ihan jakorasiana ja 16v poika koulut keskeyttänyt ja masentunut, nyhjöttää kotona.

Äitinsä horoaa ympäriinsä ja on jo vuosia kantanut lapsilleen alkosta juomat, kivasti on siis äipällä ja lapsilla sujunut kun äiti pääsi omien sanojensa mukaan "poroporvarillisesta ja tylsästä ukosta" eroon! On luistanut!

Että kappas kun mun sympatiat ei satu olemaan teidän märisevien perheenjättäjien puolella, jostain kumman syystä. Sympatianne joudutte hakemaan jostain muualta seksihuoliinne.

Musta sä et nyt oikein ymmärtänyt ap:n jutun ydintä. Hänellä ei siis ollut vain seksihuolia vaan paha olla. Ja jos äiti voi pahoin, pian voivat lapsetkin. Lapset on uskomattoman taitavia aistimaan vanhempiensa mielialoja ja keskinäistä suhdetta. Enkä mä Virpi oikein vakuutu sun selittelyistä. Kyllä mullakin on lähipiirissä kovia kokeneita ihmisiä mutta ei se tee musta kyynistä silti saati enpätiakyvytöntä.

Annas kun väännän ratakiskosta!

Jos nuo äidit edes YRITTÄISIVÄT hoitaa näitä ongelmiaan jollain muulla tapaa kuin erolla, niin asia voisi monissa tapauksissa olla toisin.

Luuletko, että on hienoa kun nyt nuo mun tuttuni "voivat hyvin" mutta niiden lapset maksavat siitä että "äiti voi hyvin"? Luuletko että on kiva vierestä katsoa kun äidit tuhoavat itsekkyydellään lastensa lapsuuden ja näinollen ehkä koko loppuelämän?

Täällä on vastuuntunnottomia, epäkypsiä naisia jotka vittuilevat minulle että "sun miehelläs on kai pieni" kun minä olen sitä mieltä että käyk'ää terapiat ennen eroa ja yrittäkää!

No myönnän, terapia vaatii aina jonkintasoista älyllistä panosta, ihan tyhjällä päällä sinne on turha mennä!

mikään määrä terapiaa ei auta siihe että tunteet on poissa.. mikään määrä yritystä ei auta jos puoliso on muuttunut henkilöksi joka ei kiihota/kiinnsta/houkuta fyysisesti,henkisesti.. kun puoliso on muuttunut olemukseltaan, arvoiltaan,käytökseltään,luonteeltaan ihmiseksi johon ei ikipäivänä rakastuisi... että jos olisi tavatessa ollut sellainen niin koko suhde ei olisi ikinä alkanut...
seksi on iso osa parisuhdetta ja jos toinen ei houkuta eikä haluta niin ei se väkisin yrittämällä siitä miksikään muutu, jos pelkkä toisen läsnäolo vituttaa, ahdistaa, ärsyttää... ei sitä millään muulla muuta kuin erolla
 
Alkuperäinen kirjoittaja huh:
Alkuperäinen kirjoittaja Annu:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Ystävyyteen perustuvat suhteet nimenomaan kestää! Nyt on jostakin syystä vain tuo fyysinen homma jäissä. Ei ole ikuista. Lapset kun kasvaa, niin joku ei ole kokoajan iholla ja jaksaa taas.

Näin minäkin ajattelen! Tilanne tällä hetkellä se, että kotona 3v ja vauva. Mies ei jaksa kiinnostaa tippaakaan ja seksiä viimeksi viime talvena. Saa luvan kestää, julmaa, mutta en pysty uhrautumaan. Mieskin sanoi, että mielummin näin kuin säälipi**ua. Tässä meidän perheen faktat. Mies on ystäväni ja täydellinen mies muutenkin. Ihana isä ja luotettava kumppani!!

Hyvänen aika nainen. Pitäiskö sun alkaa hieman ajattelemaan miestäsi jo. Hänhän tässä nyt uhrautumaan joutuu.

Niin, tässähän voisi jo olla eron ainekset?

Mutta kaksi aikuista ihmistä on päättänyt, että ei erota vaan katsotaan jos jossain vaiheessa taas alkais vaimoakin kiinnostaa. Pidetään perhe koossa.

Mieskin on ilmiselvästi kypsä ihminen eikä mikään puutteessa elävä kokovartalokyrpä joka ei osaa ajatella kuin kiveksillään.

Tällainenkin ratkaisu on siis mahdollinen, aina ei heti tarvitse juosta vieraisiin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja -:
Jännä juttu, että sä vaan yksin päätät, että lapset muuttaa myös.

samaa mietin. jos ap ilman ton kummempaa syytä tuhoaa perheen lapsilta ja mieheltä niin lähteköön yksin. mikä helvetin oiekus se äidillä on aina ne lapset isältään viedä? äidit on kyllä todella todella itsekkäitä. riistät mieheltä, ilmeisesti todella hyvältä ja ihanalta mieheltä ja isältä avioliiton ja viet vielä lapsetkin..
lähe ihmeessä jos ruoho aidan takana houkuttaa, mutta jätä lapset kotiinsa minne kuuluvatkin
 
Alkuperäinen kirjoittaja frgtyhujkilö:
vau virpi kuuluttaa miehensä kalun koka nyt kun joku vihjas et sen miehellä on pienen pieni,hih hih hih mut en kyl uskokkaa et tollasen harakan v.. kostuu. ja jos puhut samaan sävyyn miehelles ja lapsilles ni sun lapset käy varmasti hoidossa ja mies muualla.. heh

Sä olet oikea älyn jättiläinen kuten nämä kanssasiskosikin. Ensin kysellään kalun kokoa ja sitten ollaan kateudesta vihreinä kun sellainen epäilys vielä kuitenkin takaraivossa kytee että Virpin ja miehensä seksielämä voikin olla ihan tasokasta! Toisin kuin se oma geelillä liukastettu punnertaminen.
 

Yhteistyössä