Kotiäitiys on TODELLA ärsyttävää ja raskasta...

[apuaaaa]

se eka vauvavuosi meni.. nyt nuorin 1v4kk ja vanhempi 2v8kk...

kaikki on niin hemmetin vaikeaa. esim pelkkä vessassa käynti, mun on otettava pienempi mukaan koska jo minuutissa saattaa kiivetä jonnekin...

kun istun pöntöllä niin tuo pieni avaa jo kaapit ja levittää kaikki mitä näkee.

kun pyyhin omaa ahteriani, avaa se vaipparoskiksen ja yrittää kaivaa omia pissi- ja kakkavaippojaan.

kun estän tuon ja menen pesemään käsiä on tuo tunkenut kätensä vessanpönttöön.

kun sitten pesen myös taaperon kädet alkaa se huutaa naama punaisena.

sitten alkaa haistakin jo kakka ja tällä taaperolla on jo kolmannet kakat päivän aikana.

pesen ne, taapero rimpuilee koska ei tykkää ko. toimenpiteestä.

sitten pitäis syödä.

taapero haluaa lusikan, suuttuu jos yrittää syöttää. heittää koko lautasen kaaressa lattialle niin että joka paikka on ruuassa.

sitten onkin ulkoilu.

isompi alkaa kiukutella pukiessa ettei halua lähteä. molemmat vinkuu/itkee kun pitää pukea.

ulkona menee suht ok, mutta tuleekin uusi kiukku kun pitää mennä sisälle. isompi tönäisee pienempää joka kuulemma "sotkee leikit"

sitten taas näitä potta-vessa-kakka-hommia ja suun pyyhkimistä. SEKUNTIAKAAN ei saa olla rauhassa.

aaah kun on ihanaaaaaa aaaaaikaaaaaaaa * jeesustelee mairea hymy naamalla *

 

["Inkivääri"]

Sanopa muuta. Esikoisen kanssa olin kotona 3 vuotta! Ei hyvää päivää! Pikkuveljensä meni hoitoon n 10kk ikäisenä ja jos tämän masuasukin kanssa kaikki menee ok niin tälle suunnitteilla sama kauhea kohtalo!

 

[sdth]

Oletko kuullut televisiosta?

 

[zxc]

meillä on melkein sama ikäero. meillä mene melkein kaikki samalla tavalla, paitsi toi vessapöntöjuttu. siellä sekä "pestään kädet", että heitetään kaikki lemppilelut)))

 

[Viikate]

Jaksamista, ap :hug: Itse olin 5 vuotta putkeen kotona lasten kanssa ja nautin siitä kyllä, tosin mun lapset ovat molemmat olleet aika rauhallisia tapauksia jotka ovat taaperoinakin viihtyneet pitkiä aikoja paikoillaan esim. palikoita tutkien ja kuvakirjoja käännellen, tietysti ovat laatikoita tutkineet mutta eivät olleet liikkeissään sellaisia elohopeita
Voin kuvitella kuitenkin tunteen...

 

[as if]

Kotiäitiys(kin) on just niin ärsyttävää ja hankalaa kuin siitä haluaa tehdä.
Mulla on viisi lasta ja todellakin käyn, ja olen aina käynyt, ihan yksin ja rauhassa vessassa. Ihan vaan noin esimerkkinä.

 

["joo"]

Se on asenteesta kiinni
-ei tarvitse lähteä heti aamula mihinkään , mä nautin siitä
-ei tarvitse sukkuloida työn-hoitopaikan välillä ja miettiä miten hoida työt kun lapset on kipeenä
-ehdin olla lasten kanssa , töissä ollessa näin heitä n. 2h päivässä
- kokopäivä aikaa tehdä kotitöitä , töissäollessa kaikki piti tehdä illalla se siitä vapaa-ajasta

 

[a...p]

Kotiäitiys(kin) on just niin ärsyttävää ja hankalaa kuin siitä haluaa tehdä.
Mulla on viisi lasta ja todellakin käyn, ja olen aina käynyt, ihan yksin ja rauhassa vessassa. Ihan vaan noin esimerkkinä.

No kerropa miten sä pääset istumaan vessaan rauhassa jos kaksi pientä on hereillä?

Alle 3vuotiaaseen ei tod voi luottaa lastenvahtina.

