Kokemuksia vastaavasta ?

[vierailija vaimo]

vähän aikaa sitten, mieheni meni vielä hiljaisemmaksi kuin aiemmin, on siis ollut huumorintajuinen ja elämäniloinen. Nyt syksystä asti ollut töistään todella väsynyt, terveys reistannut ja nyt jouluna hän ei ollut yhtään oma itsensä. katsekin silmissä on jonkun toisen. Pelottaa. Ei siis ole tippaakaan väkivaltainen, en tarkoita sitä, mutta mitä tämä on , sanoo haluavansa olla yksin. Mitä ? olemme olleet onnellisia, väitän että keskimääräistä onnellisempia. Onko tämä masennusta ? Burn out ? Ymmärrän paremmin kuin kukaan kuinka hirveästi hän joutuu tekemään töitä, mutta että väsymyksen ym takia minun pitäisi hänestä luopua, mitä se auttaisi ? Hän kuulemma tahtoisi pois tästä maailmasta. Apua, kuinka suhtaudun tähän, kuinka autan häntä, haluan olla tukena rakkaalleni vaikeassa elämäntilanteessa. Hänen puheensa ovat aivan ihmeellisiä. Yhtäkkiä vaatii että hänen pitää saada olla rauhassa, ei jaksa ketää kuulemma lähellään.

tämä on kamalan raskasta ja olen täysin ymmälläni. Onko kellään kokemusta vastaavanlaisesta ? Mitä tämä on !

 

["vieras"]

Kyllä tuo masennukselta tms. kuulostaa. yritä varovasti puhua miehellesi lääkäriin menosta, se on varmaan ensimmäinen asia mitä voit tehdä, mies saisi lääkkeet ja mieliala ehkä kohentuisi.

Mun miehellä todettiin muutama vuosi sitten ahdistuneisuushäiriö, johon kuuluu myös masennusta. Mies oli itse aluksi todella vastahakoinen menemään lääkärille, mutta kun huomasi itsekin ettei ole muuta vaihtoehtoa, niin sain sen raahattua lääkärille....menin vielä itse mukaan jotta lääkäri kuulee varmasti totuuden, mies olisi kuitenkin vähätellyt asioita.

Tsemppiä teille, toivottavasti selviätte tästä.

 

[..]

Kannattaa ehdottomasti hakeutua lääkäriin ja sitä kautta miehesi saa apua, yksin sinä et voi miestäsi auttaa. Voimia.

 

[vierailija vaimo]

olen varovaisesti ehdottanut lääkäriin menoa, mutta ei kuulemma halua. sanoi ettei halua hullujenhuoneelle. Sanoin hänelle ettei se sitä tarkoita ja ettei hän ole ainut joka kokee tälläistä. On vaan niin raskasta kun ei pysty vaikuttamaan. jotenkin tunnen niin riittämättömäksi itseni. Millähän tästä selviää. Haluan olla hänen tukenaan. Mutta hän ei halua kuulema kenenkään apua. Haluaa vaan olla yksin..

 

[dfdf]

Mies on selvästi masentunut. Lääkäriin hänet on saatava vaikka väkisin.

 

["bnm"]

Mun miehellä on samanlaiset oireet ja lopulta todettiin työuupumus ja keskivaikea masennus. Väkisin ei kannata yrittää, se pahentaa vaan miehesikin oloa.

 

[vierailija vaimo]

[QUOTE="bnm";22815297]Mun miehellä on samanlaiset oireet ja lopulta todettiin työuupumus ja keskivaikea masennus. Väkisin ei kannata yrittää, se pahentaa vaan miehesikin oloa.[/QUOTE]

Tämän jo huomasinkin, hän vaan ahdistuu, jos yritän "väkisin", on vaan äärimmäisen vaikeaa antaa vaan olla, koska rakastan häntä todella ja olen niin huolissani.

Miten teillä tilanne selvisi ja menikö asioiden selvitessä pitkään ?

 

["vieras"]

Mun miehellä oli samantyylisiä oireita, jätti minut. Lääkäriin ei halunnut ensin vaikka kuinka yritin puhua mutta sitten tajusi itsekin että pakko mennä. Meni lääkärille ja sai masennuslääkket. 1-2vkoa ja sain mieheni takaisin omana ihanana itsenään.
Masennus/uupumus ei todellakaan tarkoita mitään hullujenhuoneelle joutumista. Hän ei taida tietää kuinka yleinen vaiva on masennus. Lääkärit on päivittäin moneen kertaan ko. asian kanssa tekemisissä.
Itselläni todettiin myös viimekuussa masennus. Menin yksityiselle yleilääkärille, sanoin että olen aivan väsynyt eikä mikään kiinnosta jne. Lääkäri antoi msennustestin minkä siinä täytin ja laski pisteet ja teki johtopäätöksen että olen tosiaan masentunut. Lääkityksen sain heti silloin. Ja lääkäri sanoi että vahvimmat hakevat apua, vaikeaa on sitten niillä jotka syystä tai toisesta ei apua uskalla hakea. :/
Toivottavasti saat miehesi lääkäriin. Yksityisellä voisi olla vielä simppelimpää käydä kuin tk:ssa.

