Uutiset
UutisetPolitiikka
Valkoposkihanhea voisi pian syödä – eduskunta haluaa edistää susien ja valkoposkihanhien metsästystä
Eduskunnan valiokunta puoltaa kansalaisaloitteita, jotka haluavat aloittaa susien kannanhoidollisen metsästyksen ja sallia valkoposkihanhien metsästyksen.
Nykyisin valkoposkihanhen metsästystä ei voida sallia Suomen lainsäädännöllä, koska valkoposkihanhi on suojeltu Euroopan unionin lintudirektiivillä ja Bernin sopimuksella. JOHN PALMEN
Elli Harju
elli.harju@iltalehti.fi
Tänään klo 10:50
Valiokunta puoltaa aloitteita, joissa vaaditaan susien kannanhoidollisen metsästyksen aloittamista ja valkoposkihanhien metsästyksen sallimista. Valiokunta antaa kielteisen kannan aloitteille, joissa vaaditaan verkkokalastuskieltoa saimaannorppien levinneisyysalueilla ja metsästyskieltoa uhanalaisille lajeille.
Valiokunnan puheenjohtajan Anne Kalmarin (kesk) mukaan pitkään jatkuneisiin susi- ja hanhiongelmiin Suomessa saadaan vihdoin ratkaisuja.
– Suomalaiset ovat oikeutetusti odottaneet päätöksiä puheiden sijaan. Nyt asiat etenevät niin, että ihmisten huoliin vastataan ja maalaisjärjen käytölle näissä asioissa tulee tilaa, Kalmari sanoo tiedotteessaan.
Kansalaisaloitteista äänestetään vielä eduskunnan täysistunnossa lähiviikkoina.
Vihreiltä ja vasemmistoliitosta eriävät mielipiteet
Vihreiden kansanedustajat Jenni Pitko ja Tiina Elo jättivät eriävän mielipiteen valiokunnan kaikkiin mietintöihin. Elo sijaisti vihreiden Satu Hassia.
Lisäksi vasemmistoliiton varajäsen Mai Kivelä jätti eriävät mielipiteet. Vasemmistoliiton Jari Myllykoski oli valiokunnan enemmistön kannalla. Hallituksen edustajat eivät siis olleet samaa mieltä kannoista.
Valkoposkihanhien osalta valiokunnan enemmistö päätyi esittämään luonnonsuojelulakiin muutosta, joka sallisi poikkeusluvalla tapetun valkoposkihanhen käytön ravinnoksi. Nykyisin valkoposkihanhen metsästystä ei voida sallia Suomen lainsäädännöllä, koska valkoposkihanhi on suojeltu Euroopan unionin lintudirektiivillä ja Bernin sopimuksella.
Kalmari tiedottaa, että hallituksen tulee vaikuttaa aktiivisesti EU:n komissioon ja jäsenvaltioihin, jotta lintudirektiiviä muutetaan ja valkoposkihanhia voisi metsästää kuten muillakin riistalajeja.
Vihreät katsoo, että valkoposkihanhikanta kestää karkotustarkoituksessa tehtävän ampumisen, ja vihreät on elinvoimaisuuden pohjalta valmiita hyväksymään ammuttujen hanhien syömisen.
Vihreiden mielestä metsästys tulisi kuitenkin sallia siirtämällä valkoposkihanhet metsästyslain piiriin, ei muuttamalla luonnonsuojelulakia. Vihreät ei halua, että jatkossa muillekin luonnonsuojelulain piirissä oleville lajeille ruvetaan myöntämään poikkeuslupia metsästykseen.
Valkoposkihanhien siirtämisestä luonnonsuojelulain piiristä metsästyslakiin on kiistelty pitkään. Jos laji siirrettäisiin metsästyslakiin, samalla vastuu lajin aiheuttamista haitoista siirtyisi ympäristöministeriöstä maa- ja metsätalousministeriöön.
Valiokunnan enemmistö puoltaa susien kannanhoidollisen metsästyksen aloittamista. LASSI RAUTIAINEN
Saimaannorpan alueille ei verkkokalastuskieltoa
Saimaannorpan osalta valiokunta päätti, ettei uusia verkkokalastusrajoituksia enää tarvita. Perusteluksi kerrotaan, että osakaskunnat ovat sitoutuneet lajin suojelemiseen Saimaan vesistössä hyvin.
