Kokemuksia ruuhkaisessa sairaalassa synnyttämisestä!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kolmatta pukkaa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

kolmatta pukkaa

Vieras
Te, ketkä ootte olleet synnyttämässä juuri silloin kun sairaala on ollu ihan tukossa synnyttäjistä, kertokaa kokemuksia! Missä vaiheessa pääsitte saliin, ehtikö kätilö olla teidän kanssa miten paljon, oliko kiireentunt/oliko tympeää synnyttää kun tiesi että on ruuhkaa jne?

Niin ja minä vuodenaikana ootte synnyttäny, eli onko olemassa joku vuodenaika jolloin on eniten ruuhkaa.
 
Tasan 2 vuotta sitten olin Kättärillä synnyttämässä. Lanssilla mentiin ja suoraan saliin. Mulla oli perätilasynnytys, joten koko ajan oli porukkaa huoneessa. Seuraavana päivänä oli jo sulku päällä sairaalaan.
 
molemmilla kerroilla oli ruuhkaa, loppukesällä ja vuoden vaihteen jälkeen. Olin tyytyväinen synnytyskokemukseen, sairaalassa pyöri sulku vähän väliä, joten henkilökuntaa riitti ihan tarpeeksi huolehtimaan (ikävää tietysti niiden kannalta jotka eivät sulusta johtuen päässeet sinne synnyttämään).
Osastolla oli raskasta kun huoneessa oli niin monta naista ja henkilökuntaa ei tuntunut olevan tarpeeksi.
 
Mä synnyttin Naistenklinikalla. Soitin sairaalan ekaks ja sanoivat että ooppa kotona vielä, niin kauan kuin pystyt, nyt on sairaala täynnä. Noh, menin tunnin päästä ja yrittivät laittaa käyrällä makaamaan mut sanoin että enpä pysty makoilee. Olin 7cm auki, siivosivat äkisti juuri vapautuneen salin ja pääsin suoraan tositoimiin.
 
ekalla kerralla kätilöillä oli kiire, pääsin kyllä saliin mutta eipä siellä kätilö juurikaan viihtynyt. vanha rouva moitti minua ponnistusvaiheen aikana, että nyt on pakko ponnistaa, hänellä on muutakin tekemistä kun viereisessäkin salissa synnytetään. se täti oli ihan hermoheikko

tokalla kerralla sain erittäin kiireettömän ja onnistuneen synnytyskokemuksen, ja oli rauhallinen kätilö. olisi mukava tietää, miten paljon ekaan kokemukseeni vaikutti kätilön kiire ja paljonko luonne...
 
Synnytin poikani 2002 loppusyksystä Tre:n TAYS:ssa ja juuri silloin oli jokin vauvojen syntymisen ennätyspiikki :O. Kätilö ei ehtinyt paljoa olemaan huoneessa, tuntui kiirehtivän synnytystäni joka oli todella pitkä ja vaikea.
Kun synnytys oli valmis oli hankalaa saada mitään suuhunpantavaa vaikka olin tosi huonona. Odotimme salissa sen jälkeen kauan.
Synnytykseni oli järkky kokemus ja kukaan ei pitänyt keskustelua sen jälkeen(traumaattisissa synnytyksissä täytyy pitää ), kukaan ei pessyt minua sänkyyn vaikka olin verestä tahmea ja vanhat hiet päällä(en voinut nousta edes kyynärpään varaan pitkään aikaan sillä taju oli lähteä ), joku hoitaja pyyhki hiukan kosteella pesulapulla ihoa kerran parin päivän päästä kun pyysin.
Kukaan ei ohjannut ja opastanut koska keltainen vauvani tarvitsisi rintaa, miten imetän jne. Meinasin jäädä välillä ilman ruokaa kun en kyennyt nousemaan sängystä jne... :/
Ainiin, jossain vaiheessa mua opasti muutes myöhemmin sitten eräs opiskelija imettämään ja se oli loistava opettaja!!! Mutta alku on tärkeintä ja se tökki kun kukaan ei auttanut.
 
Mä osuin toista lasta synnyttäessäni oikein kunnon piikkiin! Lisäksi synnärillä tehtiin silloin remonttia ja tilaa on niukemmin mitä normaalisti. (tammikuu 2007)

En muista montako vauvaa sinä päivänä syntyi, mutta niitä oli paljon! Ja siitä suuresta määrästä vain 2 oli tyttöä :D

Kätilöt naureskeli että näitä tulee nyt ihan liukuhihnalta!

Pääsin saliin heti kun oli tarpeen, onneksi. Taisin olla ensimmäisiä sinä päivänä, aamukahdeksan aikoihin.
Mutta salissa sitten jouduin synnytyksen jälkeen odottamaan 2 tuntia kun kukaan ei ehtinyt hakea meitä sieltä pois...
Ilmeisesti osastolla sitten tarvittiin ja muihin saleihin pääsi- en minä tiedä, mutta tylsäksi kävi aika ja kylmäkin tuli.

