Köyhän on niin vaikea elää nykyisessä kerskakulttuurissa.

[Keittiönoita]

[QUOTE="vieras";24006899]

Jotenkin jos kaikki muutkin jakais saman elintason niin ettei köyhyys tarkoittaisi ulkopuolelle jäämistä tai häpeää (vaikka just ei tarpeeksi tyylikkäistä vaatteista ja vaatimattomista lahjoista), ei se olis mikään ongelma. Tai siis en mä pidä itseäni edes köyhänä. Ennenkuin meen just vaikka jonnekin juhliin tai katson vierestä, kun jotkut pistää satasen sileäksi ihan normaalina tavallisena bileiltana pelkkiin juomiin, narikoihin ja taksimatkoihin, mistä ei jää käteen kun krapula.[/QUOTE]

Mistähän tuo ulkopuolelle jääminen ja häpeä johtuu? Tarkoitan sitä, että varakkaamman perheen teini on pelkästään trendikäs, jos hankkii vaatteensa kirpputorilta. Jos tämä teini kehittelee itselleen ihan oman pukeutumistyylin, kohta alkavat kaveritkin seurata samaa tyyliä. Tai ei ainakaan jätetä ulkopuoliseksi. Mä tunnen useammankin hyvätuloisen perheen, jotka ovat alkaneet downshiftaamaan. Yksikään heidän lapsistaan ei ole joutunut ulkopuoliseksi, vaikka vaatteet eivät olekaan enää kaupasta ostettuja kalliita muotivaatteita. Pikemminkin päinvastoin ja ovat innostaneet kavereitaankin menemään kauppojen sijasta kirpparille vaateostoksille.

 

["vieras"]

Mistähän tuo ulkopuolelle jääminen ja häpeä johtuu? Tarkoitan sitä, että varakkaamman perheen teini on pelkästään trendikäs, jos hankkii vaatteensa kirpputorilta. Jos tämä teini kehittelee itselleen ihan oman pukeutumistyylin, kohta alkavat kaveritkin seurata samaa tyyliä. Tai ei ainakaan jätetä ulkopuoliseksi. Mä tunnen useammankin hyvätuloisen perheen, jotka ovat alkaneet downshiftaamaan. Yksikään heidän lapsistaan ei ole joutunut ulkopuoliseksi, vaikka vaatteet eivät olekaan enää kaupasta ostettuja kalliita muotivaatteita. Pikemminkin päinvastoin ja ovat innostaneet kavereitaankin menemään kauppojen sijasta kirpparille vaateostoksille.

Ei tääkään nyt mikään absoluuttinen totuus ole. Muistan kyllä useitakin oman tyylin kehitelleitä, joita lähinnä katsottiin kieroon. Nämä joiden tyyliä seurattiin (oli se sitten itsetehtyä, kirpparia tai tyyristä muotia) olivat jo muutenkin suosittuja.

 

["vieras"]

Mistähän tuo ulkopuolelle jääminen ja häpeä johtuu? Tarkoitan sitä, että varakkaamman perheen teini on pelkästään trendikäs, jos hankkii vaatteensa kirpputorilta. Jos tämä teini kehittelee itselleen ihan oman pukeutumistyylin, kohta alkavat kaveritkin seurata samaa tyyliä. Tai ei ainakaan jätetä ulkopuoliseksi. Mä tunnen useammankin hyvätuloisen perheen, jotka ovat alkaneet downshiftaamaan. Yksikään heidän lapsistaan ei ole joutunut ulkopuoliseksi, vaikka vaatteet eivät olekaan enää kaupasta ostettuja kalliita muotivaatteita. Pikemminkin päinvastoin ja ovat innostaneet kavereitaankin menemään kauppojen sijasta kirpparille vaateostoksille.

Mulla ongelma on se, etten oikeasti löydä kirppiksiltä ikinä mitään...teininä ja nuorena aikuisenakin vielä löytyi, en pahemmin vaatekaupoissa käynytkään, ja silloin mulla olikin tosi räväkkä ja persoonallinen pukeutumistyyli, johon sopivat hyvin myös kuluneet, rikkinäisetkin vaatteet. No, se oli sitä aikaa kun mulle sanottiin suoraan työsopimusta kirjoittaessa (työstä sovittu puhelimitse) että jos me oltais tiedetty miltä sä näytät, ei oltais kyllä palkattu sua.

