Koira puri meidän puolivuotiasta päästä...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja äiti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ap, mieti asiaa itse ja vaikka kasvattajan kanssa yhdessä. Itse sinä tunnet koirasi parhaiten, tiedät tilanteen missä tämä tapahtui, sekä onko ennen ollut mitään tälläistä käytöstä. Vaikea ulkopuolisten on asiaa ajatella, kun ei tiedä mitään enempää tapauksesta, eikä tunne koiraasi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Tikru:
Mitä koira teki ennen kuin hyökkäsi? Nukkuiko vai seurasi leikkimistä, vai mitä? Jos koira vain innostui leikkimään liian rajusti, ei tietty hyväksyttävää tämäkään. Miten koira käyttäytyi puremisen jälkeen?

Koira oli aika lähellä vauvaa, seurasi vauvaa. Ei se ehkä leikkinyt mutta tiesi kyllä että vauva on siinä. Koira meni heti näykkäisyn/puraisun jälkeen kauemmas, korvat luimussa ja häntä koipien välissä. Toruttiin monesti koiraa ja tajusi sen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja herne:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja herne:
eipähän tuo ole tainnu ihan tosissaan kiinni käydä jos ihan pieni naarmu vaan on tullu. ulkopuolisen on hirmu vaikea arvioida tilannetta, koira on voinu vaan haluta leikkiä ja vahingossa ottanu liian kovasti kiinni. koirille kun tuo hampailla kevyesti ottaminen on sosiaalinen tapa. omistaja osaa kyllä ite arvioida tilanteen. mut miks kukaan ei kysyny että mitä teki isä joka oli lapsen kanssa lattialla? olis kai huomannu jos koira vihaisena tulee lapsen lähettyville.

Kaikki kävi niin nopeasti ettei isä ehtinyt reagoida. Oli ehkä just silloin ottamassa lelua vauvalle korista. Heti kyllä torui koiraa ja otti vauvan tarkastettavaksi syliin. Koira tajusi että teki väärin, meni omaan nurkkaansa häntä koipien välissä. Hitto että mä säikähdin. En vaan millään haluaisi luopua koirasta koska se on kuin mun toinen lapseni. Just vasta pari kuukautta sitten vanhempi koirani kuoli sairauden takia ja nyt olisi edessä toisesta luopuminen... vaikeeta on mutta ymmärrän että tästä eteenpäin pitää olla aina TOSI varuillaan! Ja silti voi sattua jotain pahaa. Tätä pitää miettiä tarkkaan. :(

älä hyvä ihminen sitä koiraa pois pistä. luulisin että on halunnut vaan tulla leikkimään kun lapsi ja isä oli myös lattialla ja koira vaan teki virheen. koiralla pitää oikeesti olla päässä vikaa että se purisi syyttä, ja olisitte varmasti huomannu jos talossa asuu päästään vialla oleva koira.

Onkohan ne, kenen oma koira on tappanut lapsen, huomanneet että koiralla on päässä vikaa mutta antaneet sen kuitenkin olla?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ruupertti:
Alkuperäinen kirjoittaja happihyppy:
Käys lukeen tää: http://www.iltalehti.fi/perhe/200807247985690_pr.shtml.
Siinä pidettiin kuonokoppaa ja tekivät muutenkin kovasti hommia saadakseen jutun toimimaan. Silti lapsen ja koiran ei anneta olla kahdestaan. Kyllähän se voi toimia noinkin, mutta vaatii kyllä silmiä selässäkin.

Ei toimi tuo linkki

No tässä teksti:

Tanja Ekholm-Venäläisen perheeseen syntyi vuosi sitten esikoistytär Lumi. Syntymästä piti alkaa onnen aika, mutta luvassa olikin painajaisia tuoreille vanhemmille. Perheen koira Divo ei sopeutunut tilanteeseen.

Kun saavuitte kotiin synnytyslaitokselta, mitä tapahtui?

- Teimme kuten oli neuvottu, eli menin ensin sisään koiran kanssa ja silittelin sitä ihan rauhassa. Kun mieheni Mikko tuli vauvan kanssa sisään, koira kuitenkin ampaisi tunkemaan päätään koppaan voimalla. Mikko nosti kopan keittiön pöydälle, jolloin koira nappasi vauvaa jalasta kiinni. Lumilla oli onneksi niin iso puku päällä, että Divo haukkasi tyhjää.

- Koiralla meni totaalisesti kuppi nurin, sen silmissä oli outo palo, ja se kävi todella ylikierroksilla. Se oli niin kuumana, että ihan tärisi.

Mikä oli ensireaktiosi?

- Säikähdin aivan järkyttävästi. Huusin, että koira pois heti vauvan läheltä! Olin ihan sokissa ja vapisin.

Kuinka päätit ratkaista tilanteen?

- Lopettaminen oli heti ensimmäisenä mielessä. Ajattelin, että koira lähtee piikille, etten halua tällaista elämää. Se ilta romutti ruusuiset kuvitelmani. Olin ajatellut, että olemme nyt onnellinen perhe: isä, äiti, vauva ja koira. Itkin sokissa koko illan - sitäkin, että koira lähtee piikille.

- Hankimme heti kuonokopan ja kunnon portit kaikkiin oviaukkoihin. Porttien myötä tilanne helpottui hieman ja sain aikaa miettiä. Divon pelasti se, että se ei osoittanut aggressiota vauvaa kohtaan, vaan kyseessä oli jokin vietti. Päätin yrittää hakea apua.

