Kiitos vaan imetysfanaatikot...

[Neith]

Siis vauva saa ensimmäiset elinvuorokautensa huutaa vaikka kurkku suorana nälkää ja janoa, samaan aikaan kaapissa olis maitoa yllinkyllin, mutta sitä ei saa antaa. Miten kukaan empatiakykyinen äiti pystyy rääkkäämään vauvaansa tuolla tavalla?

Ei vaan vauvaa pidetään sylissä ja rinnalla mahdollisiman paljon - maito nousee kun vauva stimuloi rintaa. Tää on ihan tieteelinen fakta eli ei tästä tarvii tehdä mitään numeroa

Juuri näin. Onneksi joillain on täällä faktatietoa.

niin mutta se että vauva saa yöllä vaikka sen 20ml korviketta ei merkkaa höykäsen pöläystä sen rinnalla, että äiti saa nukuttua ja taas jaksaa aktiivisemmin imettää! Tilanteilla on niin monta puolta! Itse mieluummin nukuin ekat yöt, ja taas uskon siihen että kunnon uni ja riittävä syöminen/juominen auttavat ihan yhtä hyvin imetyksen onnistumiseen mitä jatkuva tississä roikuttamine n

No itse olin varautunut valvomiseen ja motivoitunut imettämään. Hormonitkin tässä auttoivat ja jaksoin ja halusin yölläkin imettää. Kiva että sait nukuttua hyvin. Imetetyksen onnistumisen kannalta lapsentahtisuus on tärkeää ja se ei aina tarkoita että nälkä on päivällä tai äidin ollessa virkeä. Vastasyntynyt ei erota yötä ja päivää, kuten ei myöskään stimuloitava rinta.

hmm, olin mäkin varautunut siihen että lapsi haluaa syödä yöllä jne. mutta kun pyörryin vessaan 4 tuntia synnytksen jälkeen, hb oli 58 silloin ja laski vielä ennenkuin sain lisäverta ja pääsin kaavintaan niin siinä ei paljoa imetetty, sitten olinkin kiinni niissä tippaletkuissa, en saanut 2 ekaan päivään nostaa lasta yksin omasta sängystä, olin melko heikossa hapessa ja sitten nous kuume ja tulehdus arvot.. että parhaalla tahdollakaan en pystynyt lapsentahtisesti imettämään.. ja kun yritin imettää ja lapsi huus nälkäänsä niin kyllä mä pyysin lisämaitoa sille, se on turha kiusata lasta,itseään ja huonetovereita sillä huudattamisella.. ja kotona ei imetys onnistunut myöskään aj korviketta annoin kun jo kotiutumispäivänä.. osittaista imetystä jatkoin lähiinä öisin kunnes lapsi itse sen lopetti 3kk iässä.. ja pätkän vertaa syyllisyyttä taikak huonommuutta en tästä koe

 

[Iloinen imetyksestä]

Mitäpä jos tuossa täysimetyksessä verrattaisiin vain äitejä ja vauvoja joilla ei ole sairauksia tai ongelmia? Nyt moni on tullut valittamaan että vauvan sokeriarvot heittävät, on keltainen, äiti makaa tokkurassa sektiosta jne. jonka vuoksi annettu korviketta. Totta kai sitä turkasen lisämaitoa annetaan jos toisen terveys vaarantuu odotellessa että äidillä nousisi maito rintoihin.

Minulle tehtiin sektio. Vauva ei saanut tippaakaan korviketta. Viidentenä päivänä juuri ennen kotiinlähtöä vasta maito nousi rintoihin. Kaikki aika meni oikeasti imettäessä. Eikä sitä tullut paljoa aluksi. Vauva nukkui kainalossani, en hennonut koppaansa jättää. Hoitaja herätti parin tunnin välein syöttämään vauvaa, mikä oli vain hyvä. Täysimetys onnistui sen 6kk, muksu nyt yli vuoden ja käy edelleen rinnalla. Mutta olin valmistautunut valvomiseen, oma vointini antoi myöten pidellä ja nostella vauvaa ja myös imettää häntä. Ja kyllä sitä nännit verillä imetettiin hammasta purren ja itkua niellen aluksi.

