Lapsettomuushoitoketjussa plussanneet

[Keltainenkukka92]

Tyttöonnittelut @Karhurouvanen ! Onko sulla tiedossa luovuttajien pituudet - voiko olla, että on niin yksinkertaista että hän on petite? Kaverilla siis sama juttu aikoinaan paitsi hänellä tuo mitta oli ilmeisesti vielä pienempi koska järjestelmä hälytti mutta sitä kuitattiin sillä, että kaveri itse on tosi lyhyt ja hänen suvussa on monta hyvin lyhyttä. Ja terve poika syntyi

Voi kuinka suoria ja rehellisiä mietteitä isosisaruksilta! Ei tarvitse vastata jos liian henkilökohtainen aihe mutta kiinnostaa, kun me olisimme pitkällä lahjasoluprosessissa; oletko puhua lapsille solujen taustasta jo tässä vaiheessa?

Meillä tuo 3v on ollut vain positiivisin mielin (ja hänhän kysyi silloin lokakuussa että onko mun masussa vauva vaikka emme olleet kertoneet, toki hänellä aika tuoreessa mielessä silloin mitä iso vatsa tarkoittaa, kun on syyskuussa syntynyt serkku). Vähän pelkään, että todellisuus iskee kovaa sitten (esim. vauva vie aikuisilta paljon aikaa ja huomiota, varsinkin kun hän on hyvin vahvasti äidin poika) mutta toisaalta niin herttaista, kun toinen niin odottaa "vaikka tiedän kyllä että alussa se ei osaa leikkiä, eikä edes istua!")

Ei ollut tarkoitus esittää superihmistä, itse ajattelen enemmän että tyhmästä päästä kärsii koko ruumis, kuka nyt järjestää itselleen tällaista soppaa vikalle kolmannekselle. Onneksi en tee kuin 80% työaikaa ja nyt olen vähentänyt asiakaskäyntien määrää pikkasen eli käytännössä en tee ihan sitäkään. Ja tasan viikon päästä on enää aikuisia, fiksuja koiria talossa.

 

[Mollama]

Täällä menee ihan ok. Oon taas töissä ja herkästi jään saikulle, jos supistelee yhtään enemmän. Oon aika stressaantunut tilanteesta ja seuraan kaikkia vatsan tuntemuksia ihan herkeämättä. Selkeästi stressi lisää supistuksia, joten onneks töissä kyllä ollut nyt kivoja päiviä niin saanut ajatuksia muualle. Onneks neuvolasta olivat täysin valmiita kirjottamaan saikkua sekä esihenkilökin sanoi, että tärkeintä on nyt ensin vauva ja minä, sitten vasta vikana työt.

Ootan rakenneultraa kun kuuta nousevaa, että saan taas tiedon kohdunsuun tilanteesta. Rakenteita en osaa stressata jostain syystä yhtään, mutta se hemmetin kohdunsuu näiden supisteluiden takia. Tj 10 yötä. Isosisarukset saa kuulla vauvasta myös sen jälkeen. Tuntuu että esikoinen 8v on välillä vilkuillut mahaa, muttei ole mitään kysynyt. 6v on niin omanlaisensa, ettei ole varmaan paljon ehtinyt mun mahaa katella. Töissä helppo vielä piilottaa, kun sairaalassa hoitajanvaatteet on tällasia telttoja. Kollegat saa kans kuulla sit uä jälkeen.

Vauva potkii paljon ja usein. Liikkeet tuntunut jo yli kuukauden ja kädelle mies tunsi ekan kerran ehkä rv 16. Sen puolesta huojentunut olo, että hengissä ja virkeä ainakin pieni on.

Mitään en ole vielä uskaltanut ostaa, enkä jotenkin edes jaksanut miettiä varsinkaan mitään isompien hankintaa. Mutta parit vaatteet olen itse ommellut ja yhden romperin neuloin sairasloman aikana. Onneks ehtii vielä hyvin.

Rv 19+jotain

 

[Mollama]

Ei hitto meinas mennä hermo. Kysyin neuvolasta, jos olis voineet uusia lugereseptin, että riittäis vähintään rv32 asti. Niin eivät kuulemma uusi, koska keltarauhashormonista on hyötyä vain alkuraskaudessa eikä ole näyttöä, että hyödyn siitä. Siis wtf?! Nimenomaan keskostaustaisille määrätään lugeja tukemaan kohdunkaulaa ja rauhottamaan supistuksia. Tutkimuksissa on ihan todettu, että emättimen kautta lugeilla voi olla vaikutusta kohdunkaulan pysymiseen. Vaikka ne on hyväksi mitanneet kohdunkaulan niin, mitäs jos se oli niin hyvä just lugejen ansiosta?! Oikeasti! Plus varsinkin kun noista ei voi olla mitään isompaa haittaa!

Tarkistin sit vielä kannasta, että onneks niitä olikin reseptillä vielä reilusti eli pystyn käyttää vähintään sinne rv32 asti. Mut huoh, sapettaa ettei voida tässä tilanteessa määrätä lääkettä varmuudenvuoksi vaikka tiedetään tausta ja sekin että oon ollut jo sairauslomalla supisteluiden takia.

 

[Ovum93]

Pitkästä aikaa palstalla, ihanaa kun täällä on tulossa tyttöjä ja poikia !!

Päivitys meidän osalta:

Meidän esikoinen syntyi käynnistyksellä h39+1, 2 vrk käynnistys. Syynä oli pieni koko mutta neiti syntyi ihan normi kokoisena 3.2kg, napanuora oli kolme kertaa kietoutuneena ympärille ja sydänäänet ponnistusvaiheessa menivät huonoksi niin ensarina jouduin nopeasti hänet pusertamaan ulos tai olisivat imukupanneet tytön. Mutta onneksi tyttö syntyi terveenä, itse sain ikävän repeämän ja vuosin reilu litran.

Oma fyysinen Palautuminen oli vaikeaa alkuun, noin 3vk verran. Rautainfuusio onneksi auttoi paljon. Neiti on ollut myös hieman haastava vauva, ei juurikaan nuku yöllä eikä päivällä, haluaisi aina vain katsella, oppia ja pohtia maailman menoa hirveän nopeasti siksi oppinut kaikki kehitysaskeleensa, esim syntymästään käännellyt kyljelleen ja edelleen kääntyilee sinne tänne. Nyt ikää reilu 5vk.

Välillä kaipailen vauvamahaa, raskaus oli toisaalta niin ihanaa kun tyttö aina mukana ja loppujen lopuksi henkisestä stressistä huolimatta helppoa. Nyt onneksi murulla on owlet sukka niin mitään pelkoja enää ei ole ollut mitä raskaudessa oli kyllä koko ajan. Ollut iso helpotus toisaalta se vaikka yöunet jää olemattomaksi nyt muusta syystä

Maailman mullistavaa tämä äitiys on ollut. Hullua vaikka ei nuku, koko ajan vauva tai kotihommia eikä omaa aikaa ollenkaan enkä suihkuunkaan meinaa aina päästä, niin silti en muuttaisi mitään, ihan äiti aivot jo Ihania synnytyksiä ja loppuraskaudessa teille kaikille, 2026 vauvat