Mistä hait apua ja miten se toimi?

- Ensimmäinen kouluttaja, jolta haimme apua, oli sitä mieltä, että koira on epäluotettava yksilö ja pitää panna heti pois. Paikkaan, jossa ei ole eikä tule lapsia.

- Sitten kävin keskusteluja vuosia rotua harrastaneiden kanssa. Kenelläkään ei ollut vastaavia kokemuksia, tällainen tilanne on niin harvinainen tämän rodun parissa. Yleensä tanskandoggit rakastavat lapsia ja ovat hyvin varovaisia niiden kanssa.

- Selvitin, miten muiden rotujen omistajat olivat toimineet. Usein se oli auttanut paljon, että vauva oli kasvanut vähän isommaksi. Päätin kysyä vielä toisen mielipiteen koirastani.

- Vauva oli noin puolitoista kuukautta vanha, kun menimme eläinten käytösneuvoja Kai Pelkosen vastaanotolle. Häneltä sain apua. Ymmärsin, miksi koira oli mahdollisesti käyttäytynyt niin kuin oli, ja sain ohjeet kuinka toimia.

- Askel askeleelta olemme edenneet, ja lopulta koitti se päivä, että tajusin, ettei koira tee enää vauvalle mitään. Käytin koiran myös virallisessa luonnetestissä, jossa se sai loistavat pisteet.

Kuinka uskalsit ottaa riskin ja pitää koiran samassa taloudessa vauvan kanssa, vaikka tiesit mitä voi tapahtua?

- Jos koira olisi kertaakaan osoittanut aggressiota vauvaa kohtaan, olisin vienyt sen piikille. Se ei koskaan murissut tai osoittanut mitään vihaisuuteen viittaavaa vauvalle, vaan sillä oli vietti päällä.

- Koira käyttäytyi oudosti kaksi viikkoa, ja kuukauden minä pelkäsin sitä. Näin painajaisia, että se pääsee vauvan kimppuun.

Kuinka vauva ja koira nyt tulevat juttuun?


- Nykyään koira taitaa palvoa tyttöä, mutten silti anna niiden olla sekuntiakaan kahden. Niillä on hyvä suhde, mutta teimme vuoden verran hurjasti töitä sen eteen. Minulla on nyt silmät selässäkin.

Lapsirakas rotu

Tanskandoggi tunnetaan erityisen lapsirakkaana koirarotuna - lapsiin kiintyminen mainitaan jopa virallisessa rotumääritelmässä. Tanja Ekholm-Venäläinen ei ollut edes ajatellut, että ongelmia voisi tulla.

- Valmistauduimme vauvan tuloon kuten yleensä neuvotaan, hän kertoo.

- En olisi koskaan kuvitellut joutuvani tähän tilanteeseen. Näin voi siis käydä lapsirakkaankin rodun edustajalle, se kannattaa jokaisen koiranomistajan muistaa.

Tanja ymmärtää nyt myös niitä perheitä, jotka ratkaisevat ongelmat lopettamalla koiran.

- Yhtäkään perhettä en enää syyllistä siitä, että koira viedään piikille. Lapsettomana on helppo huudella, kun ei ymmärrä tilanteen vakavuutta. Vauva on aina ykkönen.

 
Alkuperäinen kirjoittaja happihyppy:
Alkuperäinen kirjoittaja Ruupertti:
Alkuperäinen kirjoittaja happihyppy:
Käys lukeen tää: http://www.iltalehti.fi/perhe/200807247985690_pr.shtml.
Siinä pidettiin kuonokoppaa ja tekivät muutenkin kovasti hommia saadakseen jutun toimimaan. Silti lapsen ja koiran ei anneta olla kahdestaan. Kyllähän se voi toimia noinkin, mutta vaatii kyllä silmiä selässäkin.

Ei toimi tuo linkki

No tässä teksti:

Tanja Ekholm-Venäläisen perheeseen syntyi vuosi sitten esikoistytär Lumi. Syntymästä piti alkaa onnen aika, mutta luvassa olikin painajaisia tuoreille vanhemmille. Perheen koira Divo ei sopeutunut tilanteeseen.

Kun saavuitte kotiin synnytyslaitokselta, mitä tapahtui?

- Teimme kuten oli neuvottu, eli menin ensin sisään koiran kanssa ja silittelin sitä ihan rauhassa. Kun mieheni Mikko tuli vauvan kanssa sisään, koira kuitenkin ampaisi tunkemaan päätään koppaan voimalla. Mikko nosti kopan keittiön pöydälle, jolloin koira nappasi vauvaa jalasta kiinni. Lumilla oli onneksi niin iso puku päällä, että Divo haukkasi tyhjää.

- Koiralla meni totaalisesti kuppi nurin, sen silmissä oli outo palo, ja se kävi todella ylikierroksilla. Se oli niin kuumana, että ihan tärisi.

Mikä oli ensireaktiosi?

- Säikähdin aivan järkyttävästi. Huusin, että koira pois heti vauvan läheltä! Olin ihan sokissa ja vapisin.

Kuinka päätit ratkaista tilanteen?

- Lopettaminen oli heti ensimmäisenä mielessä. Ajattelin, että koira lähtee piikille, etten halua tällaista elämää. Se ilta romutti ruusuiset kuvitelmani. Olin ajatellut, että olemme nyt onnellinen perhe: isä, äiti, vauva ja koira. Itkin sokissa koko illan - sitäkin, että koira lähtee piikille.