Päälle 1v taas on todella NOPEA, melkein koko ajan liikkeessä ja tekemässä jotain. Kiipeilee paljon ja saattaa ihan muutamassa kymmenessä sekunnissa olla jo ruokapöydän päällä kävelemässä (tönäisee ruokapöydän tuolia niin että pääsee sen päälle ja siitä kiipeää... ainoa ratkaisu olisi viedä tuolit pois kokonaan). kaikki menee vielä suuhun ja useita läheltä piti- tilanteita on ollut että meinaa nielaista jonkun lelun...

että miten ihmeessä sä olet saanut käydä aina RAUHASSA vessassa ja yksin, jos sulla on todella vilkas lapsi? "Herran haltuun"-meiningillä vai?

 

[tiedän mistä puhut]

Mulla on lapset 10 kk ja 3 v. Ja viime talvi olikin todella rankka, nyt on alkanut kummasti helpottaa. Kuopus on iässä "mahan alunen jalkoja täynnä, mutta päässä ei vielä mitään" ja esikoisella on ollut uhma. Mutta kas, esikoinen on 3 v täytettyään rauhoittunut huomattavasti! Ihan kuin eri lapsi taas niihin pahimpiin uhma-aikoihin verrattuna. Kuopus nyt tulee olemaan "rasittava" vielä jonkun aikaa, kun edessä on tuo ihana taaperovaihe että joka paikkaan pitäisi koskea ja kiivetä mutta ei tosiaan vieläl ymmärrä ns. mitään. Esikoisen kanssa tämä vaihe meni kuitenkin ohi siihen 2 v mennessä (jolloin alkoikin sitten se iiiihana uhmaikä). Mutta siis aloittajalle lohdutukseksi, sinulla on nyt vain molemmat lapset yhtä aikaa haastavassa iässä. Se helpottaa kyllä. Varsin tutun kuuloinen oli kyllä kuvauksesi .

Mun parhaat vinkit on
- koti taaperoturvalliseksi niin ei tarvitse koko ajan kieltää ja nostella pois
- vierailuja vain toisiin lapsiperheisiin niin kauan kuin lapsettomissa kyläpaikoissa olevat muistoesineet ja valokuvakehykset eivät saisi olla täystuholta (eli siltä taaperolta) rauhassa, hermo menee niin vierailta kuin isännältä/emännältäkin
- RIITTÄVÄSTI OMAA AIKAA ILMAN LAPSIA, itse käyn pari kertaa viikossa kuntosalilla, se auttaa kummasti
- muista että tuo on ohimenevä vaihe, tsemppiä!

 

[Anatolia]

Mulla oli vauva & 2 v (tai 3 v ja 1 v), ja kävin vessassa yksin. Ovi lukkoon, ei ne sitä auki saaneet :saint:, ja kodista oli tehty lapsiystävällinen (mm. ruokapöydän tuolit oli ihan oikeasti sidottu pöydänjalkoihin kiinni). Eikä isompi ollut "murhanhimoista" sorttia, joka olisi heti vahingoittamassa pienempää kun silmä välttää.

Mutta joo. Jos ja kun kotiäitiys tuntuu tuolta, niin laita lapset hoitoon & lähde töihin tai opiskelemaan . Ei TODELLAKAAN ole mikään pakko olla vuosia kotona jos se ei tunnu omalta jutulta.

Minä aattelin viihtyä kotona n. 10 kk kun tämä kolmas lapsi syntyy. Tai siis se on suunnitelmana - siitä voidaan tietysti joustaa jos siltä tuntuu. Mutta joku 3 v kotona...ei hitossa, ei enää!

 

[Kerpele]

Mäkin olin suunnilleen tossa vaiheessa repimässä pelihousujani..

Nyt kun ovat 2v8kk ja 3v8kk niin on kyllä aivan erilaista Vaikka olen mä siis edelleen repimässä aika ajoin (lue päivittäin, mutta huom. en hetkittäin) repimässä pelihousujani, vaan meillä on useasti myös kivaa ja lapset on omatoimisia.

No, marraskuussa tulee sitten taas näillä näkymin uusi beibe Ettei ihan liian helpoksi mene :saint:

 

["vieras"]

Miksi tehdä lapset pienellä ikäerolla jos niiden kanssa ei sitten pärjää?