Vihreät huomauttaa, että norppakanta on ollut lupaavassa kasvussa viime vuosina, mutta lajin tulevaisuus on epävarma: ilmastonmuutos uhkaa norppaa, koska se vaikeuttaa pesintää vähälumisina talvina, kun suojaisia pesäkinoksia emoille ja kuuteille ei ole.
– Saimaannorppa on Suomen ainoa kotoperäinen nisäkäs ja vain me suomalaiset pystymme suojelemaan sitä. Noin puolet kuuttien verkkokuolemista tapahtuu heinäkuussa. Verkkokalastuskielto on pieni hinta erittäin uhanalaisen saimaannorpan suojelusta, Satu Hassi sanoo tiedotteessa.
Vihreiden mielestä susivahinkojen estämisessä tulee ensisijaisesti käyttää muita keinoja kuin susien tappamista.
– Susi on erittäin uhanalainen ja tiukasti suojeltu laji, jonka kiintiömetsästystä ei tule sallia ennen kuin tiedämme, mikä määrä susia varmistaa elinvoimaisen kannan Suomessa ja tämä kanta on saavutettu. On erittäin huolestuttavaa, että maa- ja metsätalousvaliokunnan enemmistö ei halua odottaa siihen, että meillä olisi olemassa määritelty suotuisan suojelun taso, Jenni Pitko sanoo.
Valiokunnan puheenjohtajan Anne Kalmarin mukaan susi kuuluu metsään, ei ihmisten pihoille.
– Liian monta metsästyskoiraa on joutunut susien tappamaksi viime vuosina ja vain ihmeen kaupalla on vältytty ihmisten terveyteen ja henkeen kohdistuvista vahingoista. - Suden luontainen ihmisarkuus pitää palauttaa ja ikiaikainen suomalainen metsästyskulttuuri, jossa koirat työskentelevät itsenäisesti etäällä ohjaajasta, pitää turvata, Kalmari toteaa.
Neljäs kansalaisaloite ajoi uhanalaisten lajien metsästyskieltoa. Suomessa on sallittua metsästää rajoitetusti useita uhanalaisia lajeja kuten tukkasotkaa ja nokikanaa. Valiokunnan enemmistö ei puoltanut aloitetta.
UutisetPolitiikka
Valkoposkihanhea voisi pian syödä – eduskunta haluaa edistää susien ja valkoposkihanhien metsästystä
Eduskunnan valiokunta puoltaa kansalaisaloitteita, jotka haluavat aloittaa susien kannanhoidollisen metsästyksen ja sallia valkoposkihanhien metsästyksen.
Nykyisin valkoposkihanhen metsästystä ei voida sallia Suomen lainsäädännöllä, koska valkoposkihanhi on suojeltu Euroopan unionin lintudirektiivillä ja Bernin sopimuksella. JOHN PALMEN
Elli Harju
elli.harju@iltalehti.fi
Tänään klo 10:50
- Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta julkaisi mietintönsä neljästä luonnonvaraisiin eläimiin liittyvästä kansalaisaloitteesta.
- Valiokunta käsitteli aiheita pitkään, ja mietinnöt eivät olleet yksimielisiä.
Valiokunta puoltaa aloitteita, joissa vaaditaan susien kannanhoidollisen metsästyksen aloittamista ja valkoposkihanhien metsästyksen sallimista. Valiokunta antaa kielteisen kannan aloitteille, joissa vaaditaan verkkokalastuskieltoa saimaannorppien levinneisyysalueilla ja metsästyskieltoa uhanalaisille lajeille.
Valiokunnan puheenjohtajan Anne Kalmarin (kesk) mukaan pitkään jatkuneisiin susi- ja hanhiongelmiin Suomessa saadaan vihdoin ratkaisuja.
– Suomalaiset ovat oikeutetusti odottaneet päätöksiä puheiden sijaan. Nyt asiat etenevät niin, että ihmisten huoliin vastataan ja maalaisjärjen käytölle näissä asioissa tulee tilaa, Kalmari sanoo tiedotteessaan.
Kansalaisaloitteista äänestetään vielä eduskunnan täysistunnossa lähiviikkoina.
Vihreiltä ja vasemmistoliitosta eriävät mielipiteet
Vihreiden kansanedustajat Jenni Pitko ja Tiina Elo jättivät eriävän mielipiteen valiokunnan kaikkiin mietintöihin. Elo sijaisti vihreiden Satu Hassia.