- Hankimme heti kuonokopan ja kunnon portit kaikkiin oviaukkoihin. Porttien myötä tilanne helpottui hieman ja sain aikaa miettiä. Divon pelasti se, että se ei osoittanut aggressiota vauvaa kohtaan, vaan kyseessä oli jokin vietti. Päätin yrittää hakea apua.

Mistä hait apua ja miten se toimi?

- Ensimmäinen kouluttaja, jolta haimme apua, oli sitä mieltä, että koira on epäluotettava yksilö ja pitää panna heti pois. Paikkaan, jossa ei ole eikä tule lapsia.

- Sitten kävin keskusteluja vuosia rotua harrastaneiden kanssa. Kenelläkään ei ollut vastaavia kokemuksia, tällainen tilanne on niin harvinainen tämän rodun parissa. Yleensä tanskandoggit rakastavat lapsia ja ovat hyvin varovaisia niiden kanssa.

- Selvitin, miten muiden rotujen omistajat olivat toimineet. Usein se oli auttanut paljon, että vauva oli kasvanut vähän isommaksi. Päätin kysyä vielä toisen mielipiteen koirastani.

- Vauva oli noin puolitoista kuukautta vanha, kun menimme eläinten käytösneuvoja Kai Pelkosen vastaanotolle. Häneltä sain apua. Ymmärsin, miksi koira oli mahdollisesti käyttäytynyt niin kuin oli, ja sain ohjeet kuinka toimia.

- Askel askeleelta olemme edenneet, ja lopulta koitti se päivä, että tajusin, ettei koira tee enää vauvalle mitään. Käytin koiran myös virallisessa luonnetestissä, jossa se sai loistavat pisteet.

Kuinka uskalsit ottaa riskin ja pitää koiran samassa taloudessa vauvan kanssa, vaikka tiesit mitä voi tapahtua?

- Jos koira olisi kertaakaan osoittanut aggressiota vauvaa kohtaan, olisin vienyt sen piikille. Se ei koskaan murissut tai osoittanut mitään vihaisuuteen viittaavaa vauvalle, vaan sillä oli vietti päällä.

- Koira käyttäytyi oudosti kaksi viikkoa, ja kuukauden minä pelkäsin sitä. Näin painajaisia, että se pääsee vauvan kimppuun.

Kuinka vauva ja koira nyt tulevat juttuun?


- Nykyään koira taitaa palvoa tyttöä, mutten silti anna niiden olla sekuntiakaan kahden. Niillä on hyvä suhde, mutta teimme vuoden verran hurjasti töitä sen eteen. Minulla on nyt silmät selässäkin.

Lapsirakas rotu

Tanskandoggi tunnetaan erityisen lapsirakkaana koirarotuna - lapsiin kiintyminen mainitaan jopa virallisessa rotumääritelmässä. Tanja Ekholm-Venäläinen ei ollut edes ajatellut, että ongelmia voisi tulla.

- Valmistauduimme vauvan tuloon kuten yleensä neuvotaan, hän kertoo.

- En olisi koskaan kuvitellut joutuvani tähän tilanteeseen. Näin voi siis käydä lapsirakkaankin rodun edustajalle, se kannattaa jokaisen koiranomistajan muistaa.

Tanja ymmärtää nyt myös niitä perheitä, jotka ratkaisevat ongelmat lopettamalla koiran.

- Yhtäkään perhettä en enää syyllistä siitä, että koira viedään piikille. Lapsettomana on helppo huudella, kun ei ymmärrä tilanteen vakavuutta. Vauva on aina ykkönen.


Ihan asiaa, mutta ap:n jutussa koira ON OSOITTANUT aggressiota!
 
Alkuperäinen kirjoittaja happihyppy:
Alkuperäinen kirjoittaja Ruupertti:
Alkuperäinen kirjoittaja happihyppy:
Käys lukeen tää: http://www.iltalehti.fi/perhe/200807247985690_pr.shtml.
Siinä pidettiin kuonokoppaa ja tekivät muutenkin kovasti hommia saadakseen jutun toimimaan. Silti lapsen ja koiran ei anneta olla kahdestaan. Kyllähän se voi toimia noinkin, mutta vaatii kyllä silmiä selässäkin.

Ei toimi tuo linkki

No tässä teksti:

Tanja Ekholm-Venäläisen perheeseen syntyi vuosi sitten esikoistytär Lumi. Syntymästä piti alkaa onnen aika, mutta luvassa olikin painajaisia tuoreille vanhemmille. Perheen koira Divo ei sopeutunut tilanteeseen.

Kun saavuitte kotiin synnytyslaitokselta, mitä tapahtui?


kiva linkitys:). ja ihana tarina

- Teimme kuten oli neuvottu, eli menin ensin sisään koiran kanssa ja silittelin sitä ihan rauhassa. Kun mieheni Mikko tuli vauvan kanssa sisään, koira kuitenkin ampaisi tunkemaan päätään koppaan voimalla. Mikko nosti kopan keittiön pöydälle, jolloin koira nappasi vauvaa jalasta kiinni. Lumilla oli onneksi niin iso puku päällä, että Divo haukkasi tyhjää.

- Koiralla meni totaalisesti kuppi nurin, sen silmissä oli outo palo, ja se kävi todella ylikierroksilla. Se oli niin kuumana, että ihan tärisi.

Mikä oli ensireaktiosi?

