Kertokaas nyt ihan oikeasti tuosta LAPSI & KOIRA asiasta!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja Kirsi:
Mutta, kuten sanottu, lapsi ei kiinnostu koirista, kun ne ovat osa sen arkipäivää. Ja lapsi ymmärtää puhetta, kun sanoo, että ei saa nyppiä ja paukuttaa, eikä kipolle saa mennä.

Tämä ei kyllä ihan pidä paikkaansa. Kyllä meidän lapset, vanhempi varsinkin on kiinnostunut koirista ja kissoista ja muistakin eläimistä joita kotona on ollut lapsia pidempään. Joka päivä moooooonta kertaa haluaisi halata, silittää, ottaa syliin, leikkiä niiden kanssa. Lapsi kyllä ymmärtää puhetta, mutta ainakaan meidän uhmis ei muista asiaa, tai ainakaan usko kahta sekuntia pidempään. Välillä ei usko lainkaan kun sanotaan että nyt kissaan ei saa koskea kun kissa nukkuu jne. ja joka kert kun ei usko, niin on jäähyllä vaikkei sillä pahemmin vaikutusta tunnukaan olevan :/
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Kirsi:
Mutta, kuten sanottu, lapsi ei kiinnostu koirista, kun ne ovat osa sen arkipäivää. Ja lapsi ymmärtää puhetta, kun sanoo, että ei saa nyppiä ja paukuttaa, eikä kipolle saa mennä.

Tämä ei kyllä ihan pidä paikkaansa. Kyllä meidän lapset, vanhempi varsinkin on kiinnostunut koirista ja kissoista ja muistakin eläimistä joita kotona on ollut lapsia pidempään. Joka päivä moooooonta kertaa haluaisi halata, silittää, ottaa syliin, leikkiä niiden kanssa. Lapsi kyllä ymmärtää puhetta, mutta ainakaan meidän uhmis ei muista asiaa, tai ainakaan usko kahta sekuntia pidempään. Välillä ei usko lainkaan kun sanotaan että nyt kissaan ei saa koskea kun kissa nukkuu jne. ja joka kert kun ei usko, niin on jäähyllä vaikkei sillä pahemmin vaikutusta tunnukaan olevan :/

Joo ja voihan se olla meilläkin vielä sama edessä. Toistaiseksi vaan on kaikki mennyt ok 1,5 vuotta, silitellään joskus vaan ja mietitään, mikä on silityksen ja paukutuksen ero.

 
Kirsi: Ongelmana tarkotin sitä että jos koira ei "hyväksy" uutta tulokasta, vauvaa. On se minun mielestä ainakin ongelma jos koira käyttäytyy huonosti vauvaa kohtaan, ei väistä tms..
 
Meillä on mennyt oikein mainiosti. Koirat eivät ole ikinä irvistelleet lapsille vaikka ruokakupille menisivät. Lapset myös osaavat antaa eläimelle rauhan sen sitä kaivatessa. Välillä heitellään palloa yhdessä ja retuutetaan pehmolelua mutta ongelmia ei ole ilmennyt. Mä olen aika tarkka koirien ja lasten suhteen. Koiria saa helliä mutta se tulee tehdä koiran lailla, eli silitellä mutta ei painia esim. Tai herkkuja saa antaa mun valvonnassa mutta ei molemmille yhtä aikaa ettei tule ottelua koirien välillä.
Jos meillä on vieraita (lapsia) ja joudun poistumaan paikalta, vislaan joko koirat mukaan tai laitan ne pois. Vieraat ei kuulu mun koirien porukkaan ja niiltä koirat ei siedä ( tai voi olla että sietää, en tiedä kun en ole kokeillu) turkista kiskomista tai ruuan lähmimistä. Eli en ota riskiä vieraiden kanssa, paitsi sellaisten jotka ovat jo koirille tuttuja. Se on pienempi vaiva mulle huutaa koirat mukaan keittiöön kuin paikkailla puremisia.
 
Alkuperäinen kirjoittaja kirsi:
ja toinen asia. Mä en käsitä, miten jotkut ovat niin saamattomia hysteerikkoja, että menevät ja luopuvat koirasta lapsen vuoksi(?) Maailman sivun on perheissä ollut eläimiä. Näin myös meillä ja koirilla on hyvät oltavat ja riittävästi lenkkiä myös lapsen tulon jälkeen, vaikka marssijärjestys meneekin uusiksi.

Täällä yksi "hysteerikko" joka luopui erittäin rakkaasta koirastaan lapsen vuoksi. Ai miksi?

12 vuotias koirani kävi 10 kk:n ikäisen lapseni kimppuun. Ei ollut epäilystäkään mitä siinä tilanteessa tehdä. Varoittavia murinoita oli ollut ja niihin oli puututtu. Lapsi ei ollut koskaan kiusannut koiraa. Yksinkertaisesti tämä koira ei sopeutunut elämään tässä laumassa vaikka oli pitänytkin muista vauvoista ja lapsista. Toinen saman rotuinen joitakin kuukausia nuorempi koira taas sopeutui.

Minulle lapseni henki oli tärkeämpi kuin koiran pitäminen.
 

Yhteistyössä