Lisäksi vasemmistoliiton varajäsen Mai Kivelä jätti eriävät mielipiteet. Vasemmistoliiton Jari Myllykoski oli valiokunnan enemmistön kannalla. Hallituksen edustajat eivät siis olleet samaa mieltä kannoista.
Valkoposkihanhien osalta valiokunnan enemmistö päätyi esittämään luonnonsuojelulakiin muutosta, joka sallisi poikkeusluvalla tapetun valkoposkihanhen käytön ravinnoksi. Nykyisin valkoposkihanhen metsästystä ei voida sallia Suomen lainsäädännöllä, koska valkoposkihanhi on suojeltu Euroopan unionin lintudirektiivillä ja Bernin sopimuksella.
Kalmari tiedottaa, että hallituksen tulee vaikuttaa aktiivisesti EU:n komissioon ja jäsenvaltioihin, jotta lintudirektiiviä muutetaan ja valkoposkihanhia voisi metsästää kuten muillakin riistalajeja.
Vihreät katsoo, että valkoposkihanhikanta kestää karkotustarkoituksessa tehtävän ampumisen, ja vihreät on elinvoimaisuuden pohjalta valmiita hyväksymään ammuttujen hanhien syömisen.
Vihreiden mielestä metsästys tulisi kuitenkin sallia siirtämällä valkoposkihanhet metsästyslain piiriin, ei muuttamalla luonnonsuojelulakia. Vihreät ei halua, että jatkossa muillekin luonnonsuojelulain piirissä oleville lajeille ruvetaan myöntämään poikkeuslupia metsästykseen.
Valkoposkihanhien siirtämisestä luonnonsuojelulain piiristä metsästyslakiin on kiistelty pitkään. Jos laji siirrettäisiin metsästyslakiin, samalla vastuu lajin aiheuttamista haitoista siirtyisi ympäristöministeriöstä maa- ja metsätalousministeriöön.
Valiokunnan enemmistö puoltaa susien kannanhoidollisen metsästyksen aloittamista. LASSI RAUTIAINEN
Saimaannorpan alueille ei verkkokalastuskieltoa
Saimaannorpan osalta valiokunta päätti, ettei uusia verkkokalastusrajoituksia enää tarvita. Perusteluksi kerrotaan, että osakaskunnat ovat sitoutuneet lajin suojelemiseen Saimaan vesistössä hyvin.
Vihreät huomauttaa, että norppakanta on ollut lupaavassa kasvussa viime vuosina, mutta lajin tulevaisuus on epävarma: ilmastonmuutos uhkaa norppaa, koska se vaikeuttaa pesintää vähälumisina talvina, kun suojaisia pesäkinoksia emoille ja kuuteille ei ole.
– Saimaannorppa on Suomen ainoa kotoperäinen nisäkäs ja vain me suomalaiset pystymme suojelemaan sitä. Noin puolet kuuttien verkkokuolemista tapahtuu heinäkuussa. Verkkokalastuskielto on pieni hinta erittäin uhanalaisen saimaannorpan suojelusta, Satu Hassi sanoo tiedotteessa.
Vihreiden mielestä susivahinkojen estämisessä tulee ensisijaisesti käyttää muita keinoja kuin susien tappamista.
– Susi on erittäin uhanalainen ja tiukasti suojeltu laji, jonka kiintiömetsästystä ei tule sallia ennen kuin tiedämme, mikä määrä susia varmistaa elinvoimaisen kannan Suomessa ja tämä kanta on saavutettu. On erittäin huolestuttavaa, että maa- ja metsätalousvaliokunnan enemmistö ei halua odottaa siihen, että meillä olisi olemassa määritelty suotuisan suojelun taso, Jenni Pitko sanoo.
Valiokunnan puheenjohtajan Anne Kalmarin mukaan susi kuuluu metsään, ei ihmisten pihoille.
– Liian monta metsästyskoiraa on joutunut susien tappamaksi viime vuosina ja vain ihmeen kaupalla on vältytty ihmisten terveyteen ja henkeen kohdistuvista vahingoista. - Suden luontainen ihmisarkuus pitää palauttaa ja ikiaikainen suomalainen metsästyskulttuuri, jossa koirat työskentelevät itsenäisesti etäällä ohjaajasta, pitää turvata, Kalmari toteaa.
Neljäs kansalaisaloite ajoi uhanalaisten lajien metsästyskieltoa. Suomessa on sallittua metsästää rajoitetusti useita uhanalaisia lajeja kuten tukkasotkaa ja nokikanaa. Valiokunnan enemmistö ei puoltanut aloitetta.