 

["janna"]

[QUOTE="vieras";26105855]Miksi tehdä lapset pienellä ikäerolla jos niiden kanssa ei sitten pärjää?[/QUOTE]

aivan! Minulla 3 ja 2vuotiaat lapset (kolmas tulossa kesällä)
Aina olen saanut käydä vessassa yksin, ja jos pientä huutoa ja kinaa on tullut oven toisella puolen niin antaa kinata vaan. Talo meillä kylläkin lapsille ystävällinen ettei tarvitse pelätä, jos nuorempi on joskus halunnut vetää kattilakaapista kaikki alas niin on saanut tehdä sen. muutaman kerran jälkeen se ei ollutkaan enää niin kivaa ku jätettiin tahallaan huomioimatta asia ja se loppui lyhyeen. Onhan se joskus pientä sirkusta mutta niin se vaan tohtii lasten kanssa mennä. Itse olen mielelläni kotiäiti eikä ole tarkoituksena laittaa lapsia hoitoon vielä aikoihin. Ihana nähdä ku lapset kasvaa ja kehittyy. Ja huom! en todellakaan halua kuullostaa miltään superäidiltä, totta helvetissä joskus rassaa ja ei jaksais mitään mutta huumoria elämään niin hyvin pärjää eteenpäin

 

["vieras"]

Ekan kanssa se meni. Se oli semmoine, että vessassa jne uskalsi käydä yksin. Mutta nyt. Tämä kakkonen. Joka paikassa silmällään. Minäkin ihmettelin aikaisemmin, että mitä ne ihmiset horisee, että ei vessassa saa rauhassa käydä... no nyt tiedän. Muutenkin tämän nuoremman kanssa saa vääntää kaikesta. Pakko oli hommata kaapinovin ja laatikoihin stoppereita, koska muuten kaikki levitellään lattioille. Isomman huoneen oveen piti laittaa portti, että hän saa rauhassa leikkiä niin, että näköyhteys säilyy. Minä onneksi menen parin viikon päästä töihin <3

 

["Inkivääri"]

Tuli vielä mieleen, että pysyisikö se pienempi täystuho hetken jossain "arestissa" turvassa sen aikaa että käyt vessassa? Leikkikehä?

Tästä varmaan mut lynkataan, mutta mieluummin mä vaikka lukitsisin sen ikäisen 5 minuutiksi ISOON koiranhäkkiin (puhtaaseen siis, ei koiran kanssa yhteiseen) leluineen kuin ottaisin sen riskin, että lapsi taittaa niskansa jos äiti käy vessassa. Jos on siis oikeesti ko vaara olemassa, kiipeilee pöydillä sun muuta. Tai kiinnittäisin turvakaukaloon ja lastenvideo pyörimään siksi aikaa. Yksi huone täysin lapsiturvalliseksi ja ipana sinne siksi aikaa?

 

[a...p]

[QUOTE="vieras";26105855]Miksi tehdä lapset pienellä ikäerolla jos niiden kanssa ei sitten pärjää?[/QUOTE]

Kyllähän sitä "pärjää", mutta ei nauti siitä tippaakaan.

Toisekseen: kun esikoiseni oli rauhallinen, ei mulla ollut HAJUAKAAN millaista olla tällaisen elohopean, temperamenttisen lapsen äiti.

En usko että _kukaan_ etukäteen tietää, millaista on olla kotona sellaisen kanssa 24/7 pitkän ajan.

 

[Anatolia]

Kyllähän sitä "pärjää", mutta ei nauti siitä tippaakaan.

En usko että _kukaan_ etukäteen tietää, millaista on olla kotona sellaisen kanssa 24/7 pitkän ajan.

Miksi olet kotiäiti?

Miksi olet kotona lasten kanssa 24/7 pitkän ajan?

 

[törppö]

[QUOTE="vieras";26105855]Miksi tehdä lapset pienellä ikäerolla jos niiden kanssa ei sitten pärjää?[/QUOTE]

No mistä ihmeestä sen etukäteen tietää.

 

[nellien]

No kerropa miten sä pääset istumaan vessaan rauhassa jos kaksi pientä on hereillä?

Alle 3vuotiaaseen ei tod voi luottaa lastenvahtina.