- Säikähdin aivan järkyttävästi. Huusin, että koira pois heti vauvan läheltä! Olin ihan sokissa ja vapisin.

Kuinka päätit ratkaista tilanteen?

- Lopettaminen oli heti ensimmäisenä mielessä. Ajattelin, että koira lähtee piikille, etten halua tällaista elämää. Se ilta romutti ruusuiset kuvitelmani. Olin ajatellut, että olemme nyt onnellinen perhe: isä, äiti, vauva ja koira. Itkin sokissa koko illan - sitäkin, että koira lähtee piikille.

- Hankimme heti kuonokopan ja kunnon portit kaikkiin oviaukkoihin. Porttien myötä tilanne helpottui hieman ja sain aikaa miettiä. Divon pelasti se, että se ei osoittanut aggressiota vauvaa kohtaan, vaan kyseessä oli jokin vietti. Päätin yrittää hakea apua.

Mistä hait apua ja miten se toimi?

- Ensimmäinen kouluttaja, jolta haimme apua, oli sitä mieltä, että koira on epäluotettava yksilö ja pitää panna heti pois. Paikkaan, jossa ei ole eikä tule lapsia.

- Sitten kävin keskusteluja vuosia rotua harrastaneiden kanssa. Kenelläkään ei ollut vastaavia kokemuksia, tällainen tilanne on niin harvinainen tämän rodun parissa. Yleensä tanskandoggit rakastavat lapsia ja ovat hyvin varovaisia niiden kanssa.

- Selvitin, miten muiden rotujen omistajat olivat toimineet. Usein se oli auttanut paljon, että vauva oli kasvanut vähän isommaksi. Päätin kysyä vielä toisen mielipiteen koirastani.

- Vauva oli noin puolitoista kuukautta vanha, kun menimme eläinten käytösneuvoja Kai Pelkosen vastaanotolle. Häneltä sain apua. Ymmärsin, miksi koira oli mahdollisesti käyttäytynyt niin kuin oli, ja sain ohjeet kuinka toimia.

- Askel askeleelta olemme edenneet, ja lopulta koitti se päivä, että tajusin, ettei koira tee enää vauvalle mitään. Käytin koiran myös virallisessa luonnetestissä, jossa se sai loistavat pisteet.

Kuinka uskalsit ottaa riskin ja pitää koiran samassa taloudessa vauvan kanssa, vaikka tiesit mitä voi tapahtua?

- Jos koira olisi kertaakaan osoittanut aggressiota vauvaa kohtaan, olisin vienyt sen piikille. Se ei koskaan murissut tai osoittanut mitään vihaisuuteen viittaavaa vauvalle, vaan sillä oli vietti päällä.

- Koira käyttäytyi oudosti kaksi viikkoa, ja kuukauden minä pelkäsin sitä. Näin painajaisia, että se pääsee vauvan kimppuun.

Kuinka vauva ja koira nyt tulevat juttuun?


- Nykyään koira taitaa palvoa tyttöä, mutten silti anna niiden olla sekuntiakaan kahden. Niillä on hyvä suhde, mutta teimme vuoden verran hurjasti töitä sen eteen. Minulla on nyt silmät selässäkin.

Lapsirakas rotu

Tanskandoggi tunnetaan erityisen lapsirakkaana koirarotuna - lapsiin kiintyminen mainitaan jopa virallisessa rotumääritelmässä. Tanja Ekholm-Venäläinen ei ollut edes ajatellut, että ongelmia voisi tulla.

- Valmistauduimme vauvan tuloon kuten yleensä neuvotaan, hän kertoo.

- En olisi koskaan kuvitellut joutuvani tähän tilanteeseen. Näin voi siis käydä lapsirakkaankin rodun edustajalle, se kannattaa jokaisen koiranomistajan muistaa.

Tanja ymmärtää nyt myös niitä perheitä, jotka ratkaisevat ongelmat lopettamalla koiran.

- Yhtäkään perhettä en enää syyllistä siitä, että koira viedään piikille. Lapsettomana on helppo huudella, kun ei ymmärrä tilanteen vakavuutta. Vauva on aina ykkönen.

 
Alkuperäinen kirjoittaja noh:
Alkuperäinen kirjoittaja herne:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja herne:
eipähän tuo ole tainnu ihan tosissaan kiinni käydä jos ihan pieni naarmu vaan on tullu. ulkopuolisen on hirmu vaikea arvioida tilannetta, koira on voinu vaan haluta leikkiä ja vahingossa ottanu liian kovasti kiinni. koirille kun tuo hampailla kevyesti ottaminen on sosiaalinen tapa. omistaja osaa kyllä ite arvioida tilanteen. mut miks kukaan ei kysyny että mitä teki isä joka oli lapsen kanssa lattialla? olis kai huomannu jos koira vihaisena tulee lapsen lähettyville.

Kaikki kävi niin nopeasti ettei isä ehtinyt reagoida. Oli ehkä just silloin ottamassa lelua vauvalle korista. Heti kyllä torui koiraa ja otti vauvan tarkastettavaksi syliin. Koira tajusi että teki väärin, meni omaan nurkkaansa häntä koipien välissä. Hitto että mä säikähdin. En vaan millään haluaisi luopua koirasta koska se on kuin mun toinen lapseni. Just vasta pari kuukautta sitten vanhempi koirani kuoli sairauden takia ja nyt olisi edessä toisesta luopuminen... vaikeeta on mutta ymmärrän että tästä eteenpäin pitää olla aina TOSI varuillaan! Ja silti voi sattua jotain pahaa. Tätä pitää miettiä tarkkaan. :(

älä hyvä ihminen sitä koiraa pois pistä. luulisin että on halunnut vaan tulla leikkimään kun lapsi ja isä oli myös lattialla ja koira vaan teki virheen. koiralla pitää oikeesti olla päässä vikaa että se purisi syyttä, ja olisitte varmasti huomannu jos talossa asuu päästään vialla oleva koira.