Mut en mä enää tälleen keski-ikäisenä naisena voi mennä toimistolle asiakaspalvelutehtäviin missään risoissa verkkosukkahousuissa hiukset takussa ja vähän sinnepäin tuunatussa kierrätysvaatteesta itse ommellussa mekossa (käsityötaitoni eivät todellakaan ole mitkään huiput - ennen se ei estänyt mua yrittämästä, mutta nykyään estää). Tai no kai voisin, mut sillä olisi seurauksensa ihmisten asenteessa muhun. Nyt näytän sitten vaan tylsältä semmoisella vähän kulahtaneella ja muodista jälkeen jääneellä tavalla. Jotenkin mun taidot ei riitä kehittelemään siistiä ja hillityn asiallista, mutta silti persoonallista tyyliä kierrätysmentaliteetilla. Ei vaan tyylitaju riitä tuohon. Ja kirppiksiltäkin löytyy aikuisten vaatteita todella paljon vähemmän kuin nuorten, ellei sitten tahdo jotain ihan mummotyylisiä.

 

["vieras"]

Mistähän tuo ulkopuolelle jääminen ja häpeä johtuu? Tarkoitan sitä, että varakkaamman perheen teini on pelkästään trendikäs, jos hankkii vaatteensa kirpputorilta. Jos tämä teini kehittelee itselleen ihan oman pukeutumistyylin, kohta alkavat kaveritkin seurata samaa tyyliä. Tai ei ainakaan jätetä ulkopuoliseksi. Mä tunnen useammankin hyvätuloisen perheen, jotka ovat alkaneet downshiftaamaan. Yksikään heidän lapsistaan ei ole joutunut ulkopuoliseksi, vaikka vaatteet eivät olekaan enää kaupasta ostettuja kalliita muotivaatteita. Pikemminkin päinvastoin ja ovat innostaneet kavereitaankin menemään kauppojen sijasta kirpparille vaateostoksille.

Keittis, kysymys on siitä että näillä perheillä on mahdollisuus valita oma polkunsa. Minä ajattelen että se ulkopuolelle jäämisen ja häpeän tunne tulee lähtökohtaisesti siitä, että ei pysty vaikuttamaan elämäänsä ja ei voi tehdä valintoja itse - valinnat on tehty puolestasi. Huomasin tämän kun itse olin pienillä tuloilla kahden lapsen kanssa kotona, ja ostin kaiken kirpputorilta. Joskus hävetti ja nolotti, että vaatteet ovat käytettyjä. Katsoin kateellisena kaveriperheiden lasten uusia Reimateccejä ja POP vaatteita. Nyt kun olen töissä ja tämä olisi meilläkin mahdollista, asiat ovat jotenkin menettäneet merkitystään. En ole enää niin merkkivaatteiden perään.

Mutta silloin kun rahaa ei ole, ne asiat joita toisilla on ovat jotenkin paljon houkuttelevampia kun niitä ei voi saada.

 

[Keittiönoita]

[QUOTE="vieras";24006953]Ei tääkään nyt mikään absoluuttinen totuus ole. Muistan kyllä useitakin oman tyylin kehitelleitä, joita lähinnä katsottiin kieroon. Nämä joiden tyyliä seurattiin (oli se sitten itsetehtyä, kirpparia tai tyyristä muotia) olivat jo muutenkin suosittuja.[/QUOTE]
Varmasti noinkin, mutta ekologinen ajattelu on kasvattanut suosiotaan vasta viimeisen 5-10 vuoden aikana enkä usko, että kasvu olisi ainakaan ihan heti pysähtymässä. Nyt ekologista ajattelua opitaan jo äidinmaidosta, kun nuorempi sukupolvi on valinnut pitkän imetyksen, kantoliinat, kestovaipat, muovin välttämisen, kirpputorit jne. Nämä nyt kasvavat lapset eivät ole muutaman vuoden päästä enää mitään kummajaisia, kuten olisivat olleet vielä 10 vuotta sitten.

 

[Keittiönoita]

[QUOTE="vieras";24006981]Keittis, kysymys on siitä että näillä perheillä on mahdollisuus valita oma polkunsa. Minä ajattelen että se ulkopuolelle jäämisen ja häpeän tunne tulee lähtökohtaisesti siitä, että ei pysty vaikuttamaan elämäänsä ja ei voi tehdä valintoja itse - valinnat on tehty puolestasi. Huomasin tämän kun itse olin pienillä tuloilla kahden lapsen kanssa kotona, ja ostin kaiken kirpputorilta. Joskus hävetti ja nolotti, että vaatteet ovat käytettyjä. Katsoin kateellisena kaveriperheiden lasten uusia Reimateccejä ja POP vaatteita. Nyt kun olen töissä ja tämä olisi meilläkin mahdollista, asiat ovat jotenkin menettäneet merkitystään. En ole enää niin merkkivaatteiden perään.