Ja kenenkään on turha tulla vinkumaan että koenko itseni paremmaksi äidiksi kun onnistuin imetyksessä ja jaksoin valvomiset ja kivut. En vain suostu potemaan syyllisyyttä että satuin tässä kohdin onnistumaan lapsenhoidossa.

 

[imettäjä]

Minä sain lapseni sektiolla ja maito nousi vasta viidentenä päivänä. Vauva oli koko ajan vieressäni ja imetin lähes taukoamatta. Kolmantena päivänä lapsi alkoi huutaa nälkäänsä, vauvan paino myös laski yli 10% vaikka imikin rintaani lähes koko ajan... Tällöin sairaalassa ehdottivat lisämaidon antamista, johon suostuin, sillä en todellakaan halunnut huudattaa vauvaani turhaan. Itku loppuikin heti ja paino nousi 70g päivässä. Enkä jaksanut hörpyttää vauvaani monta kertaa yössä, vaan pullolla mentiin.
Lisämaidosta päästiin kuukaudessa eroon. Pidin kirjaa määristä ja vähensin pikkuhiljaa. Matkalla oli/on rintaraivareita, maito ja vilja-allergiaa, mutta nyt olen täysimettänyt jo 5 kk ja jatkan edelleen. Vauvani ei huoli enää tuttipulloa. Pumpattua en ole koskaan saanut kuin 20-30ml
Nyt aloitimme kiinteiden maistelun, jotta allergioiden vuoksi päästään vähitellen kokeilemaan sopivia ruokia. Minä siis olen maidottomalla ja viljattomalla dieetillä.
Eli ei lisämaidon antaminen välttämättä merkitse imetyksen loppumista.

Ei merkitsekään, mutta kerrotkin tehneesi paljon töitä päästäksesi lisämaidosta eroon. Kaikki eivät tuohon pystyisi. Ja korostan edelleen että lääketieteelisistä syistä (äidin tai vauvan) lisämaidon antaminen on tottakai hyväksyttävää/välttämätöntä.

 

[olkinalle]

Mä olen jonkin sortin imetysfanaatikko ja vakaasti olen sitä mieltä että mikäli ihmiset haluaisivat ja saisivat apua niin lähes kaikilta imetys onnistuisi.

 

[imettäjä]

Mitäpä jos tuossa täysimetyksessä verrattaisiin vain äitejä ja vauvoja joilla ei ole sairauksia tai ongelmia? Nyt moni on tullut valittamaan että vauvan sokeriarvot heittävät, on keltainen, äiti makaa tokkurassa sektiosta jne. jonka vuoksi annettu korviketta. Totta kai sitä turkasen lisämaitoa annetaan jos toisen terveys vaarantuu odotellessa että äidillä nousisi maito rintoihin.

Minulle tehtiin sektio. Vauva ei saanut tippaakaan korviketta. Viidentenä päivänä juuri ennen kotiinlähtöä vasta maito nousi rintoihin. Kaikki aika meni oikeasti imettäessä. Eikä sitä tullut paljoa aluksi. Vauva nukkui kainalossani, en hennonut koppaansa jättää. Hoitaja herätti parin tunnin välein syöttämään vauvaa, mikä oli vain hyvä. Täysimetys onnistui sen 6kk, muksu nyt yli vuoden ja käy edelleen rinnalla. Mutta olin valmistautunut valvomiseen, oma vointini antoi myöten pidellä ja nostella vauvaa ja myös imettää häntä. Ja kyllä sitä nännit verillä imetettiin hammasta purren ja itkua niellen aluksi.

Ja kenenkään on turha tulla vinkumaan että koenko itseni paremmaksi äidiksi kun onnistuin imetyksessä ja jaksoin valvomiset ja kivut. En vain suostu potemaan syyllisyyttä että satuin tässä kohdin onnistumaan lapsenhoidossa.

Aivan täysin samaa mieltä olen! Olen tehnyt paljon töitä oman imetykseni sujumisen eteen ja kovan työn kautta siinä onnistunut.

