Kuinka hullu pitää olla, että "voi" hakea apua masennukseen?

[qi]

Varmaan todella tyhmä kysymys, mutta olen miettinyt tätä viimeiset 10 vuotta. Missä vaiheessa on kyllin masentunut ja sairas, että lääkärit eivät ns. naura pihalle?

 

[Vieras]

Jaa, no enpä pidä itseäni hulluna mutta ei mua neuvolasta pihalle naurettu. Ei myöskään neuvolalääkäri. Päin vastoin!

 

[Turkilmas]

Et varmaan kiusallasi laittanut, mutta aika ikävästi kirjoitettu tuo hullu-> masentunut.

Anyway, mulla ainakin oli hyvinkin helppoa saada apua aikoinaan. Ensin neuvolassa tekivät masennustestin ja totesivat että pisteitä tuli mojova määrä. Sitä kautta pääsin sitten johonkin terapiaan (jonka lopetin liian ajoissa kun luulin olevani jo kunnossa), Myöhemmin (yli vuoden päästä) soitin vaan työterveyteen ja kerroin että oon aivan loppu. Sieltä sain ensin ajan lääkärille joka kirjoitti lähetteen mielenterveystoimistoon. Sieltä sain diagnoosin: vakava masennus ja uupumus, reseptin masennuslääkkeisiin, sekä ohjeen tulla terapiaan kahdesti viikossa ja kahden vuoden ajan.

Eli hyvin helposti sain apua omasta mielestäni ja siitä toki olen kovinkin kiitollinen.

 

[Pirpiz]

Mieluummin vähemmän hulluna kuin liian hulluna..

 

[qi]

Anteeksi tosiaan sanavalinta, mutta itse kuvailisin kyllä itseäni tällä hetkellä lähinnä juuri tuolla sanalla "hullu". Mietin vain, että olenko kylliksi hullu, että kehtaan hakea tähän jotain apua. Mielikuvissani masentuneet ovat sellaisia, jotka eivät jaksa aamulla sängystä nousta masennuksensa ja uupumuksensa vuoksi, eikä minulla sellaisia oireita ole. Mutta sen sijaan on kyllä esimerkiksi näköharhoja ja silmieni eteen on vedetty sumuverho. Ja lisäksi tietysti niitä tavallisia masennusoireita. Jotenkin tuntuu, että niin kauan kuin itse kykenen soittamaan lääkäriin ja menemään sinne omin jaloin ja asiallisesti pukeutuneena, en ole tarpeeksi sairas.

 

[äimä]

mä olen ulospäin kaunis, koulutettu ja varakkaan miehen vaimo perheemme lapset ihania ja reippaita. mutta olin ihan hukassa ja toivottoman masentunut. mua ei uskottu joten mun piti viiltää ranteitani että ottivat minut todesta. JA TÄMÄ TARINA ON TOSI!

 

[myy]

kyllä vaan jaksan nousta sängystä ylös. välillä siivotakkin. käydä suihkussa ja laittaa siistit vaatteet ylle. käyn lenkilläkin lähes joka päivä. ja mulla on diaknoosina vakava pykoosin tasoinen masennus.

 

[qi]

kyllä vaan jaksan nousta sängystä ylös. välillä siivotakkin. käydä suihkussa ja laittaa siistit vaatteet ylle. käyn lenkilläkin lähes joka päivä. ja mulla on diaknoosina vakava pykoosin tasoinen masennus.

Ihanko totta? Minkälaisia oireita sinulla on? Jos teet esim. DEPS-seulan, niin paljonko saat pisteitä?

 

[samperi]

Anteeksi tosiaan sanavalinta, mutta itse kuvailisin kyllä itseäni tällä hetkellä lähinnä juuri tuolla sanalla "hullu". Mietin vain, että olenko kylliksi hullu, että kehtaan hakea tähän jotain apua. Mielikuvissani masentuneet ovat sellaisia, jotka eivät jaksa aamulla sängystä nousta masennuksensa ja uupumuksensa vuoksi, eikä minulla sellaisia oireita ole. Mutta sen sijaan on kyllä esimerkiksi näköharhoja ja silmieni eteen on vedetty sumuverho. Ja lisäksi tietysti niitä tavallisia masennusoireita. Jotenkin tuntuu, että niin kauan kuin itse kykenen soittamaan lääkäriin ja menemään sinne omin jaloin ja asiallisesti pukeutuneena, en ole tarpeeksi sairas.