Mutta silloin kun rahaa ei ole, ne asiat joita toisilla on ovat jotenkin paljon houkuttelevampia kun niitä ei voi saada.[/QUOTE]
Oikeastaan juuri tuota ajattelinkin, että onko se ulkopuolisuus ja häpeä vain omassa päässä vai onko se todellakin muiden ihmisten aiheuttamaa? Voisiko yrittää muuttaa omaa asennettaan ja ajatella niin päin, että kierrättäminen ja kulutuksen vähentäminen onkin oikeastaan se hyvä asia eikä suinkaan häpeällistä? Miksi pitäisi hävetä asiaa, jota muutkin tekee ja josta muut ovat kenties vielä ylpeitä?

 

["vieras"]

Oikeastaan juuri tuota ajattelinkin, että onko se ulkopuolisuus ja häpeä vain omassa päässä vai onko se todellakin muiden ihmisten aiheuttamaa? Voisiko yrittää muuttaa omaa asennettaan ja ajatella niin päin, että kierrättäminen ja kulutuksen vähentäminen onkin oikeastaan se hyvä asia eikä suinkaan häpeällistä? Miksi pitäisi hävetä asiaa, jota muutkin tekee ja josta muut ovat kenties vielä ylpeitä?

Joo mutta kun sen asian yläpuolelle on tosi vaikea päästä jos rahaa ei oikeasti ole. Jos on, mutta ei halua rahaansa käyttää reimatecceihin, se on paljon helpompaa. Ei siitä tule sellaista oloa että "naapurit luulee että meillä ei ole rahaa".

Esim. nyt me edelleen katsotaan samaa yli 12v vanhaa kuvaputkitöllöä, joka naapureiden mielestä on auttamattoman vanhanaikainen. Minua huvittaa juuri se, että voisin milloin vain ostaa uuden, mutta katson milloin tuo lopulta hajoaa. Uudet eivät ole yhtä kestäviä.

Jos ei olisi rahaa siihen uuteen telkkariin, luulen että ahdistuisin paljon enemmän siitä että tuo rumilus on olohuoneessani. Tätä on vaikea selittää koska sellainen "henkinen" taloudellinen riippumattomuus tulee siitä että voit vaikuttaa itse raha-asioihisi. Monella sellaisella joilla tulot ovat kovin pienet tai muuten eletään kädestä suuhun puuttuu juuri se, että voi olla riippumaton toisten mielipiteistä. Se on vaikeampaa jos ei aidosti voi valita.

Toki voi tehdä niin että päättää että tämä mikä on nyt pakkotilanne, onkin oma valintani ja teen siitä mahdollisimman hyvän itselleni. Kaikilla ei ole tarpeeksi itsetuntoa ja luonteenlujuutta siihen.

Tiedän koska olen kokenut kolikon molemmat puolet.

 

[Keittiönoita]

[QUOTE="vieras";24007066]Joo mutta kun sen asian yläpuolelle on tosi vaikea päästä jos rahaa ei oikeasti ole. Jos on, mutta ei halua rahaansa käyttää reimatecceihin, se on paljon helpompaa. Ei siitä tule sellaista oloa että "naapurit luulee että meillä ei ole rahaa".

Esim. nyt me edelleen katsotaan samaa yli 12v vanhaa kuvaputkitöllöä, joka naapureiden mielestä on auttamattoman vanhanaikainen. Minua huvittaa juuri se, että voisin milloin vain ostaa uuden, mutta katson milloin tuo lopulta hajoaa. Uudet eivät ole yhtä kestäviä.

Jos ei olisi rahaa siihen uuteen telkkariin, luulen että ahdistuisin paljon enemmän siitä että tuo rumilus on olohuoneessani. Tätä on vaikea selittää koska sellainen "henkinen" taloudellinen riippumattomuus tulee siitä että voit vaikuttaa itse raha-asioihisi. Monella sellaisella joilla tulot ovat kovin pienet tai muuten eletään kädestä suuhun puuttuu juuri se, että voi olla riippumaton toisten mielipiteistä. Se on vaikeampaa jos ei aidosti voi valita.