Onkohan ne, kenen oma koira on tappanut lapsen, huomanneet että koiralla on päässä vikaa mutta antaneet sen kuitenkin olla?

kerro ihmeessä esimerkkejä, olen kyllä kuullu että vapaana oleva koira on tappanut jonkun random lapsen, mut ei kyllä muistu mieleen tollasia oma koira tappaa-juttuja.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
http://cc.oulu.fi/~sisawww/esit/060907.htm
Tuossa on selitetty koirienkin puremista. Siinä mainittiin harvinainen canimorsus-bakteeri, joka voi johtaa kuolemaan. Mutta vain 5-15% koiran puremista tulehtuu.

Onkohan tuo miten todennäköistä että vauva on saanut sen canimorsus bakteerin? Onko siis niin että jos haava ei tulehdu niin sit ei ole mitään hätää. Mutta tuo ja muut bakteerit ilmenee siis tulehduksena?
 

[/quote]


Ihan asiaa, mutta ap:n jutussa koira ON OSOITTANUT aggressiota!
[/quote]


itse en pitäisi aggressiivisena käytöksenä tälläistä tilannetta, jossa ilmeisesti on käynyt niin että koira on vahingossa ollut niin innokas leikkimään... eri asia jos olis vihainen hyökkäys(josta olisi isommat vauriot) ja kun koirakin tajusi tehneen väärin,kuten ap kertoi koiran menneen heti tapahtuneen jälkeen pois,korvat ja häntä luimulla...
 
Alkuperäinen kirjoittaja herne:
Alkuperäinen kirjoittaja noh:
Alkuperäinen kirjoittaja herne:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja herne:
eipähän tuo ole tainnu ihan tosissaan kiinni käydä jos ihan pieni naarmu vaan on tullu. ulkopuolisen on hirmu vaikea arvioida tilannetta, koira on voinu vaan haluta leikkiä ja vahingossa ottanu liian kovasti kiinni. koirille kun tuo hampailla kevyesti ottaminen on sosiaalinen tapa. omistaja osaa kyllä ite arvioida tilanteen. mut miks kukaan ei kysyny että mitä teki isä joka oli lapsen kanssa lattialla? olis kai huomannu jos koira vihaisena tulee lapsen lähettyville.

Kaikki kävi niin nopeasti ettei isä ehtinyt reagoida. Oli ehkä just silloin ottamassa lelua vauvalle korista. Heti kyllä torui koiraa ja otti vauvan tarkastettavaksi syliin. Koira tajusi että teki väärin, meni omaan nurkkaansa häntä koipien välissä. Hitto että mä säikähdin. En vaan millään haluaisi luopua koirasta koska se on kuin mun toinen lapseni. Just vasta pari kuukautta sitten vanhempi koirani kuoli sairauden takia ja nyt olisi edessä toisesta luopuminen... vaikeeta on mutta ymmärrän että tästä eteenpäin pitää olla aina TOSI varuillaan! Ja silti voi sattua jotain pahaa. Tätä pitää miettiä tarkkaan. :(

älä hyvä ihminen sitä koiraa pois pistä. luulisin että on halunnut vaan tulla leikkimään kun lapsi ja isä oli myös lattialla ja koira vaan teki virheen. koiralla pitää oikeesti olla päässä vikaa että se purisi syyttä, ja olisitte varmasti huomannu jos talossa asuu päästään vialla oleva koira.

Onkohan ne, kenen oma koira on tappanut lapsen, huomanneet että koiralla on päässä vikaa mutta antaneet sen kuitenkin olla?

kerro ihmeessä esimerkkejä, olen kyllä kuullu että vapaana oleva koira on tappanut jonkun random lapsen, mut ei kyllä muistu mieleen tollasia oma koira tappaa-juttuja.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/200803187401066_uu.shtml
 
joten on väärin koiran piikille vienti:(. Olen äiti itsekkin ja koira löytyy kotoani, ja se on mulle tosi rakas,ja siitä en hevillä luopuisi yhden pureman takia.Jos kävisi sama tilanne toistamiseen,niin sitten miettisin tilannetta uuelleen.Omistaja tuntee useimmiten koiransa parhaiten,ja koiran luonteen...jolla tarkoitan,onko aiemmin käyttäytynyt aggressiivisesti tai vastaavaa:)

haleja alkuperäiselle
 
Alkuperäinen kirjoittaja noh:
Alkuperäinen kirjoittaja herne:
Alkuperäinen kirjoittaja noh:
Alkuperäinen kirjoittaja herne:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja herne:
eipähän tuo ole tainnu ihan tosissaan kiinni käydä jos ihan pieni naarmu vaan on tullu. ulkopuolisen on hirmu vaikea arvioida tilannetta, koira on voinu vaan haluta leikkiä ja vahingossa ottanu liian kovasti kiinni. koirille kun tuo hampailla kevyesti ottaminen on sosiaalinen tapa. omistaja osaa kyllä ite arvioida tilanteen. mut miks kukaan ei kysyny että mitä teki isä joka oli lapsen kanssa lattialla? olis kai huomannu jos koira vihaisena tulee lapsen lähettyville.