 

[Neith]

Mä olen jonkin sortin imetysfanaatikko ja vakaasti olen sitä mieltä että mikäli ihmiset haluaisivat ja saisivat apua niin lähes kaikilta imetys onnistuisi.

mitä mun olis pitänyt tehdä että olisin onnistunut?
ja ihan hyvällä kysyn..

 

[mä]

Jos täysimetystä on ollut 0 päivää, olet siis antanut heti sairaalasta lähtien korviketta. Siinäpä se syy maidontulon hiipumiseen löytyikin! Minullakin on molempien lasten kohdalla maito noussut vasta neljäntenä päivänä synnytyksestä, mutta kumpikaan ei ole saanut tippaakaan korviketta.

Iso peesi!

Tietenkin maidontuotanto vähenee jos annetaan korviketta! Ei ainakaan noin heti synnytyksen jälkeen pitäis korviketta antaa. Mullakin nousi maito vasta 4. päivänä, sitä ennen tuntui ettei sitä ollut ollenkaan mutta silti jatkoin imettämistä ja täysimetän vieläkin 5-kuista.

 

[narikka]

Mä olen jonkin sortin imetysfanaatikko ja vakaasti olen sitä mieltä että mikäli ihmiset haluaisivat ja saisivat apua niin lähes kaikilta imetys onnistuisi.

kerro ihmeessä miten onnistuu imetys jos: rinnat eivät ole "oireileet mitenkään raskausaikana, ein tunnetta maijon noususta, käsin lypsämällä ei tippaakaan, koneella ei tipan tippaa. "maijon nousu" pillerit ei tehneet mitään. ja silti yritn 6viikkoa. tuskasta hommaa. mutta kerro toki miten oisin onnistunu?

 

[II]

Mä olen jonkin sortin imetysfanaatikko ja vakaasti olen sitä mieltä että mikäli ihmiset haluaisivat ja saisivat apua niin lähes kaikilta imetys onnistuisi.

kerro ihmeessä miten onnistuu imetys jos: rinnat eivät ole "oireileet mitenkään raskausaikana, ein tunnetta maijon noususta, käsin lypsämällä ei tippaakaan, koneella ei tipan tippaa. "maijon nousu" pillerit ei tehneet mitään. ja silti yritn 6viikkoa. tuskasta hommaa. mutta kerro toki miten oisin onnistunu?

Ehkä sinä olet niitä tilastojen "harvinaisuuksia" joilta imetys ei onnistu vaikka mitä tekisi. Mutta monet pilaavat imetyksen antamalla heti alusta korviketta ja stressaamalla itselleen harmaita hiuksia. Lopulta he tuumaavat ettei sitä maitoa tule koska pumpulla irtoaa 10ml ja pariviikkoinen lapsi haluaisi rintaa joka tunti. Joten korviketta lisää ja inistään palstoilla että maito loppui kuin seinään.

 

[se joku]

MÄ olen äysin tyytyväinen 5 kk:n osittaisimetykseeni. Imetysfanaatikot voivat mun puolesta suksia kuuseen. Tärkeintä on että lapsi saa ruokaa.

 

[Sara]

Mä olen jonkin sortin imetysfanaatikko ja vakaasti olen sitä mieltä että mikäli ihmiset haluaisivat ja saisivat apua niin lähes kaikilta imetys onnistuisi.

Mäkin haluaisin kysyä, että jos vauvalta ei tule pissaa kuin yksi vaipallinen koko vuorokauden aikana, niin kuinka kauan pitäisi yrittää ilman lisämaitoa? Ja minäkin kysyn ihan hyvällä ja tosissani koska haluaisin seuraavan kohdalla onnistua imettämisessä. Mä voisin todellakin olla tissi vauvan suussa vaikka puolen tunnin välein JOS sitä maitoa tulisi sen verran, että että vauva pissaa useamman kerran päivässä. Kuinka kauan siis uskaltaa yrittää ilman, että kohta ollaan sairaalassa vauvan kuivumisen takia?

