S
surullinen harmaa
Vieras
Olen huolissani äitini jaksamisesta. Pikkusiskoni on aina ollut hieman hankala, tempperamenttinen tapaus. Vuosi sitten äitini erosi miesystävästään ja tuntuu, että silloin pääsi helvetti valloilleen. Miltei päivittäin hän huorittelee ja haistatteelee äidille, haukkuu alkoholistiksi lutkaksi yms... Hänen mielestään äitimme myös ryyppää heidän kaikki rahansa.
Olen yrittänyt ymmärtää, puhua, pitää puhuttelua jne., mutta mikään ei tunnu auttavan. Eilen äitini soitti minulle kyselläkseen niitä näitä ja lyhyen puhelun aikana pikkusiskoni kävi raivoamassa ja haukkumassa äitiäni ainakin viidesti. Olin niin järkyttynyt, etten saanut sanaa suustani.
Nyt siskoni oli ottanut äitini puhelimesta puhelinnumeroita ylös (miesten numeroita tietenkin vain) ja lähettänyt heille viestejä. Äitini puhelinta on myös "ratsannut" aiemminkin, mm. kenelle soittanut ja lukenut viestit.
Sisko täyttää keväällä 17. Ovat puhuneet, jotta sisko muuttaisi silloin pois kotoaan, mutta en kestä katsoa äitini masentumista ja alistumista vierestä. Toki äidissänikin on vikaa, mutta siskoni vaikuttaa oikeasti ihan mielenvikaiselta. Kun se raivo iskee päälle, ei millään puheella tunnu olevan mitään vaikutusta.
En tiedä kuinka auttaisin äitiäni, mihin voisin ottaa yhteyttä? Pelkään hänen puolestaankin; siskoni saattaisi vaikka tehdä hänelle jotain. Vanhemmillamme on yhteishuoltajuus, mutta kukaan meistä lapsista ei mielellään isämme luona ole (isä ei oikein osaa olla isä). Jotain asialle on kuitenkin nyt tehtävä.
Olen yrittänyt ymmärtää, puhua, pitää puhuttelua jne., mutta mikään ei tunnu auttavan. Eilen äitini soitti minulle kyselläkseen niitä näitä ja lyhyen puhelun aikana pikkusiskoni kävi raivoamassa ja haukkumassa äitiäni ainakin viidesti. Olin niin järkyttynyt, etten saanut sanaa suustani.
Nyt siskoni oli ottanut äitini puhelimesta puhelinnumeroita ylös (miesten numeroita tietenkin vain) ja lähettänyt heille viestejä. Äitini puhelinta on myös "ratsannut" aiemminkin, mm. kenelle soittanut ja lukenut viestit.
Sisko täyttää keväällä 17. Ovat puhuneet, jotta sisko muuttaisi silloin pois kotoaan, mutta en kestä katsoa äitini masentumista ja alistumista vierestä. Toki äidissänikin on vikaa, mutta siskoni vaikuttaa oikeasti ihan mielenvikaiselta. Kun se raivo iskee päälle, ei millään puheella tunnu olevan mitään vaikutusta.
En tiedä kuinka auttaisin äitiäni, mihin voisin ottaa yhteyttä? Pelkään hänen puolestaankin; siskoni saattaisi vaikka tehdä hänelle jotain. Vanhemmillamme on yhteishuoltajuus, mutta kukaan meistä lapsista ei mielellään isämme luona ole (isä ei oikein osaa olla isä). Jotain asialle on kuitenkin nyt tehtävä.