J
"joopajoo"
Vieras
1,5v lapsi on kipeä ihan kunnolla (räkäinen, kuumeinen, useita tulehduksia) ja sai tänään antibioottikuurin.
Alustavasti oli uudenvuodenaatolle sovittu kyläily miehen serkulle (vanhempi pariskunta, täysikäinen jo poismuuttanut lapsi) jossa tietenkin mies olisi "ottanut kuppia" serkun miehen kanssa ja minä olisin "juhlimisen" ohella hoitanut lapset (1,5 ja 4v).
Ilmoitin lääkärikäynnin jälkeen tänään miehelle ettemme lähde kyläilemään koska lapsi näin kipeä ja melko varmasti vielä puolikuntoinen mutta mies voi halutessaan lähteä kylään kun niin oli kerran sovittu, jään vaikka lasten kanssa kotiin.
Noh, TIESIN jo valmiiksi että mies alkaisi vänkäämään että onhan tässä vielä 3 päivää aikaa ja lapsi ehtii tervehtyä siihen mennessä jne.
Siis mikä ihmeen pakottava tarve se on raahata puolikuntoinen lapsi kyläilemään kun nyt olisi tärkeintä levätä ja toipua rauhassa? En vaan ymmärrä tätä hommaa. Siksikö että haluaa itse mennä mutta potee huonoa omaatuntoa jos mä en lähde mukaan??
Eikä ole siitä kiinni että kuittailisin hänen menemisistä jos päättää yksin lähteä, johan mä itse ehdotin että voi mennä jos niin haluaa. Ja ihan ystävällisesti sanoin.
Minusta tuntuu sitä paitsi typerältä olla tämän viikon töistä pois hoitamassa sairasta lasta ja sit kun tulee viikonloppu (olkootkin vuodenvaihde) niin VIPS sitä ollaan jo tien päällä kyläilymielessä...
Hassuinta on se että tiesin varmuudella miehen reaktion ja oikeassa olin. Mutta ihmettelen sitä silti... Juhliminen menee oman lapsen (sekä äidin...) hyvinvoinnin edelle?
Alustavasti oli uudenvuodenaatolle sovittu kyläily miehen serkulle (vanhempi pariskunta, täysikäinen jo poismuuttanut lapsi) jossa tietenkin mies olisi "ottanut kuppia" serkun miehen kanssa ja minä olisin "juhlimisen" ohella hoitanut lapset (1,5 ja 4v).
Ilmoitin lääkärikäynnin jälkeen tänään miehelle ettemme lähde kyläilemään koska lapsi näin kipeä ja melko varmasti vielä puolikuntoinen mutta mies voi halutessaan lähteä kylään kun niin oli kerran sovittu, jään vaikka lasten kanssa kotiin.
Noh, TIESIN jo valmiiksi että mies alkaisi vänkäämään että onhan tässä vielä 3 päivää aikaa ja lapsi ehtii tervehtyä siihen mennessä jne.
Siis mikä ihmeen pakottava tarve se on raahata puolikuntoinen lapsi kyläilemään kun nyt olisi tärkeintä levätä ja toipua rauhassa? En vaan ymmärrä tätä hommaa. Siksikö että haluaa itse mennä mutta potee huonoa omaatuntoa jos mä en lähde mukaan??
Eikä ole siitä kiinni että kuittailisin hänen menemisistä jos päättää yksin lähteä, johan mä itse ehdotin että voi mennä jos niin haluaa. Ja ihan ystävällisesti sanoin.
Minusta tuntuu sitä paitsi typerältä olla tämän viikon töistä pois hoitamassa sairasta lasta ja sit kun tulee viikonloppu (olkootkin vuodenvaihde) niin VIPS sitä ollaan jo tien päällä kyläilymielessä...
Hassuinta on se että tiesin varmuudella miehen reaktion ja oikeassa olin. Mutta ihmettelen sitä silti... Juhliminen menee oman lapsen (sekä äidin...) hyvinvoinnin edelle?