 

[vieras]

Minäkin olen täysin tyytyväinen osittaisimetykseeni, ja niin pitäisi ap:nkin olla. Täysimetys ei ole sama asia kuin onnistunut imetys.

 

[vieras]

Mä olen jonkin sortin imetysfanaatikko ja vakaasti olen sitä mieltä että mikäli ihmiset haluaisivat ja saisivat apua niin lähes kaikilta imetys onnistuisi.

kerro ihmeessä miten onnistuu imetys jos: rinnat eivät ole "oireileet mitenkään raskausaikana, ein tunnetta maijon noususta, käsin lypsämällä ei tippaakaan, koneella ei tipan tippaa. "maijon nousu" pillerit ei tehneet mitään. ja silti yritn 6viikkoa. tuskasta hommaa. mutta kerro toki miten oisin onnistunu?

Ehkä sinä olet niitä tilastojen "harvinaisuuksia" joilta imetys ei onnistu vaikka mitä tekisi. Mutta monet pilaavat imetyksen antamalla heti alusta korviketta ja stressaamalla itselleen harmaita hiuksia. Lopulta he tuumaavat ettei sitä maitoa tule koska pumpulla irtoaa 10ml ja pariviikkoinen lapsi haluaisi rintaa joka tunti. Joten korviketta lisää ja inistään palstoilla että maito loppui kuin seinään.

Mulle ainakin aiheuttaa stressiä ja harmaita hiuksia se, että annan lapsen huutaa nälkäänsä, väsyneenä ja kipeänä synnytyksen jälkeen en saa minkäänlaista lepoa vaan joudun vielä imettämään nännitkin verille, tai joudun suoriutumaan muista asioista kuten vanhempien lasten hoidosta vauva 24/7 tississä roikkuen. Ei se, että annan nälkäiselle lapselle jotain muuta ruokaa, jos tissistä ei tarpeeksi tule.

 

[II]

Mä olen jonkin sortin imetysfanaatikko ja vakaasti olen sitä mieltä että mikäli ihmiset haluaisivat ja saisivat apua niin lähes kaikilta imetys onnistuisi.

kerro ihmeessä miten onnistuu imetys jos: rinnat eivät ole "oireileet mitenkään raskausaikana, ein tunnetta maijon noususta, käsin lypsämällä ei tippaakaan, koneella ei tipan tippaa. "maijon nousu" pillerit ei tehneet mitään. ja silti yritn 6viikkoa. tuskasta hommaa. mutta kerro toki miten oisin onnistunu?

Ehkä sinä olet niitä tilastojen "harvinaisuuksia" joilta imetys ei onnistu vaikka mitä tekisi. Mutta monet pilaavat imetyksen antamalla heti alusta korviketta ja stressaamalla itselleen harmaita hiuksia. Lopulta he tuumaavat ettei sitä maitoa tule koska pumpulla irtoaa 10ml ja pariviikkoinen lapsi haluaisi rintaa joka tunti. Joten korviketta lisää ja inistään palstoilla että maito loppui kuin seinään.

Mulle ainakin aiheuttaa stressiä ja harmaita hiuksia se, että annan lapsen huutaa nälkäänsä, väsyneenä ja kipeänä synnytyksen jälkeen en saa minkäänlaista lepoa vaan joudun vielä imettämään nännitkin verille, tai joudun suoriutumaan muista asioista kuten vanhempien lasten hoidosta vauva 24/7 tississä roikkuen. Ei se, että annan nälkäiselle lapselle jotain muuta ruokaa, jos tissistä ei tarpeeksi tule.

Mikä tässä sitten on ongelmana? Se että joillakin imetys on onnistunut? Tulisiko teille (jotka podette jonkinsortin syyllisyyttä) parempi mieli jos me muutkin annettaisiin korviketta?
Jokainen on tehnyt valintansa antaa tai olla antamatta korviketta/rintaa omien voimavarojensa, mahdollisuuksiensa ja halujensa mukaisesti niin MIKSI siitä pitää syyllistää toisin päättäneitä ja lopulta vaivata omaa mieltään että taisinpas valita ja tehdä jotain väärin sittenkin?