Päälle 1v taas on todella NOPEA, melkein koko ajan liikkeessä ja tekemässä jotain. Kiipeilee paljon ja saattaa ihan muutamassa kymmenessä sekunnissa olla jo ruokapöydän päällä kävelemässä (tönäisee ruokapöydän tuolia niin että pääsee sen päälle ja siitä kiipeää... ainoa ratkaisu olisi viedä tuolit pois kokonaan). kaikki menee vielä suuhun ja useita läheltä piti- tilanteita on ollut että meinaa nielaista jonkun lelun...

että miten ihmeessä sä olet saanut käydä aina RAUHASSA vessassa ja yksin, jos sulla on todella vilkas lapsi? "Herran haltuun"-meiningillä vai?

Jepp useimpia tuttavia seuraten meininki on just sitä, ite ei katota perään ja jätetään herran haltuun. Minä en käy vieläkään yksin vessassa jos oon lasten kanssa keskenään, otan pienimmän mukaan, ikää 3,5vuotta. Saattas keksii ihan mitä vaan, ja kun liäski isompi on impulsiivinen niin suuttuessaan pienemmälle on leikki kaukana jos ei joku oo lähellä.

Ja sit kaikilla ei oo tälläisiä sähikäisiää kuin meillä, joillakin on sellasia rauhallisia tai jopa superrauhallisia,tyyliin ei oo ikinä kiivennyt mihinkään lapsia, ei niitten vanhemmat ymmärrä! Ne kuvittelee että kaikki lapset on samanlaisia. jep ja lehmätkin lentää.

 

[nellien]

mut mulla on vinkki ap:lle. jos teillä on matkasänky ja sille tilaa vessassa ota se sinne ja pienempi sänkyyn näköetäisyydelle siksi aikaan kun käyt vessassa. Tai sit leikkikehään. Syliin(joskaan ei niin helppo vaihtoehto), tai vaikka syöttötuoliin missä on valjaat, turvakaukaloon ja mukaan vessaan. Näin pysyy turvassa eikä aiheuta sotkua.

 

["joo"]

No mistä ihmeestä sen etukäteen tietää.

Kyllähän täydellinen palstamamma tietää lasten kanssa elämisestä KAIKEN ennen ensimmäisenkään vauvan syntymää ja on pyhästi sitä mieltä, että lapsia ei pidä tehdä jos niiden kanssa ei pärjää. Ja jos joskus joku asia edes hiukan yllättää lasten suhteen, ei olisi koskaan pitänyt lapsia hankkia.

t. se edellisistä kirjoittajista, joilla 10 kk ja 3 v lapset.

 

[Anatolia]

[QUOTE="vieras";26105855]Miksi tehdä lapset pienellä ikäerolla jos niiden kanssa ei sitten pärjää?[/QUOTE]
Onks sulla kristallipallo? Näet tulevaisuuteen?

Vautsi.

Ja ei, ei kolahtanut kalikka tähän ärähtävään koiraan , mä jaksoin erinomaisesti lasteni kanssa ja jaksan yhä. Mutten siltikään usko haluavani mitään vuosien kotiäitiyttä enää, kotona on aika tylsää.

 

[oi että]

Meitä on moneen junaan. Olihan minullakin ajoittain väsymystä, mutta muistelen kaihoten niitä aikoja, kun sain seurata lasten kasvua ja kehitystä päivittäin. Teimme tosi paljon kaikenlaista mukavaa ja ehdin tavata muita äitejä lapsineen. Oli ihanaa ommella itsesuunnittelemia vaatteita pienokaisille. Tein tilastoja heidän oppimisistaan ja kansioita heidän piirtelyistään ym. Eikä kaikki tekemiseni liittynyt lapsiin, vaan oli ihana keskittyä siihen mihin itse halusi. Päivärytmi ei sitonut meitä, koska lapset tottuivat ottamaan unensa siellä missä se oli mahdollista.

 

["vieras"]

Minulla on nyt kolme alle kouluikäistä ja kolme koulussa. Ja ei se niin erillaista ole vaikka töissä kuljenki nyt. Kotona on samallaista ku tuut. Pyykkäystä ja lahkeessa roikkumista
Semmosta se äitiys on. On parempia aikoja ja huonompia. On hankalaa ja helpompaa.
Se kuuluu elämään se.

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";26105855]Miksi tehdä lapset pienellä ikäerolla jos niiden kanssa ei sitten pärjää?[/QUOTE]

Minulla on neljä vanhinta syntyny kolmen vuoden sisällä. Ja mä pärjäsin aivan loistavasti pidin pitkän tauon ja tein yhden lisää. Ja tuntuu en mä en ton nuorimman kans pärjää mitenkään. Hoh hoijaa.