 

[vieraileva vaimo]

että sait miehesi entisellään takaisin. Mun mieheni sanoi menevänsä mökille. Haluaa olla yksin. Kuulemma joko menee pahemmaksi tai sitten palaa ennalleen. En tahtoisi "päästää" häntä yksin tuossa mielentilassa. Hän on hyvin räjähdysherkkä. Hermostuu siis ihan pienimmästäkin. Täytyy olla varpaillaan koko ajan, että miten voin olla ja puhua. Mitenköhän hänet saisi lääkäriin. Hän on erittäin huono puhumaan joten ei liene helppoa. Kunpa tämä ratkeaisi. Maailmani romahtaa täysin jos menetän hänet. Hän sanoo rakastavansa minua. Mutta ei kuulemma tiedä mitä haluaa. Ei enää pidä työstään, ei kodistaan, ei mistään.. Apua..

 

["vieras"]

että sait miehesi entisellään takaisin. Mun mieheni sanoi menevänsä mökille. Haluaa olla yksin. Kuulemma joko menee pahemmaksi tai sitten palaa ennalleen. En tahtoisi "päästää" häntä yksin tuossa mielentilassa. Hän on hyvin räjähdysherkkä. Hermostuu siis ihan pienimmästäkin. Täytyy olla varpaillaan koko ajan, että miten voin olla ja puhua. Mitenköhän hänet saisi lääkäriin. Hän on erittäin huono puhumaan joten ei liene helppoa. Kunpa tämä ratkeaisi. Maailmani romahtaa täysin jos menetän hänet. Hän sanoo rakastavansa minua. Mutta ei kuulemma tiedä mitä haluaa. Ei enää pidä työstään, ei kodistaan, ei mistään.. Apua..

Niiiiin tutun kuuloista, sillä erolla tosin että mieheni sanoi että ei rakasta minua. Torjui minut siis täysin.
Hän lähti lääkityksen saatuaan viikoksi pois, lääkitys ei siis ollut tällöin tehonnut. Pelotti myöskin antaa mennä mutta tulin siihen tulokseen että ehkä parempi niin. Mies sai olla rauhassa, erossa minusta ja lapsista hetken aikaa ja miettiä kaikkea mitä päässään pyöritteli. Ja ihan oikeasti se kyllä auttoi. Tosin lääkitys oli siinä jo tukena mutta teki miehelle todella hyvää kun sai olla hetken rauhassa.
Mun mies on kanssa tosi huono puhumaan, siis oikeasti HUONO. Pääsi kyllä sitten perhekeskuksen kautta terkkariin jollekkin psykiatriselle sairaanhoitajalle tms. juttelemaan. Tälle pystyy paremmin puhumaan edelleen kuin minulle. Ei jotenkin uskalla minulle sitten kaikesta puhua, en ymmärrä miksi.
Uskotko että miehesi voisi satuttaa itseään jos lähtee yksin? Jos niin uskot niin sitten on varmasti vaikea päättää mikä olisi kellekkin parasta :/

 

[vierailija vaimo]

[QUOTE="vieras";22815613]Niiiiin tutun kuuloista, sillä erolla tosin että mieheni sanoi että ei rakasta minua. Torjui minut siis täysin.
Hän lähti lääkityksen saatuaan viikoksi pois, lääkitys ei siis ollut tällöin tehonnut. Pelotti myöskin antaa mennä mutta tulin siihen tulokseen että ehkä parempi niin. Mies sai olla rauhassa, erossa minusta ja lapsista hetken aikaa ja miettiä kaikkea mitä päässään pyöritteli. Ja ihan oikeasti se kyllä auttoi. Tosin lääkitys oli siinä jo tukena mutta teki miehelle todella hyvää kun sai olla hetken rauhassa.
Mun mies on kanssa tosi huono puhumaan, siis oikeasti HUONO. Pääsi kyllä sitten perhekeskuksen kautta terkkariin jollekkin psykiatriselle sairaanhoitajalle tms. juttelemaan. Tälle pystyy paremmin puhumaan edelleen kuin minulle. Ei jotenkin uskalla minulle sitten kaikesta puhua, en ymmärrä miksi.
Uskotko että miehesi voisi satuttaa itseään jos lähtee yksin? Jos niin uskot niin sitten on varmasti vaikea päättää mikä olisi kellekkin parasta :/[/QUOTE]


onkin niin vaikeeta kun en tiedä voinko ja uskallanko luottaa siihen ettei vaan tee sitten yksin mitään harkitsematonta. Siis tämä on kauheaa kun rakastan häntä ja hänkin rakastaa mua, välillä ihan itse tulee ja halaa. ja itkee, sanoo, että hänellä on todella paha olla. Tunnen itseni niin avuttomaksi. Rakastan häntä ja tottakai haluan antaa hänelle sen mitä hän tarvitsee ja haluaa, pelkään vaan niin.