kuinka iloita tulevasta vauvasta?

[murheen alho]

Miten olisin onnelinen? olen 4 kuulla raskaana ja en tunne iloa juuri mistään. Tuntuu että teen kaiken väärin ja ei minusta ole mihinkään. Mieheni ei ole ollut mikään maailman paras tuki minulle. Enkä oikeastaan edes osaa kunnolla puhua kenellekkään pahasta olostani. Mieheni ei siedä itkun sekaisia purkauksiani ja haukkuukin minua niistä (ja oikeastaan kaikesta). Vaikka kuinka yritän, aina on jotain huomautettavaa. Olen pessyt pyykit, mutta en ole pessyt juuri sitä vaatetta mikä oisi pitänyt. Olen käynyt kaupassa, mutta unohtanut ostaa esim. muroja. minulla on muutenkin suurempi vastuu yhteiselostamme. huolehdin että laskut maksetaan ajallaan, pesen pyykit, teen ruokaa, hoidan lemmikit, käyn kaupassa, siivoan...lisäksi nyt minun pitäisi etsiä isompaa asuntoa meille. Naimisissa emme ole, koska mieheni ei halua mitään turhia juhlia järjestää. toki jos huolehtisin itse kaikista järjestelyistä tulisi hän paikalle. en vaan halua yksin alkaa vielä häitäkin järjestämään.

ymmärrän että työni on rasittanut suhdettamme (kolmivuoro), mutta en mielestäni ole ansainnut tälläistä rangaistusta siitä. hän aina valittaa työvuoroistani, vaikka kuinka olisin yrittänyt vuorojani vaihtaa ja järjestää meille yhteistä aikaa. sekin on aina minun syyni ettemme tee mitään yhdessä. hän joo ehdottelee että menisimme näkemään hänen kavereitaan ja jos en lähde mukaan olen taas vitun tylsä ämmä, joka ei koskaan tee mitään. ongelma on aina minussa, enkä enään tiedä miten voisin parantaa itseni. pelottaa millaiseksi tämä muuttuu kun lapsi keväällä syntyy, haukutaanko minua sitten kaiken muun lisäksi siitä kuinka huono äiti olen?

en oikeastaan tiedä miksi tänne avauduin, mutta en nyt muutakaan keksinyt.

 

["puppi"]

 

[tiuhti_]

miksi kuuntelet moista?

 

[mieti vähän]

miehes ei taida arvostaa sinua. Elä ole lattiarätti, yksin voit pärjätä PALJON paremmin kun kukaan ei ole sinua alas polkemassa.
Ei puolisoa haukuta "vitun tylsäksi ämmäksi"!!!!!!!!

 

["vieras"]

Mitenköhän tuo ihannemies tulee suhtautumaan lapseenne? Yhtä positiivisesti ja kannustavasti?

 

["KOLMEN ÄITI"]

kuulostaa mun eksältä. siksi se onkin eksä. multa vietiin itsetunto vuosikausien kaltoin kohtelulla. en ollut mitään, en osannut mitään, en saanut unohtaa mitään, päättää mistään, olla missään paitsi kotona. huh huh, voimia sulle, toivottavasti pääset eroon....

 

[no höhh]

Joo ja ei todellakaan mitään häitä aleta järkkäämään tuollaiseen suhteeseen!!

 

[murheen alho]

en tiedä miten mieheni tulee suhtautumaan lapseemme. hän on aina kumminkin lasta halunnut.

ja tiedän tottakai ettei kenenkään tulisi kuunnella tälläistä, mutta ei hän tietenkään aina ole tuollainen ja sehän tästä tekeekin niin vaikeata ja olemme olleet jo 7 vuotta yhdessä, joten pois lähtö ei ole helppoa. minkä varmaan jokainen tietää.

 

[Chala]

Mikä on panos jonka mies suhteeseenne antaa?

 

[kierrä ja yritä]

Ei ole aina tuollainen? Miksi miehesi on nyt tuollainen? Onko tuon käytöksen takana jotain muuta? Tyyliin pelko siitä että jää huomiotta kohdan vauva syntyy? Odotusaika pelottaa? Väsymystä?

 

["mamma"]

Ihan selvää henkistä väkivaltaa ja sun alistusta. Toivottavasti ei muutu fyysiseksi... Mä lähtisin tosta!

