keskeytyksestä vielä.. anteeksi.. mutta kaipaisin apua.. voiko varma muuttua epävarmaksi...

[tututu]

Kirjoittelin muutama päivä sitten täällä tilanteesta.

Odottelin siis menkkoja alkavaksi, mutta eipä alkaneet, tiesin jo ennen testin tulosta että se on keskeytys sitten...(meillä miehelle tehty vasektomia, mutta sitä ei ole vielä varmistettu, kortsukin oli käytössä, mutta ei otettu ajoissa pois, ja rullaantui osittain).

Olin niin varma... kun testi oli tehty, soitin samana aamuna itselleni ajan lääkäriin ja sain lähetteen keskeytykseen. Ajattelin että menkat kun on myöhässä vain 2-3päivää, niin tämä on nopeasti hoidettu...

Soitin heti kun mahdollista sairaalaan ja sain ajan keskeytykseen, en tosin niinkuin olin toivonut.. heti ei pääse, kun ultrassa pitää jotain näkyä..

No tämä viikon odottaminen on tuskaa, varma olo alkaa muuttumaan epävarmaksi, aivot sauhuaa, ajatukset pörrää...

Onko tämä nyt sit jotain suruprosessin käymistä, vai mitä? Miten niin varma olo voi muuttua niin epävarmaksi?

Tavallaan tiedän mikä olisi oikea päätös, mutta epäilen silti..
Mitkä olisi motiivit jättää tekemättä keskeytys. Tunteet jyräävät järkeä...

KEskeytykseen päätynyt, osaatko auttaa? Onko normaalia olla epävarma?

 

[Yksvaan]

Itse en ollut, mutta mulle olikin tulossa vammainen lapsi. Teillä tilanne on ihan muu,
auttaako jos juttelet miehesi kanssa?

 

[t]

Kai se on ihan normaalia epäröidä varmankin päätöksen edessä. On keskeytys kuitenkin aika iso asia naisen elämässä. Voimia. :hug:

 

[:)]

Anna itsellesi oikeus tuntea kaikki tunteet ja päätä sitten, älä hätiköi missään nimessä. Voimia joka tapauksessa et ole helpon asian äärellä.

 

[sipuli]

Jos mä olisin yhtään epäröinyt, en olisi keskeytystä tehnyt.
Olin ihan sata prosenttisen varma siitä enkä ole jälkeenpäin katunut yhtään.

 

[hmmt]

Keskustele miehesi kanssa. Kyllä te tiedätte mikä on parasta. Olen samaa mieltä jonkun edellisen kanssa siitä että asia pitää olla 100% päätetty, ettei sitten jää pahaa oloa kannettavaksi. Voimia!

 

[uu]

Epäröinti kuulunee asiaan, mutta päätös kannattaa tehdä vasta epäröinnin varmasti kaukottua! Vaikka voihan sitä päästä sinuiks asian kanssa jälkeenkinpäin, mutta voitko olla varma?

 

[ap]

Epäröinti kuulunee asiaan, mutta päätös kannattaa tehdä vasta epäröinnin varmasti kaukottua! Vaikka voihan sitä päästä sinuiks asian kanssa jälkeenkinpäin, mutta voitko olla varma?

Mä ajattelin ensin, et ihan hyvä että olo oli niin varma, ja se olis ollut varma, jos olisin päässyt "heti".

Sehän tässä painaakin jos menee pienenkin epävarman olon kanssa tekee ratkaisun: keskeytykseen, että jääkö siitä sitten möykky loppuelämäksi..... jos ei pääsekkään asian kanssa sinuiksi...

Mutta kun on niin painavia syitä miksi lapsi ei nyt meille saisi tulla..

Ei oo helppoo...

 

jos on vähänkin epävarma ei saisi aborttia tehdä. siitä jää todella paha möykky ja sitä tulee katumaan lopun ikäänsä. jos abortin meinaa tehdä pitää olla 100% varma ja siinä ei ole kyllä sijaa pienellekään epäilykselle. eli älä tee aborttia jos vähänkin epäilyttää.

 

[ap]

mä en vaan kestä tätä. mies on kannastaan varma, menihän se vasektomiaan..
KYsyin että mitä jos en tee keskeytystä... ei se siihen osannut vastata..

Yhteinen asia tää tietty on, mut loppujen lopuks kyse kuitenkin mun loppuelämän olosta...