Toki voi tehdä niin että päättää että tämä mikä on nyt pakkotilanne, onkin oma valintani ja teen siitä mahdollisimman hyvän itselleni. Kaikilla ei ole tarpeeksi itsetuntoa ja luonteenlujuutta siihen.

Tiedän koska olen kokenut kolikon molemmat puolet.[/QUOTE]
Tiedän kyllä, mitä tarkoitat Olen itsekin elänyt aikoinaan pienillä tuloilla eikä ollut varaa ostaa paljon mitään. Jos tilanne kuitenkin aiheuttaa ahdistusta, niin silloin voisi ainakin yrittää kasvattaa itsetuntoaan ja luonteenlujuuttaan. Varsinkin, jos heikko taloudellinen tilanne ei ole tilapäinen vaan tulee jatkumaan vielä vuosia. Nyt kun "nuukailu" ei koske pelkästään vähävaraisia vaan sitä harrastavat myös hyvätuloiset, niin voisi yrittää ajatella, että "alanpa elämään kuten äveriäämmät".

 

["vieras"]

Varmasti noinkin, mutta ekologinen ajattelu on kasvattanut suosiotaan vasta viimeisen 5-10 vuoden aikana enkä usko, että kasvu olisi ainakaan ihan heti pysähtymässä. Nyt ekologista ajattelua opitaan jo äidinmaidosta, kun nuorempi sukupolvi on valinnut pitkän imetyksen, kantoliinat, kestovaipat, muovin välttämisen, kirpputorit jne. Nämä nyt kasvavat lapset eivät ole muutaman vuoden päästä enää mitään kummajaisia, kuten olisivat olleet vielä 10 vuotta sitten.

Noh, mä pääsin lukiosta 3 vuotta sitten, joten tuskin se nyt niin paljon on siinä ajassa muuttunut...

 

["elämää"]

Kasvahan aikuiseksi . Jokainen voi elää omannäköistä elämää!

Lahjoja ei tarvitse viedä tai ne voivat olla esim. hauskoja, itsetehtyjä lahjakortteja (tyyliin "lupaan vahtia lapsia että pääsette miehesi kanssa lomalle" tms.). Ei kukaan niitä muista enää parin päivän jälkeen!

Muiden ei tarvitse kituuttaa kuten sinun, ei kenenkään elämä siitä helpottuisi. Älä oleta että muut olisivat vastuussa teidän tilanteesta- teillä on kuitenkin ns. vapaaehtoisia rahareikiä (mm. auto) ettekä kuluttamisenne perusteella ole mitenkään totaalikurjuudessa eläviä (pienituloisia kylläkin). Moni elää samoin, ei siinä ole mitään erityisen huonoa tai hienoa.

 

[Keittiönoita]

[QUOTE="vieras";24007132]Noh, mä pääsin lukiosta 3 vuotta sitten, joten tuskin se nyt niin paljon on siinä ajassa muuttunut...[/QUOTE]
Ähh..mitenhän mä nyt tämän selittäisin Tarkoitan siis sitä, että vasta viimeisten 5-10 vuoden aikana ihmiset ovat alkaneet elämään ekologisemmin. Jos olet nyt parikymppinen, sun lapsuudessasi käytettiin vielä ihan intopinkeinä kertakäyttövaippoja, ostettiin mahdollisuuksien mukaan uutta, rikkinäinen tavara heitettiin sumeilematta roskikseen ja vieläpä sekajätteeseen, koska jätteiden lajittelukin on vielä varsin lapsenkengissä pulloja ja keräyspaperia lukuunottamatta. Monet lapset, jotka ovat syntyneet viimeisten 5-10 vuoden aikana, ovat jo ihan eri tilanteessa kuin sinä, koska heidän vanhempansa ovat päättäneet elää ekologisemmin kuin aiemmat sukupolvet.

 

[fifiia]

Ennemmin kysymys on mielestäni asenteista ja omista näkökulmista. Helpompi on tietenkin huomata että raha ei tee onnelliseksi, jos sen on jossakin vaiheessa päässyt oikeasti kokeilemaan. Omia asenteita voi kuitenkin muuttaa muutenkin. Toisen tapaa elää voi ihailla ja siitä voi oppia paljon tuntematta kuitenkaan kateutta. Tärkeintä on tietää omat mahdollisuutensa ja toisaalta rajoitteensa. Muuttaa niitä asioita joihin pystyy vaikuttamaan ja hyväksyä omassa elämässään ne asiat joita ei ole mahdollista muuttaa.

