Kova asia äidille

[vieraana]

Mulla jotenkin surettaa kun lapsi nyt lähellä neljää ikävuottansa,ei enää ihastuta ihmisiä kuten ennen ja omasta mielestä se kuitenkin on aina niiiin ihana.
Kehuja tuli vauva-aikana ja taaperona,mutta ei enää niin paljon.Toki ihastelen itsekin enemmän pieniä,kuin isoja lapsia,eli tavallista kai tämä on.
Onko muita äitejä,joita sama asia surettaa?

 

[Minna]

Ei oikeastaan, kyllä niitä vielä ihaillaan. Mutta sellainen minua surettaa, että meillä yhtä lapsista ihaillaan paljon enemmän kuin muita, ja joskus ihmiset ovat niin tahdittomia että ihailevat estotta myös muiden lasten läsnäollessa

 

[Tipu Topakka]

Ei sureta. Mitä isommaksi kasvaa, niin sitä ylpeämmäksi pojasta tulen. En tarvitse muita siihen huokailemaan. Sitä paitsi poika inhoaa ihastelua, eli hänen kannaltaan parempi (ujompaa sorttia )

 

[coatrack]

Tiedän mitä tarkoitat, meillä vauva 5kk saa kovasti ihasteluja tuntemattomilta ja 2-vuotias jää huomiotta. Oon miettinyt että mikä on se ikä kun suloiset pallerot muuttuvat ihmisten silmissä ärsyttäviksi kakaroiksi.

 

[meillä]

viisivuotias edelleen saa kaikkien huomion, oltiin missä vaan. Ja mä taas olen miettinyt että sais jo pikkuhiljaa rajoittua ettei tuo ala kuvittelemaan olemaan jotain enemmän kuin muut.

 

[hmmm]

mua taas melkein harmittaa se, kun mun äiti ylistää maasta taivaaseen kaiken mitä meidän 4v (ainoa lapsenlapsi) tekee. vällillä naurattaa sen jutut, hyvä ettei mene aina pöntöllekin tarkistamaan pojan tuotoksia että saisi niitäkin kehua . mutta kyllä varmaan harmittais sekin jos ei niitä kehuja tulis ollenkaan.

 

[Piika-äiti]

Aika aikaansa.

Mutta toivoisin tuttujeni olevan iltatähden kohdalla yhtä fiksuja kuin isompienkin poikiemme ja muuttavan tämän vauva-ajan kolmikantakommunikaation (ihastelija-vauva-vauvan äiti) suoraan kahdenkeskeiseksi, ihastelijan ja koko ajan kasvavan lapsen väliseksi ystävyydeksi.

Eli että minua ei tarvittaisi parin vuoden päästä tähän väliin, vaan lapsi saisi ystävistäni itselleen aikuistuttuja, joiden kanssa voi tehdä ja jutella kaikenlaista.

 

[harmaa]

Yleensä kun lapsen "kunnon" kasvonpiirteet alkaa tulemaan esille niin se ihastelu loppuu. Suurin osa ihmisistä pitää vauvoja söböinä ja suurin osa vavoista näyttää ihan samalle..kun lapselle alkaa tulla persoonallista ulkonäköä niin se ei välttämättä näytä kaikista söbölle. Jotkut lapset voi olla sit sellasia kauniita ja söböjä isompinakin ja ne varmaan saa sit kehuja isompinakin..

 

[Pölö]

Edelleen ihastellaan paljon. toinen jo 15v ja toinen 8v.

 

[vieras]

Itse olen törmännyt ilmiöön että vanhemmat pitää 4-5v vielä niin pienenä että kunnon kieltäminen/ragaistukset ovat täysin unohdettu.
Lapselle vaan selitetään et ei noin voi tehdä ja siinä kaikki ! Kyllä siinä muiden ihastelu muuttuu vihasteluksi kun kullanmuru kiusaa muiden lapsia kerta toisensa jälkeen.....

 

[vieras]

huoh..riittää että se lapsi saa tarpeeks ihastelua ja huomiota vanhemmilta.

 

[suomalainen]

Loppuuko se ihastelu joskus?

 

[vieras]

Meidän 2-vuotiasta ihastellaan jatkuvasti päiväkodissa. Yksi hoitaja on aina sanomassa miten ihana lapsi meillä on. Sen sijaan esikoisesta ei koskaan sanota vastaavaa. Ei mitään negatiivistakaan, mutta ei juuri muutakaan. Mun mielestä vähän hassua.

 

[peesi]

Tiedän mitä tarkoitat, meillä vauva 5kk saa kovasti ihasteluja tuntemattomilta ja 2-vuotias jää huomiotta. Oon miettinyt että mikä on se ikä kun suloiset pallerot muuttuvat ihmisten silmissä ärsyttäviksi kakaroiksi.

Peesi mikähän on oikeesti se ikä milloin tuo käy

 

[vieras]

Tiedän mitä tarkoitat, meillä vauva 5kk saa kovasti ihasteluja tuntemattomilta ja 2-vuotias jää huomiotta. Oon miettinyt että mikä on se ikä kun suloiset pallerot muuttuvat ihmisten silmissä ärsyttäviksi kakaroiksi.

Mä luulen, että se on siinä 3v paikkeilla, kun se taaperon jotenki huvittava ja ehkä sit hellyyttäväkin motoriikan kömpelyys alkaa karista. Sit ku juoksee jo lujaa ja ääntä lähtee, on varmaan jo muista se ärsyttävä kakara.