Kätilö joka mulla oli oli koko ajan sama (tosin synnytys oli supernopee) ja aivan ihana ihminen, lämmin, huumorintajuinen, ystävällinen :heart:

Osastolla en paljoa saanut huomiota uudelleensynnyttäjänä mutta se ei toisaalta haitannut mua ollenkaan.

Pari jo eläkkeelle päässyttä lastenhoitajaakin oli hälytetty paikalle kun oli niin tohinaa osastolla!

 
Alkuperäinen kirjoittaja kippe:
Mä synnyttin Naistenklinikalla. Soitin sairaalan ekaks ja sanoivat että ooppa kotona vielä, niin kauan kuin pystyt, nyt on sairaala täynnä. Noh, menin tunnin päästä ja yrittivät laittaa käyrällä makaamaan mut sanoin että enpä pysty makoilee. Olin 7cm auki, siivosivat äkisti juuri vapautuneen salin ja pääsin suoraan tositoimiin.

Ai juu, ja tämä oli helmikuun lopussa. Tuuristahan tuo on kiinni, miten juuri sattuu milläkin tunnilla mahtumaan. Munkin tapauksessa yö oli ollut tosi ruuhkanen mutta aamuyöstä, kun mä tulin, alkoi ruuhka helpottaa.

 
Vastaanotossa sain seistä odottamassa jalat ristissä salin järjestymistä, tuntui ikuiselta ajalta, saattoi siinä kymmenisen minuuttia mennä. Kätilö oli paikalla ja hälytti toisenkin avustamaan, sain ponnistaa samantien kun sänkyyn pääsin. Synnytyksen jälkeen saimme olla todella kauan siellä omassa synnytyssalissa ihan keskenämme. Osastolle mennessä sitten kuulimme, että on todella kiireistä ja ruuhkaista. Heinäkuun alkua oli.
 
Synnytin elokuussa 10 vuotta sitten ja kaikki sängyt täynnä.
Hoitajat huokailivat toisilleen että pitikö minunkin tulla just tänään. Minulla oli nimittäin käynnistys maksaarvojen takia. Silloin kyllä potutti.
Lääkäri ei kerennyt ennen lapsen syntymää paikalle mutta eipä tuo haitannut kaikki meni hyvin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja MaryMary:
molemmilla kerroilla oli ruuhkaa, loppukesällä ja vuoden vaihteen jälkeen. Olin tyytyväinen synnytyskokemukseen, sairaalassa pyöri sulku vähän väliä, joten henkilökuntaa riitti ihan tarpeeksi huolehtimaan (ikävää tietysti niiden kannalta jotka eivät sulusta johtuen päässeet sinne synnyttämään).
Osastolla oli raskasta kun huoneessa oli niin monta naista ja henkilökuntaa ei tuntunut olevan tarpeeksi.

Sulku siis voi olla niissä paikoissa jossa samassa kaupungissa on monta sairaalaa johon mennä? Meillä täällä on vain yksi sairaala joten sen on pakko ottaa kaikki synnyttäjät vastaan, oli miten paljon tahansa väkeä?

Onkohan ikinä käyny niin, että ponnistusvaihe on alkanu useammalla kuin on ollu saleja?
 
Heinäkuun lopulla synnytin. Sairaalaan menin pyrkimään kuuden paikkeilla. Olisivat laittaneet kotiin, mutta taipuivat ottamaan sisälle, kun sanoin haluavani kipulääkitystä. Toinen pariskunta passitettiin samaan aikaan pois, mutta mies kertoi, että he tulivat takaisin melkein saman tien, sillä synnytys oli käynnistynyt. Kipulääkitystä en saanut, sillä lääkäri ei ehtinyt paikalle ennen syntymää (vihreän lapsiveden vuoksi olisi pitänyt olla lääkäri). Synnytyssaliin pääsin vasta 30 minuuttia ennen synnytystä. Synnytysali oli sellainen, jota ei kuulemma koskaan käytetä - näin kerrottiin, kun tulin seuraavaa synnytystä varten tutustumaan sairaalaan. Synnytyksen jälkeen minulle tuli pieni paniikin tunne, sillä jäin pitkäksi aikaa yksin synnytyssaliin miehen ollessa lapsen seurassa, joka oli laitettu lämpökaappiin odottamaan, että häntä ehditään hoitelemaan.

Tämä on lienee sopiva kuvaus ruuhkasairaalasynnytykseksi.
 