 

[dfg]

vaikka meillä ainakin toistaiseksi on todella hyvät tulot niin olen jo vuosia ostanut kaiken kirpputoreilta. Lasten vaatteet, leluja, huonekaluja ja vauvan kaikki tarvikkeet. Syntymäpäiville ollaan viety joku värityskirja, kyniä tai tehtäväkirja (maksavat n. 5,90 ), tarrakirjoja jne jne. Aina on ollut lapselle mieluinen lahja ja vanhemmatkin tykänneet kun ei sitä ainaista muovikrääsää siivottavaksi. Kirjat on hyvä lahja ja kirppareiltakin saa kirjoja (joita tuskin on edes luettu ) halvalla ja hyvin kelpaavat lahjaksi. Häälahjat kimpassa, isommalla porukalla niin ei tule kalliiksi.

 

[Mama the strange]

Jos tosiaan on paljon hääjuhlia tms niin ehkä sitten kannattaisi ostaa yksi hyvä juhlamekko ja käyttää sitä kaikkialla. vaihtoehtona voi olla myös lainata juhlavaatteita, itse olen ainkain monta kertaa lainannut siskoiltani juhlavaatteet.
Myös palveluita voi kierrättää...esim itselläni kampaajakaverini leikkaa ja värjää hiukseni ja minä teen hänelle jotain muuta... En minäkään suostu mihin tahansa ryysyihin pukeutumaan ja menemään tukka takussa meikittömänä... Hyödynnän lahjakkaasti alennusmyynnit ja kirppareilta kyllä löydän vaatteita ja tosiaan siskojen kanssa vaihdellaan... Välillä on hyötyä siitä, että on neljä tyylikästä pikkusiskoa

 

[niinin]

Mun mielestä se on elämäntapakysymys, meillä on ainakin tuttavapiirissä paljon hyvätuloisia jotka silti elää mahdollisimman nuukasti ja mm lasten vaatteet kierrätetään ja hankitaan kirpparilta vaikka heillä olis varaa ostaa joka ikinen rettu kalleimmasta liikkeestä mitä on. Mutta heidän mielestä se on tuhlausta, vaikka heillä varaa onkin.

 

["Joo"]

En tajua noita opettajien ja tarhatätien lahjoja! Ei mullekaan kukaan lahjaa tuo siitä hyvästä että teen työni.

 

["Hmmm"]

Huvittaa hyvätuloiset jotka nuukailee, se on jo jotenkin epätervettä. Muistan erään joka kehui että he tienaavat miehensä kanssa 7000e/kk ja dyykkaavat ruokansa roskiksesta. Tuo on jo todella sairasta!

 

["Vieras"]

Mun mielestä se on elämäntapakysymys, meillä on ainakin tuttavapiirissä paljon hyvätuloisia jotka silti elää mahdollisimman nuukasti ja mm lasten vaatteet kierrätetään ja hankitaan kirpparilta vaikka heillä olis varaa ostaa joka ikinen rettu kalleimmasta liikkeestä mitä on. Mutta heidän mielestä se on tuhlausta, vaikka heillä varaa onkin.

Näin mekin teemme. Mä ostan mahdollisimman paljon kirppareilta ja käytettynä. Samoin katson aina hinnat kaupassa. Ostan toki mitä meillä haluttaa tai tarvitaan, mutta mä olen kyllä erittäin hintatietoinen ja ostan sitten enemmän tarjouksista varastoon - ja pyrin välttelemään törsäystä. Harkitsen tarkkaan, mitä me tarvitaan ja ostetaan. Ja varaa olisi ostaa ihan kaupoista mitä tarttee tai haluttaa.

Mä ihmettelen tuota joidenkin asennetta, että vaikka rahaa ei olis, niin silti pitää saada tätä ja tuota - kaikki vaan heti, vaikka tili on jo pitkalti miinuksella, kun eihän sitä voi olla ilman herkkuja, baarireissuja, bilevaatteita, merkkivaatteita, taulutelkkaa, uutta kännykkää, hemmotteluhoitoja jne. jne. Pitäähän sitä kaikki saada, vaikka varaa ei olis :O.