Tuossa vaiheessa on varmasti tarpeeksi "hullu"
Soita vaan lääkäriin

 

[samperi]

kyllä vaan jaksan nousta sängystä ylös. välillä siivotakkin. käydä suihkussa ja laittaa siistit vaatteet ylle. käyn lenkilläkin lähes joka päivä. ja mulla on diaknoosina vakava pykoosin tasoinen masennus.

Mulla kanssa oli samaatasoa oleva
Kyllä miäkin nuo asiat jaksoin tehä, paitsi ulos ei tehnyt mieli mennä yhtään

 

[Vieras]

Mulla on keskivaikea masennus ja jaksan kyllä arkea pyörittää suht hyvin. Mitään isompia siivouksia en ole tehnyt koko keväänä mutta muuten kyllä jaksan ruokaa laittaa ja pyykätä..
DEPS-seulan tein eilen ja sain 21 p.
Kuolemantoiveet oli viimeinen tikki joka laittoi apua hakemaan..

 

[qi]

Te, joilla on aivan oikea diagnosoitu (vakava) masennus, oletteko pystyneet käymään masennuksestanne huolimatta töissä? Itseäni kummastuttaa se, että työ ei ole mikään ongelma, tosin en halua nähdä ihmisiä ollenkaan ja joitain muitakin rajoitteita on.

 

[samperi]

Te, joilla on aivan oikea diagnosoitu (vakava) masennus, oletteko pystyneet käymään masennuksestanne huolimatta töissä? Itseäni kummastuttaa se, että työ ei ole mikään ongelma, tosin en halua nähdä ihmisiä ollenkaan ja joitain muitakin rajoitteita on.

Miä oon kotiäiti-töihin en pystys menee
Keväällä loppuu kotihoidontuki ja nyt jo mulle puhuuvat, et sitten vissii sairasloma tms edessä...

 

[Vieras]

Te, joilla on aivan oikea diagnosoitu (vakava) masennus, oletteko pystyneet käymään masennuksestanne huolimatta töissä? Itseäni kummastuttaa se, että työ ei ole mikään ongelma, tosin en halua nähdä ihmisiä ollenkaan ja joitain muitakin rajoitteita on.

Ai että kun mulla on "vaan" enää keskivaikea niin kyseessä ei ole oikea masennus?
Vaikka mulla on "vain" keskivaikea niin en todellakaan ole työkykyinen.

 

[vieras]

itse menin siinä vaiheessa kun oli tunne että yksin en enää jaksa ja tästä en tosiaan enää nouse. Vuosia olin siinä vaiheessa jo itkenyt päivin ja öin, eläminen oli täysin pelkkää kitumista. eli olisi pitänyt mennä jo aiemmin.

 

[qi]

Ai että kun mulla on "vaan" enää keskivaikea niin kyseessä ei ole oikea masennus?

Äh, no en minä nyt sitä tarkoittanut. Kirjallinen ilmaisuni ei ole ihan parhaassa terässä tänään.

Vaikka mulla on "vain" keskivaikea niin en todellakaan ole työkykyinen.

Tämä on minulle yksi syy olla soittamatta lääkäriin, minähän käyn töissä. Tosin en missään nimessä pystyisi olemaan esim. kaupan kassalla tai opiskelemaan ihmisjoukossa, tai toimimaan asiakaspalvelussa tai vastaamaan puhelimeen tms, mutta kuitenkin pystyn työntekoon. Oikeastaan se jopa tuntuu aika hyvälle, unohdan oman oloni monesti kun saan tehdä töitä ja töiden loputtua romahdan.

 

[samperi]

Te, joilla on aivan oikea diagnosoitu (vakava) masennus, oletteko pystyneet käymään masennuksestanne huolimatta töissä? Itseäni kummastuttaa se, että työ ei ole mikään ongelma, tosin en halua nähdä ihmisiä ollenkaan ja joitain muitakin rajoitteita on.

Ai että kun mulla on "vaan" enää keskivaikea niin kyseessä ei ole oikea masennus?
Vaikka mulla on "vain" keskivaikea niin en todellakaan ole työkykyinen.

Miä luulen, et ap tarkotti sitä, että on oikeasti saanut diagnosin masikseen, eikä vaan esim. testien perusteella niin ite päättele

 

[qi]

Te, joilla on aivan oikea diagnosoitu (vakava) masennus, oletteko pystyneet käymään masennuksestanne huolimatta töissä? Itseäni kummastuttaa se, että työ ei ole mikään ongelma, tosin en halua nähdä ihmisiä ollenkaan ja joitain muitakin rajoitteita on.

