Kotona olo AHDISTAA!

[huhhuijaa]

5 vuotta olen kotona puurtanut..Lapset 5v.,2v.ja 8kk.Tuntuu,että nyt mitta täynnä..Seinät kaatuu.Tuntuu,ettei täältä pääse pakoon,tekisi mieli sulkea korvat ja juosta kauas pois!Pyykit,siivous,puurot,kaikki tuntuu ylivoimaiselta,kun olen niin väsynyt tähän yksitoikkoiseen arkeen

Nyt olisi aika ottaa askel tuonen kodin ulkopuolelle.Ei ihan vielä,mutta kohta.Mutta siinäpä stressiä,kun en tiedä mihin sitä 28-v.,jolla ei työkokemusta,menisi.Ei työpaikkaa odottamassa.Yo-tutkinto on,muttei muuta!Montaa vuotta en haluaisi koulunkaan penkillä enää olla..Mutta johonkin täältä on päästävä!Enää en kauaa jaksa tätä 24/7..

 

[Katti83]

Mites ois joku oppisopimushomma?

 

[Bishkek Drama Theater]

kotona siis.
Mitäs jos vaikka alkaisit monimuoto-opiskelun ekaksi alalla joka kiinnostaa, ota selvää hakuajoista yms. Samalla tietty voi olla töissäkin mutta monesti pitkän kotiputken (ja työputkenkin ) jälkeen opiskelu lisää varmuutta ammatillisesti.
Mielestäni olet vielä nuori työnhakija ja työnantajakin tajuaa että et ole paljon ehtinyt opiskella kun on lapsia . Onnea matkaan

:flower:

 

[marabou]

Kyllähän sitä aina jotain työtä saa jos ei opiskelu innosta . :wave:

 

[Pajukko]

Hae kouluun =) Ensi viikolla on amk:n täydennyshaku. Itse olen 28v ja vuosi sitten aloitin opinnot. Lapset oli tuolloin 5v, 3v ja 1v ja kotona olin ollut siis esikoiden syntymästä alkaen eli 5v8kk.

Itsellä alkoi kotona olo tympiin todella ja ammattia oli pakko alkaa miettiin. Onneksi oli toiveammatti ja pääsin sitä lukeen. Pelkkä yo-todistus oli mullakin. Ei tämä rahatilanne ole mikään hääppöinen, mutta onpa mielekästä tekemistä ja 2,5 vuoden kuluttua ammatti. Tsemppiä =)

 

[lähes sielunsisar]

3,5v olen ollut kotona ja nyt viheltää otassa ja kovaa. ehkä osaksi vaikuttaa se että meillä raksa painaa tässä samalla. oikein huonona päivänä uhkaan että nyt haen töitä ja justiinsa, mutta taas se laantuu ja tässä sitä ollaan edelleenkin. äitiysloma loppuu lokakuun alussa, mutta en todellakaan tiedä lähteäkö töihin vaiko ei. säälittää lapset kun eivät näe isäänsä juuri ollenkaan, mitä se sitten ois kun minäkin olisin töissä. minun työ olisi todennäköisesti kaksivuorotyötä.

 

[vieras]

3,5v olen ollut kotona ja nyt viheltää otassa ja kovaa. ehkä osaksi vaikuttaa se että meillä raksa painaa tässä samalla. oikein huonona päivänä uhkaan että nyt haen töitä ja justiinsa, mutta taas se laantuu ja tässä sitä ollaan edelleenkin. äitiysloma loppuu lokakuun alussa, mutta en todellakaan tiedä lähteäkö töihin vaiko ei. säälittää lapset kun eivät näe isäänsä juuri ollenkaan, mitä se sitten ois kun minäkin olisin töissä. minun työ olisi todennäköisesti kaksivuorotyötä.

Meillä vähän sama tilanne. Kukaan sukulaisista ei ymmärrä tilannetta, että lasten takia olen kotona, kun mies on töissä ja rakennuksella. Muitakaan sukulaisia ei ole lähellä. Eivät ymmärrä, että ei ole ihan sama asia, pyörittääkö taloutta yksin tehden kaiken lasten kanssa, vai onko isä kuvioissa mukana ja välillä hoitamassa lapsia ja ruokaa. Kun yksin tekee kaiken kotona lasten kanssa, itse pääsisi töissä ehkä helpommalla.

Harmittaa, kun sukulaiset eivät ymmärrä, että rakentaminen lasten kanssa on raskasta, ja jonkinlainen tuki olisi arvostelua rakentavampaa.