Onko ihmisiltä kadonnut terve maalaisjärki? Miksi ihmeessä varattoman pitäisi ostaa ja kuluttaa saman verran kuin hyvätuloinen? Tai tuokin taitaa olla jo toisin päin eli se persaukinen tuhlaa enemmän kuin hyvätuloinen? Tosin velaksi. Mitä järkeä tuhota tulevaisuutensa vuosiksi eteenpäin sen vuoksi, että saa hetkisen leikkiä varakasta?
"They are not long, the days of wine and roses."

 

["eee"]

Ap, sun miehesi kuitenkin opiskelee (toivottavasti hyvin työllistävään ja hyväpalkkaiseen ammattiin), eli tulevaisuudessahan teille on helpotusta luvassa Et joudu loppuelämääsi kituuttamaan tuolla lailla.

 

[piina]

Downshiftaus on varmaan ihan kivaa, jos se ei ole pakonsaneleaa ja jos aina on oltu tiukilla ja siitä vielä joutuu nuukailemaan ja jos talossa on teinejä ja kouluikäisiä lapsia. Mutta tosiaan hyvä suuntaus siinäkin mielessä, että köyhemmät perheillä ei tule niin isoja paineita ostella uusia herkkuja yms.

 

["vieras"]

[QUOTE="Vieras";24007829]Näin mekin teemme. Mä ostan mahdollisimman paljon kirppareilta ja käytettynä. Samoin katson aina hinnat kaupassa. Ostan toki mitä meillä haluttaa tai tarvitaan, mutta mä olen kyllä erittäin hintatietoinen ja ostan sitten enemmän tarjouksista varastoon - ja pyrin välttelemään törsäystä. Harkitsen tarkkaan, mitä me tarvitaan ja ostetaan. Ja varaa olisi ostaa ihan kaupoista mitä tarttee tai haluttaa.

Mä ihmettelen tuota joidenkin asennetta, että vaikka rahaa ei olis, niin silti pitää saada tätä ja tuota - kaikki vaan heti, vaikka tili on jo pitkalti miinuksella, kun eihän sitä voi olla ilman herkkuja, baarireissuja, bilevaatteita, merkkivaatteita, taulutelkkaa, uutta kännykkää, hemmotteluhoitoja jne. jne. Pitäähän sitä kaikki saada, vaikka varaa ei olis :O.

Onko ihmisiltä kadonnut terve maalaisjärki? Miksi ihmeessä varattoman pitäisi ostaa ja kuluttaa saman verran kuin hyvätuloinen? Tai tuokin taitaa olla jo toisin päin eli se persaukinen tuhlaa enemmän kuin hyvätuloinen? Tosin velaksi. Mitä järkeä tuhota tulevaisuutensa vuosiksi eteenpäin sen vuoksi, että saa hetkisen leikkiä varakasta?
"They are not long, the days of wine and roses."[/QUOTE]

Täytyy sanoa että suhteellisen ok tuloisena ei voi kuin ihmetetllä sitä miten kaikilla ympäristössä tuntuu olevan varaa useisiin kalliisiin harrastuksiin, ulkomaanmatkoihin autoihin jne jne. Usein nämä ovat vielä perheitä jossa äiti on kotona hoitovapaalla tai muuten hoitamassa lapsia.

Mun on tosi vaikea tajuta miten toiset onnistuu raha-asiansa pyörittämään niin että on varaa tähän kaikkeen. Meillä kaksi käy nyt töissä ihan normipalkkaisissa töissä ja silti ei sitä rahaa mitenkään älyttömästi ole. Pihejä vielä ollaan.

 

["vieras"]

Downshiftaus on varmaan ihan kivaa, jos se ei ole pakonsaneleaa ja jos aina on oltu tiukilla ja siitä vielä joutuu nuukailemaan ja jos talossa on teinejä ja kouluikäisiä lapsia. Mutta tosiaan hyvä suuntaus siinäkin mielessä, että köyhemmät perheillä ei tule niin isoja paineita ostella uusia herkkuja yms.

Joo mutta osa ihmisistä ei tunnu ymmärtävän sitä että kaikki eivät osta kaikkea mitä keksivät haluta. Että voi olla ihan hyvätuloinen ja silti ajaa vanhalla autolla tai katsella 12v vanhaa kuvaputkitelkkaria. Tai että vaatteet eivät ole viimeisimmän muodin mukaan vaikka siihen olisi varaa.

Mulla ja miehellä on tähän sanontakin, että ihmisiä on kahdenlaisia, niitä joilla on paljon rahaa ja niitä jotka käyttävät paljon rahaa. No, on muitakin mutta tää nyt tarkoittaa sitä että usein ne ovat eri ihmisiä.