 

[murheen alho]

mies käy töissä, tiskaa ja imuroi. Osallistuu rahallisesti menoihin ja ostelee minulle pieniä yllätys lahjoja. kertoo lähes päivittäin rakastavansa minua. en osaa muuten kuvailla hänen panostaan suhteeseemme.

tarkoitin sillä ettei hän aina ole tuollainen, että ei ole 24/7 samallainen. yleensä kun hän suuttuu, niin silloin saan kuulla haukkumista ja muuta paskaa. eikä tämä miehen käytös ole nyt vasta alkanut. on hän aina ollut tempperamenttinen. alan varmaan vaan olemaan niin hajalla, että pienikin huomautus saa tuntemaan itseni täydeksi nollaksi. ja kyllä hän aina anteeksi pyytää tekojansa riidan jälkeen.
sehän tässä onkin, kun tiedän jotenkin ettei hän tarkoita pahoja sanojaan, haluaa vaan riidellessä loukata. mutta ne haukkumiset jää mun omaan päähän vellomaan, vaikka hän ei niitä tarkoittaisikaan.

 

[heips!]

hei, ei ole oikeasti hyväksi että sinua haukutaan! Riitely on ihan normaalia, mutta se millä tavalla (ja kuinka usein)...

Kyllä mekin riidellään mieheni kanssa, mutta EI HAUKUTA toisia!

 

[murheen alho]

ei ole hyväksi todellakaan ja olen sitä yrittänyt miehellenikin kertoa. välillä hän tuntuu ymmärtävän, mutta ei sitten raivoissaan taas osaa hillitä sanojansa.

 

["kuu"]

Haluat vain löytää syyn jäädä huonoon suhteeseen. Mies aina ollut tempperamenttinen? Siksikö nykyään kutsutaan jos haukkuu muita? Miksi lapsi tulossa? Nyt nainen, ota vastuu elämästäsi ja lopeta ruikutus!

 

[murheen alho]

lopetan ruikutuksen, vaikka en sitä tiennyt tehneeni. millainen on sitten sinun kuu mielestä tempperamenttinen ihminen? sellanen joka paiskoo tavaroita tuppisuuna? ja onko se huono suhde, jos mies ei osaa suuttuessaan käyttäytyä? en etsi täältä syitä jäädä "huonoon" suhteeseen. halusin lähinnä avautua johonkin pahasta olostani. ja kiitos tiedosta etten ota vastuuta elämästäni.

 

["kuu"]

No jos täällä kirjoitat miehestäsi ja ongelmistasi asettaen itsesi uhrin asemaan, säälit vain itseäsi eikä se ole vastuun ottamista vaan pakoilua. Mielestäni tempperamentti on muuta kuin toisten, itselle tärkeiden ihmisten haukkumista.

 

[Pampas]

Se riittää, että iloitset vauvasta hänen synnyttyään. Mä inhosin melkein jokaista raskaana olon sekuntia viime raskaudessa. Aivan ihana vauva syntyi, tässä se sylissä tuhisee. Hetki kyllä meni syntymän jälkeen, ennenkuin tulokkaaseen alkoi kiintyä.

 

["sisu"]

Tiedän ehkä jotenkin miltä sinusta tuntuu.. Meille tuli lapsi ja synnytys meni pieleen ja lapsi oli itkuinen yms. Sittenkun olin hormooneistakin ihan sekaisin + kaikki muut ja saatoin itkeä tosi turhista asioista, niin mies tuli itkevä vauva sylissä huutamaan "vittu ryhdistäydy nyt!". Sain synttäripäivänä kuulla olevani ämmä, koska käyttäydyin niin (vauva valvotti ja herätti jopa 5min välein). Lisäksi oon ollut kaikkea vitun akka, hullu, skitso, vitun ääliö. Eikä mies enää edes koskenut minuun 3 vuoteen.

Melkein kaikki asiat mitkä sanoit, kävis myös meille. Mies osallistuu kyllä kotitöihin, tosin silloinkin vaan kiroilee ja sättii jos en ole siistinyt paikkoja ennen sitä. Esim. huuhdellut kattiloita tms. Ja meillä on juurikin niin, että mies raivoaa ja haukkuu ja sitten pyytää anteeks ja kaikki pitäis unohtaa. Mutta minäkään en osaa unohtaa, koska ikinä se ei opi eikä tajua kuinka paljon loukkaa.

 

[murheen alho]

[QUOTE="kuu";24727581]No jos täällä kirjoitat miehestäsi ja ongelmistasi asettaen itsesi uhrin asemaan, säälit vain itseäsi eikä se ole vastuun ottamista vaan pakoilua. Mielestäni tempperamentti on muuta kuin toisten, itselle tärkeiden ihmisten haukkumista.[/QUOTE]

etpä osannut sitten kertoa mitä muuta se tempperamentti on mielestäsi. pakoilua on siis se että haluaa vähän purkaa tunteitaan kasvottomana keskustelupalstalla? mielestäni pakoilua olisi se, etten myöntäisi ongelmaa ja jos mielestäsi koko elämästäni ottama vastuu kiteytyy mieheni haukuntaan, olet aivan väärässä. jos en ottaisi vastuuta elämästäni, tuskin kävisin töissä tai hoitaisin mitään muitakaan arkipäivän asioita.

