Kihomadot veivät läheisyyden lapseen :-(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Kihomatokammoinen
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Tuleeko kihomadoista muuten aina kutinaa?
Mä en ole löytänyt matoja missään vaiheessa, mutta päiväkodissa on vaan koko syksyn ollut lappu että matoja on edelleen..: /
 
En usko, että todellinen syy on kihomatotartunta. Ennen kun vahingoitat lastasi tuollaisella karttelulla ja etäisyydellä, hanki apua PIAN. Joku muu syy vaivaa siellä taustalla. Tuo kihomatoepidemia on vain sijainen sille todelliselle ongelmalle. Vaikka kuinka inhottaisia ja ahdistaisi, anna lapsen halia ja koskettaa. Yritä vaan sulkea asia mielestäsi pakon edessä. Ja samaan aikaan: hanki apua. Ota yhteyttä esim. mielenterveystoimistoon. Tiedän, että nyt moni vauhkoaa, että liioittelen, mutta tiedän kaksikin samantyylistä tapausta, jotka ovat alkaneet aivan mitättömän pieniltä tuntuvista asioista, mutta ovat johtaneet todella vakaviin seurauksiin. Puutu tilanteeseen NYT, äläkä odota seuraavaa kahta tai kolmea vuotta ja vain seuraa tilannetta pahoitellen. Lapsi vahingoittuu paljon pienemmästäkin. Hae apua. Kyse on jostain aivan muusta kuin kihomadoista.

Olen myös sivusta seurannut samankaltaista tilannetta. Siinä kaksisuuntainen henkilö alkoi oirehtia kun lapsella oli täitä. Ennen hoitoon lähtöä niitä "täitä" oli henkilön mielestä joka paikassa ja hän pesi lapsiaan jatkuvasti (kolme-neljä kertaa päivässä). Siinä asiat oli ahdistaneet jo vuosia. Kun nyt soitat maanantaina itsellesi ajan lähimpään mielenterveys toimistoon, saat apua ajoissa ja tilanne ei pahene! Tsemppiä!
 
Tuleeko kihomadoista muuten aina kutinaa?
Mä en ole löytänyt matoja missään vaiheessa, mutta päiväkodissa on vaan koko syksyn ollut lappu että matoja on edelleen..: /

Ei välttämättä. Vaikuttaa muutenkin siltä, että teidän päiväkodissa on huonosti hoidettu matoasia. Tossa tilanteessa pitäs vanhemmille infota, että koko ryhmä pitää hoitaa kerralla.
 
Ihmettelen itsekin samaa- todellakin pitäisi hoitaa kaikki. Mutta toki kerrralla- ei ole järkeä että osa hoidetaan ja osaa ei.

Ota asia esille. Tyttöni päiväkodissa oli kerran matoepidemia, eikä lakannut, ennen kuin kaikki hoidettiin KERRALLA. Voi kun kaikki tuon tajuisivat. Ja osa vanhemmista ei vaan välitä, sanoivat hoitajat.
 
Mihin perustuu tuo kaikkien (siis oireettomien myös) hoitaminen kun ei se pyrviini ainakaan tehoa kuin jo kuoriutuneisiin matoihin? Toki sitä voidaan suosittaa jos vaikka pk:ssa on jo levinnyt niin että yli puolella on, mutta ei se todellakaan ole mikään tartuntaa ehkäisevä hoito.
 
Minua huoletta tässä hommassa lapsesi. Tuolla asialla voi olla kauaskantoiset vaikutukset hänen elämäänsä, jos asennettasi häneen ei saada äkkiä korjattua. JA en nyt halua pahentaa oloasi, koska tiedän ettet voi ajatuksillesi mitään. Mutta sille voit, että haet heti apua. (en tiedä haitko jo, en lukenut koko ketjua).

Itselläni lapsuudessa äidillä oli minua kohtaan negatiivisia tunteita, ja vaikka hän yritti piilotella niitä ja luuli varmaan onnistuneensakin, niin käyn nyt 35-vuotiaana asian takia terapiassa. Pienelle lapselle on varmaan kamalinta maailmassa, että oma äiti katsoo inhoten eikä halua enää olla lähellä. Totta kai lapsi sen huomaa ja luulee tietysti että se on hänen syytään ja alkaa itsekin nähdä itsensä pahana ja iljettävänä ja alkaa inhota itseään. Toimi siis mahdollisimman pian! Ja jos sulla on mies kuvioissa, niin olisi tärkeää että se antaa lapselle paljon postiviista huomiota.
 
Ymmärrän tunteesi. Tuon tartunnan aikana joutuu siivoamaan koko ajan ja pesempään käsiään koko ajan, joten on selvää, että ajatukset pyörivät koko ajan vain niissä madoissa. Sitten vielä jos lukee netistä ko. otuksista, niin ei mikään ihme, että pää sekoaa.

Ja ovathan ne kuvottavia, joten ei ihme, että aiheuttavat ongelmia. Uskoisin että tuo ajan kanssa menee kuitenkin ohi. Kun varoaika on ohi, niin lopeta ylenpalttinen siivoaminen ja käsien pesu ja uskoisin, että ajan mittaan koko homma unohtuu.
 
Olen myös sivusta seurannut samankaltaista tilannetta. Siinä kaksisuuntainen henkilö alkoi oirehtia kun lapsella oli täitä. Ennen hoitoon lähtöä niitä "täitä" oli henkilön mielestä joka paikassa ja hän pesi lapsiaan jatkuvasti (kolme-neljä kertaa päivässä). Siinä asiat oli ahdistaneet jo vuosia. Kun nyt soitat maanantaina itsellesi ajan lähimpään mielenterveys toimistoon, saat apua ajoissa ja tilanne ei pahene! Tsemppiä!

Liioittelettekohan te nyt vähän? Mitä olen muiden äitien kanssa puhunut, niin kyllä kaikki jossain määrin menevät hysteeriseksi niin täi kuin kihomatotartuntojen yhteydessä.
Ovathan nuo molemmat varsin oksettavia otuksia, joten on selvää, että ei kukaan halua esim. nukkua täipäisen kanssa, vaikka kuinka rakas ihminen olisi kyseessä.
 

Yhteistyössä