Kaikki kävi niin nopeasti ettei isä ehtinyt reagoida. Oli ehkä just silloin ottamassa lelua vauvalle korista. Heti kyllä torui koiraa ja otti vauvan tarkastettavaksi syliin. Koira tajusi että teki väärin, meni omaan nurkkaansa häntä koipien välissä. Hitto että mä säikähdin. En vaan millään haluaisi luopua koirasta koska se on kuin mun toinen lapseni. Just vasta pari kuukautta sitten vanhempi koirani kuoli sairauden takia ja nyt olisi edessä toisesta luopuminen... vaikeeta on mutta ymmärrän että tästä eteenpäin pitää olla aina TOSI varuillaan! Ja silti voi sattua jotain pahaa. Tätä pitää miettiä tarkkaan. :(

älä hyvä ihminen sitä koiraa pois pistä. luulisin että on halunnut vaan tulla leikkimään kun lapsi ja isä oli myös lattialla ja koira vaan teki virheen. koiralla pitää oikeesti olla päässä vikaa että se purisi syyttä, ja olisitte varmasti huomannu jos talossa asuu päästään vialla oleva koira.

Onkohan ne, kenen oma koira on tappanut lapsen, huomanneet että koiralla on päässä vikaa mutta antaneet sen kuitenkin olla?

kerro ihmeessä esimerkkejä, olen kyllä kuullu että vapaana oleva koira on tappanut jonkun random lapsen, mut ei kyllä muistu mieleen tollasia oma koira tappaa-juttuja.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/200803187401066_uu.shtml


haloo, tässä linkissä kerrotaan rotikasta,joka on luonteeltaankin hieman aggressiivinen koira!!!
 
Alkuperäinen kirjoittaja miuku:
Alkuperäinen kirjoittaja noh:
Alkuperäinen kirjoittaja herne:
Alkuperäinen kirjoittaja noh:
Alkuperäinen kirjoittaja herne:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja herne:
eipähän tuo ole tainnu ihan tosissaan kiinni käydä jos ihan pieni naarmu vaan on tullu. ulkopuolisen on hirmu vaikea arvioida tilannetta, koira on voinu vaan haluta leikkiä ja vahingossa ottanu liian kovasti kiinni. koirille kun tuo hampailla kevyesti ottaminen on sosiaalinen tapa. omistaja osaa kyllä ite arvioida tilanteen. mut miks kukaan ei kysyny että mitä teki isä joka oli lapsen kanssa lattialla? olis kai huomannu jos koira vihaisena tulee lapsen lähettyville.

Kaikki kävi niin nopeasti ettei isä ehtinyt reagoida. Oli ehkä just silloin ottamassa lelua vauvalle korista. Heti kyllä torui koiraa ja otti vauvan tarkastettavaksi syliin. Koira tajusi että teki väärin, meni omaan nurkkaansa häntä koipien välissä. Hitto että mä säikähdin. En vaan millään haluaisi luopua koirasta koska se on kuin mun toinen lapseni. Just vasta pari kuukautta sitten vanhempi koirani kuoli sairauden takia ja nyt olisi edessä toisesta luopuminen... vaikeeta on mutta ymmärrän että tästä eteenpäin pitää olla aina TOSI varuillaan! Ja silti voi sattua jotain pahaa. Tätä pitää miettiä tarkkaan. :(

älä hyvä ihminen sitä koiraa pois pistä. luulisin että on halunnut vaan tulla leikkimään kun lapsi ja isä oli myös lattialla ja koira vaan teki virheen. koiralla pitää oikeesti olla päässä vikaa että se purisi syyttä, ja olisitte varmasti huomannu jos talossa asuu päästään vialla oleva koira.

Onkohan ne, kenen oma koira on tappanut lapsen, huomanneet että koiralla on päässä vikaa mutta antaneet sen kuitenkin olla?

kerro ihmeessä esimerkkejä, olen kyllä kuullu että vapaana oleva koira on tappanut jonkun random lapsen, mut ei kyllä muistu mieleen tollasia oma koira tappaa-juttuja.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/200803187401066_uu.shtml


haloo, tässä linkissä kerrotaan rotikasta,joka on luonteeltaankin hieman aggressiivinen koira!!!

Ei muuten ole! meidän rotikka on tosi kultainen lapsia kohtaan!
 
Alkuperäinen kirjoittaja äippä 76:
joten on väärin koiran piikille vienti:(. Olen äiti itsekkin ja koira löytyy kotoani, ja se on mulle tosi rakas,ja siitä en hevillä luopuisi yhden pureman takia.Jos kävisi sama tilanne toistamiseen,niin sitten miettisin tilannetta uuelleen.Omistaja tuntee useimmiten koiransa parhaiten,ja koiran luonteen...jolla tarkoitan,onko aiemmin käyttäytynyt aggressiivisesti tai vastaavaa:)

haleja alkuperäiselle

Mietin vaan että entäs jos tuleekin se seuraava kerta ja käy tosi huonosti? :(

Aikaisemmin ei ole purrut ja nyt vauvan aikanakin on älynnyt pysytellä kauempana vauvasta, on kai halunnut etäisyyttä... mies sanoi että vauva oli kierähtänyt koiraa lähemmäs joten mitä sanotte, olisko mahdollista että koira oli ärsyyntynyt siitä että vauva alkoi lähennellä? en yritä puolustella vaan etsiä syytä käytökselle...