En päässyt saliin, jossakin huoneessa olimme. Kätilöitä ei juuri näkynyt, vasta ponnistusvaiheessa. Kaasuhanat jäivät laittamatta päälle jne vaikka sanoivat että hengittele sitä. Myöskään toiveita ei kuunneltu, sanottiin että kohta mietitään puhkaistaanko kalvot, no samasta ovesta tulikin taas uusi ja sanoi että puhkaistaan...ei paljo kyselty jne. Kun synnytys ohi makasin verissäni ja nälissäni pari tuntia sängyllä kunnes soitin että voisiko joku tulla, pakko päästä wc ja suihkuun...olin siis tipassa jne kiinni ettei itse voinut vaan mennä. Lisäksi melkein pakko katetroitiin, sanoin että menen wc kesken synnytyksen, ei päästetty! Lopulta pakotettiin sellaiselle peltipöntölle sängyn viereen, olin todella hyvissä voimissa ja sitten 'naureskeli' että oli pakottaa klatetrointiin jne. Huoneissa oli tunkua, vauvoille liian vähän vaatteita jne.
 
Olin synnytyssalissa 7 tuntia, enkä ehtinyt saada kivunlievitystä |O

Kätilö kävi jos soitin kelloa, ja minähän en sitä turhaan prkl soittele... :D

klo. 18-01:30 syntyi muistaakseni 7 tai 8 vauvaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Laske juhannuksesta 9kk. Silloin on ruuhkaa.

Mä synnytin viime vuoden maaliskuussa TYKSissä... juu, kaipa siellä aika täyttä oli. Jossain käytäväkopissa oltiin miehen kanssa ensin pari-kolme tuntia, siit päästiin synnytyssaliin... Osastolla oli täyttä myös.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Laske juhannuksesta 9kk. Silloin on ruuhkaa.

Mä synnytin viime vuoden maaliskuussa TYKSissä... juu, kaipa siellä aika täyttä oli. Jossain käytäväkopissa oltiin miehen kanssa ensin pari-kolme tuntia, siit päästiin synnytyssaliin... Osastolla oli täyttä myös.

Täällä kätilöt väittää ettei se maalis ja huhtikuun taite enää olekaan se kaikkein ruuhkaisin aika, vaan enemmän syntyy loka- marraskuussa.
 
Just tänään neuvolasta sanoivat, että juhannukselta alkaa ruuhka. Ainakin Oys:ssa, koska Kuusamon ja Oulaskankaan sairaalat pistää ovet kiinni (ainakin synnyttäjiltä).
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Laske juhannuksesta 9kk. Silloin on ruuhkaa.

Mä synnytin viime vuoden maaliskuussa TYKSissä... juu, kaipa siellä aika täyttä oli. Jossain käytäväkopissa oltiin miehen kanssa ensin pari-kolme tuntia, siit päästiin synnytyssaliin... Osastolla oli täyttä myös.

Niin ja sen synnytyksen melkein kokonaan sain olla miehen kanssa kaksin, lukemassa ohjeita miten synnytetään :laugh: Käväs ne kalvot puhkasemassa, ja sitten kun seuraavaks nähtiin niin olinki jo 10cm auki, hetken ponnistin siinä miehen kanssa kaksin...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Aamuäree:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Laske juhannuksesta 9kk. Silloin on ruuhkaa.

Mä synnytin viime vuoden maaliskuussa TYKSissä... juu, kaipa siellä aika täyttä oli. Jossain käytäväkopissa oltiin miehen kanssa ensin pari-kolme tuntia, siit päästiin synnytyssaliin... Osastolla oli täyttä myös.

Täällä kätilöt väittää ettei se maalis ja huhtikuun taite enää olekaan se kaikkein ruuhkaisin aika, vaan enemmän syntyy loka- marraskuussa.

Juu, tiedä noita :) Tilaa siellä kumminkin tolloin oli, voipi olla vieläkin täydempää esim. loka-marraskuussa, en tiedä, kun oon kerran vaan ollu ;)
 
Ekalla kerralla kätilö jätti meidät miehen kanssa kaksin vaikka oli jo ponnistusvaihe menossa, sanoi vaan että ponnistelkaa siinä kaikessa rauhassa. En edes tajunnut että siinä olisi ollut jotain väärää... Uus kätilö tuli vuoroon kun oli tunnin siinä itekseni ihan turhaa työtä tehnyt, kun en tiennyt miten olisin ollut ja mitä tehnyt. Sitten tuli vauhtia ja vauva oli varttitunnissa pihalla.

Tokalla kerralla ei käynnistetty vaikka oli kaks viikkoa yliaikaa jo, kun oli liian täyttä. Illalla kuitenkin alkoi synnytys ja pakko oli mennä. Onneksi pääsimme saliin suoraan kuitenkin (outoa jos kerran oli niin täyttä kuin aamulla oli sanottu), vauva oli ulkona tunnissa. Kätilö oli aika epäystävällinen ja kiireinen, en kyennyt puhumaan kunnolla kun keskityin niin täysin itseeni ja kivun kestämiseen, alkoi sitten huutaa mulle aina niin kauan että vastasin häntä tyydyttävällä tavalla....
 

Yhteistyössä