Ai että kun mulla on "vaan" enää keskivaikea niin kyseessä ei ole oikea masennus?
Vaikka mulla on "vain" keskivaikea niin en todellakaan ole työkykyinen.

Miä luulen, et ap tarkotti sitä, että on oikeasti saanut diagnosin masikseen, eikä vaan esim. testien perusteella niin ite päättele

Kyllä, suunnilleen näin. Minusta tuntuu, että on olemassa "oikean" diagnosoidun masennuksen lisäksi myös sellaista "leikkimasennusta", ainakin näin nettifoorumeilla.

 

[vieras]

ei tarvii olla hullu ollenkaan

 

[Vieras]

Te, joilla on aivan oikea diagnosoitu (vakava) masennus, oletteko pystyneet käymään masennuksestanne huolimatta töissä? Itseäni kummastuttaa se, että työ ei ole mikään ongelma, tosin en halua nähdä ihmisiä ollenkaan ja joitain muitakin rajoitteita on.

Ai että kun mulla on "vaan" enää keskivaikea niin kyseessä ei ole oikea masennus?
Vaikka mulla on "vain" keskivaikea niin en todellakaan ole työkykyinen.

Miä luulen, et ap tarkotti sitä, että on oikeasti saanut diagnosin masikseen, eikä vaan esim. testien perusteella niin ite päättele

Kyllä, suunnilleen näin. Minusta tuntuu, että on olemassa "oikean" diagnosoidun masennuksen lisäksi myös sellaista "leikkimasennusta", ainakin näin nettifoorumeilla.

No minulle on ihan psykiatri tämän diagnoosin tehnyt ja aiemmin on ollut vaikeaa.

 

[Vieras]

Te, joilla on aivan oikea diagnosoitu (vakava) masennus, oletteko pystyneet käymään masennuksestanne huolimatta töissä? Itseäni kummastuttaa se, että työ ei ole mikään ongelma, tosin en halua nähdä ihmisiä ollenkaan ja joitain muitakin rajoitteita on.

Ai että kun mulla on "vaan" enää keskivaikea niin kyseessä ei ole oikea masennus?
Vaikka mulla on "vain" keskivaikea niin en todellakaan ole työkykyinen.

Miä luulen, et ap tarkotti sitä, että on oikeasti saanut diagnosin masikseen, eikä vaan esim. testien perusteella niin ite päättele

Kyllä, suunnilleen näin. Minusta tuntuu, että on olemassa "oikean" diagnosoidun masennuksen lisäksi myös sellaista "leikkimasennusta", ainakin näin nettifoorumeilla.

No minulle on ihan psykiatri tämän diagnoosin tehnyt ja aiemmin on ollut vaikeaa.

Siis vaikea masennus.

 

[plääh]

mielummin ajoissa kun liian myöhään. itse en tajunnut hakea apua ja mut haettiinkin sitten psykoosissa kotoa :/ seuraavan kerran tajusi hiukan aikaisemmin

 

[myy]

oireena on itse tuho ajatukset ja toisten tuho ajatukset. kuoleman toiveet. ajatus ja tarkistelut onko sängyn alla, kaapeissa, pöydän alla tai lautetten alla joku ukko. pahimmassa vaiheessa meni tunti tai kaks tarkistelussa illalla. nyt on tuo oire vähentyny miltein hävinny lääkkeiden myötä. harha näkyjen näkeminen on myös yksi oire ollu. harha kuulemisiakin on ollu. sellainen tunne että joku ukko seuraa kun kävelen tai pyöräilen. joskun tuntu että piru seuraa tai istuu pöräntarakalla. sitten oli myös tunne että on kaksi minää. terve minä ivas sairaalle minälle että kaikki on sulle oikeen mitä on tapahtunu.

 

[qi]

sitten oli myös tunne että on kaksi minää. terve minä ivas sairaalle minälle että kaikki on sulle oikeen mitä on tapahtunu.

Oireesi kuulostavat aika pahoilta, itselläni ei ole aivan tuollaista. Näköharhatkin ovat sellaisia, että näen jonkun kävelevän ikkunan takaa, eikä siellä sitten olekaan ketään, ei siis mitään pelottavaa. Mutta minusta tuntuu, että minussa on kaksi minää, joista toinen on se, jolla menee huonosti, jolla on tunteet, jota ahdistaa ja joka suree, ja toinen on sellainen tunteeton tyyppi, joka katsoo päältä sen toisen kärsimystä ja analysoi sitä. Se on aika mielenkiintoinen tunne.