En osaa yhtään sanoa miten koira käyttäytyy tästä eteenpäin... tuntuu että on arvaamaton vaikka tunnenkin koiran hyvin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja miuku:
haloo, tässä linkissä kerrotaan rotikasta,joka on luonteeltaankin hieman aggressiivinen koira!!!

Niin kerrotaankin, mutta tuskin vanhemmat olivat kokeneet koiria vaarallisiksi.

Tässä toinen:

http://news.bbc.co.uk/1/hi/england/london/3033171.stm
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja äippä 76:
joten on väärin koiran piikille vienti:(. Olen äiti itsekkin ja koira löytyy kotoani, ja se on mulle tosi rakas,ja siitä en hevillä luopuisi yhden pureman takia.Jos kävisi sama tilanne toistamiseen,niin sitten miettisin tilannetta uuelleen.Omistaja tuntee useimmiten koiransa parhaiten,ja koiran luonteen...jolla tarkoitan,onko aiemmin käyttäytynyt aggressiivisesti tai vastaavaa:)

haleja alkuperäiselle

Mietin vaan että entäs jos tuleekin se seuraava kerta ja käy tosi huonosti? :(

Aikaisemmin ei ole purrut ja nyt vauvan aikanakin on älynnyt pysytellä kauempana vauvasta, on kai halunnut etäisyyttä... mies sanoi että vauva oli kierähtänyt koiraa lähemmäs joten mitä sanotte, olisko mahdollista että koira oli ärsyyntynyt siitä että vauva alkoi lähennellä? en yritä puolustella vaan etsiä syytä käytökselle...

En osaa yhtään sanoa miten koira käyttäytyy tästä eteenpäin... tuntuu että on arvaamaton vaikka tunnenkin koiran hyvin.

Jos itse pelkäät, etsi koiralle uusi koti ja käy katsomassa sitä siellä!
Seuraavan kerran voi lapsi kuolla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja noh:
Alkuperäinen kirjoittaja miuku:
haloo, tässä linkissä kerrotaan rotikasta,joka on luonteeltaankin hieman aggressiivinen koira!!!

Niin kerrotaankin, mutta tuskin vanhemmat olivat kokeneet koiria vaarallisiksi.

Tässä toinen:

http://news.bbc.co.uk/1/hi/england/london/3033171.stm

miten tuo liittyy vauvan puremiseen? Tuolla koiralla ihan selkeesti vaan napsahtanu, ainakin naapurin kertoman perusteella. ja kuka tietää mikä on ollu tilanne ennen hyökkäystä.
 


Ihan asiaa, mutta ap:n jutussa koira ON OSOITTANUT aggressiota!
[/quote]


itse en pitäisi aggressiivisena käytöksenä tälläistä tilannetta, jossa ilmeisesti on käynyt niin että koira on vahingossa ollut niin innokas leikkimään... eri asia jos olis vihainen hyökkäys(josta olisi isommat vauriot) ja kun koirakin tajusi tehneen väärin,kuten ap kertoi koiran menneen heti tapahtuneen jälkeen pois,korvat ja häntä luimulla...
[/quote]

Minusta sillä ei pitäisi olla suurta merkitystä onko koiran käytös ollut aggressiivista vai leikkimielistä. Olennaista on, että se ON satuttanut täysin puolustuskyvytöntä vauvaa. Lisäksi se, että isäntä oli aivan vieressä, eikä siltikään ehtinyt/kyennyt tekemään mitään vauvan hyväksi. Jos sama on toistuakseen, se toistuu. Mikäli ette lopettamaan kykene, niin miten olisi koira sinne vanhemmille vanhan "tilalle"?
 
Minuakin on joskus purrut koira, ja käsi turposi. En veisi piikille jos koira on terve ym. Mutta sen olisi ehkä parempi olla esim maalla tai sellaissen ihmisen luona jolla ei ole lapsia. Eli pois antaisin, ihan vain siksi etä ei pääsisi tapahtumaan uudestaan. :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja äippä 76:
joten on väärin koiran piikille vienti:(. Olen äiti itsekkin ja koira löytyy kotoani, ja se on mulle tosi rakas,ja siitä en hevillä luopuisi yhden pureman takia.Jos kävisi sama tilanne toistamiseen,niin sitten miettisin tilannetta uuelleen.Omistaja tuntee useimmiten koiransa parhaiten,ja koiran luonteen...jolla tarkoitan,onko aiemmin käyttäytynyt aggressiivisesti tai vastaavaa:)

haleja alkuperäiselle

Mietin vaan että entäs jos tuleekin se seuraava kerta ja käy tosi huonosti? :(

Aikaisemmin ei ole purrut ja nyt vauvan aikanakin on älynnyt pysytellä kauempana vauvasta, on kai halunnut etäisyyttä... mies sanoi että vauva oli kierähtänyt koiraa lähemmäs joten mitä sanotte, olisko mahdollista että koira oli ärsyyntynyt siitä että vauva alkoi lähennellä? en yritä puolustella vaan etsiä syytä käytökselle...

En osaa yhtään sanoa miten koira käyttäytyy tästä eteenpäin... tuntuu että on arvaamaton vaikka tunnenkin koiran hyvin.