 

[murheen alho]

Se riittää, että iloitset vauvasta hänen synnyttyään. Mä inhosin melkein jokaista raskaana olon sekuntia viime raskaudessa. Aivan ihana vauva syntyi, tässä se sylissä tuhisee. Hetki kyllä meni syntymän jälkeen, ennenkuin tulokkaaseen alkoi kiintyä.

kiitos ja ehkä minäkin alan iloita kun raskaus alkaa näkyä ja liikkeet tuntua. viimeistään toivottavasti kun saan nyytin syliin. en ole kumminkaan mikään tunnekylmä ihminen

 

[murheen alho]

[QUOTE="sisu";24727667]Tiedän ehkä jotenkin miltä sinusta tuntuu.. Meille tuli lapsi ja synnytys meni pieleen ja lapsi oli itkuinen yms. Sittenkun olin hormooneistakin ihan sekaisin + kaikki muut ja saatoin itkeä tosi turhista asioista, niin mies tuli itkevä vauva sylissä huutamaan "vittu ryhdistäydy nyt!". Sain synttäripäivänä kuulla olevani ämmä, koska käyttäydyin niin (vauva valvotti ja herätti jopa 5min välein). Lisäksi oon ollut kaikkea vitun akka, hullu, skitso, vitun ääliö. Eikä mies enää edes koskenut minuun 3 vuoteen.

Melkein kaikki asiat mitkä sanoit, kävis myös meille. Mies osallistuu kyllä kotitöihin, tosin silloinkin vaan kiroilee ja sättii jos en ole siistinyt paikkoja ennen sitä. Esim. huuhdellut kattiloita tms. Ja meillä on juurikin niin, että mies raivoaa ja haukkuu ja sitten pyytää anteeks ja kaikki pitäis unohtaa. Mutta minäkään en osaa unohtaa, koska ikinä se ei opi eikä tajua kuinka paljon loukkaa.[/QUOTE

voimia sinulle sinne! oletko huomannut mitään kehitystä parempaan tai huonompaan suntaan suhteenne aikana?

 

["niinpä"]

voimia sinulle sinne! oletko huomannut mitään kehitystä parempaan tai huonompaan suntaan suhteenne aikana?

No lapsen synnyttyä on mennyt huonosti. Tai kyllä mies aikoinaan huusi, kun jäi särkylääkkeisiin koukkuun, mutta pääsi niistä ihan itse eroon ja oli sen jälkeen tosi rakastava ja meillä meni hyvin.

Sitten tuli vaikeuksia ja minä saan kaiken paskan niskaan.. Mies on ihan kyllästynyt elämäänsä ja minä mieheen. Mutta lapselle on hyvä isä kuitenkin. Toivotaan, että teille käy paremmin. Älä kuitenkaan jää liian pitkäksi aikaa roikkumaan, me ollaan parisuhdeneuvonnassa ja pitäisi päättää nyt erotaanko vai ei.

 

["sisu"]

[QUOTE="niinpä";24727838]No lapsen synnyttyä on mennyt huonosti. Tai kyllä mies aikoinaan huusi, kun jäi särkylääkkeisiin koukkuun, mutta pääsi niistä ihan itse eroon ja oli sen jälkeen tosi rakastava ja meillä meni hyvin.

Sitten tuli vaikeuksia ja minä saan kaiken paskan niskaan.. Mies on ihan kyllästynyt elämäänsä ja minä mieheen. Mutta lapselle on hyvä isä kuitenkin. Toivotaan, että teille käy paremmin. Älä kuitenkaan jää liian pitkäksi aikaa roikkumaan, me ollaan parisuhdeneuvonnassa ja pitäisi päättää nyt erotaanko vai ei.[/QUOTE]

Siis laitoin väärän nimimerkin, kun täällä se olikin niin tarkkaa.

 

["kuu"]

Tempperamentti on suhteellisen laaja käsite, siksi en sitä alkanut tässä valaisemaan enempää. Mielestäsi miehesi tempperamentista johtuen hän on oikeutettu haukkumaan sinua? Tempperamentista johtuen hän ei osaa pyytää anteeksi ja kunnioittaa sinua? Mielestäni on pakoilua tilittää täällä uhrina ongelmia joista pitäisi pikaisesti puhua sen miehesi kanssa. Vain sillä tavalla pystyt muuttamaan asioita. Mielestäni vastuun ottamista tarvitsisit ennen kaikkea nyt kun olette päättäneet lapsen hankkia tuollaiseen suhteeseen.