Hei ap,
koirista nyt ei varmuudella ikinä ota selvää.Mutta voi olla yksi syy,ja jos olisi taipumusta aggressiiviseen käytökseen,niin luulisin sen tehneen jo aiemmin niin...
Mieti asiaa tarkkaan,ja voithan seurailla hetken koiran käytöstä (esim.viikon verran) ja jos käyttäytyy lasta kohtaan vähänkin rajusti,niin sitten etsitte uuden kodin lemmikillenne.
Tai toinen vaihtoehto on,että otatte yhteyttä kouluttajaan ja mietitte hänen kanssaan jatkoa,ja vaikka teettäisitte sen luonneanalyysin koiralle,josta joku täällä mainitsi?
Oletko muuten miettinyt sellaista,kun olet maininnut että koira sinulle kuin perheenjäsen,että kun luopuisitte siitä...niin kaduttaisiko esim viikon parin päästä luopuminen, se meinaan on tosi iso päätös, jota ei ihan noin vain pureta jos koiralle on etsitty jo uusi koti!


 
Alkuperäinen kirjoittaja julli:
Alkuperäinen kirjoittaja noh:
Alkuperäinen kirjoittaja miuku:
haloo, tässä linkissä kerrotaan rotikasta,joka on luonteeltaankin hieman aggressiivinen koira!!!

Niin kerrotaankin, mutta tuskin vanhemmat olivat kokeneet koiria vaarallisiksi.

Tässä toinen:

http://news.bbc.co.uk/1/hi/england/london/3033171.stm

miten tuo liittyy vauvan puremiseen? Tuolla koiralla ihan selkeesti vaan napsahtanu, ainakin naapurin kertoman perusteella. ja kuka tietää mikä on ollu tilanne ennen hyökkäystä.

No ei vauvan, mutta yleensäkin.
Kuten sanoitkin jo niin koiralla voi vaan napsahtaa.
 
mulla on koira ja lapsia. Kertomasi perusteella en lopettaisi tai luopuisi koirasta. Collie ei helpolla tee pahaa ja pelkkä "paimennäykkäisy" saattanu aiheuttaa jäljen, ku vauvan iho ohut. Luota omaan tuntemukseesi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja äippä 76:
joten on väärin koiran piikille vienti:(. Olen äiti itsekkin ja koira löytyy kotoani, ja se on mulle tosi rakas,ja siitä en hevillä luopuisi yhden pureman takia.Jos kävisi sama tilanne toistamiseen,niin sitten miettisin tilannetta uuelleen.Omistaja tuntee useimmiten koiransa parhaiten,ja koiran luonteen...jolla tarkoitan,onko aiemmin käyttäytynyt aggressiivisesti tai vastaavaa:)

haleja alkuperäiselle

Mietin vaan että entäs jos tuleekin se seuraava kerta ja käy tosi huonosti? :(

Aikaisemmin ei ole purrut ja nyt vauvan aikanakin on älynnyt pysytellä kauempana vauvasta, on kai halunnut etäisyyttä... mies sanoi että vauva oli kierähtänyt koiraa lähemmäs joten mitä sanotte, olisko mahdollista että koira oli ärsyyntynyt siitä että vauva alkoi lähennellä? en yritä puolustella vaan etsiä syytä käytökselle...

En osaa yhtään sanoa miten koira käyttäytyy tästä eteenpäin... tuntuu että on arvaamaton vaikka tunnenkin koiran hyvin.


Voi olla että koira hieman puolusteli omaa reviiriään,jos vauva "lähennellyt" koiraa.

Minullakin on koira puraissut lasta,enkä luopunut siitä sen takia.Eikä kertaakaan ole hyökännyt uuestaan.

 
Alkuperäinen kirjoittaja helinä:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja äippä 76:
joten on väärin koiran piikille vienti:(. Olen äiti itsekkin ja koira löytyy kotoani, ja se on mulle tosi rakas,ja siitä en hevillä luopuisi yhden pureman takia.Jos kävisi sama tilanne toistamiseen,niin sitten miettisin tilannetta uuelleen.Omistaja tuntee useimmiten koiransa parhaiten,ja koiran luonteen...jolla tarkoitan,onko aiemmin käyttäytynyt aggressiivisesti tai vastaavaa:)

haleja alkuperäiselle

Mietin vaan että entäs jos tuleekin se seuraava kerta ja käy tosi huonosti? :(

Aikaisemmin ei ole purrut ja nyt vauvan aikanakin on älynnyt pysytellä kauempana vauvasta, on kai halunnut etäisyyttä... mies sanoi että vauva oli kierähtänyt koiraa lähemmäs joten mitä sanotte, olisko mahdollista että koira oli ärsyyntynyt siitä että vauva alkoi lähennellä? en yritä puolustella vaan etsiä syytä käytökselle...

En osaa yhtään sanoa miten koira käyttäytyy tästä eteenpäin... tuntuu että on arvaamaton vaikka tunnenkin koiran hyvin.


Voi olla että koira hieman puolusteli omaa reviiriään,jos vauva "lähennellyt" koiraa.

Minullakin on koira puraissut lasta,enkä luopunut siitä sen takia.Eikä kertaakaan ole hyökännyt uuestaan.

jatkaakseni edellistä viestiäni,niin harkitsin silloin pari vuotta sitten tapahtuneen jälkeen,tosissani koiran luopumisesta.JA ONNEKSI TEIN TÄMÄN RATKAISUN, en kadu hetkekään päätöstäni.
Nyt jatketaan rauhallista perhe-elämää onnellisina,koiran kanssa <3

 

Yhteistyössä