kuinka jatkaa..

[Parisuhde]

Olemme olleet mieheni kanssa yhdessä 15 vuotta ja meilla on neljä suloista lasta. meillä kaikki menee näin päällisin puolin mukavasti, mutta koen ettei mieheni arvosta minua/rakasta, koska hoidan pääosin kaikki kodin juoksevat menot yksin.samoin lasten koulu ja lääkäriasiat. Minua pelottaa, etteivät lapsetkaan kunnipita minua,koska heitä ei kielletä nimittelemästä minua tai muuten uskomaan minua. Koen etten enää saa vanhrmpia lapsia uskomaan mitään..Toinen asia joka minua askarruttaa on meidän seksielämä.Minun täytyy olla aina valmis, mutta kun minä haluan tulen yleensä aina torjutuksi,joka sitten vie minulta pitkäksi aikaa halut. olen noin 10 kiloa ylipainoinen..ehkä se johtuu siitä..onko kellään vastaavia kokemuksia. mitä teen?

 

[taustalla]

Kovin samanlaisessa tilanteessa olin minäkin - tosin meillä esikoinen vasta syksyllä aloitti koulun - ja kun isäntä siihen totesi, ettei ole hänen juttu eikä vois vähempää kiinnostaa, näytin ovea. Nämä ovat raskaita päätöksiä, mutta olen vahvasti sitä mieltä, ettei epäkunnioittavaa suhdetta narsistin kanssa kannata jatkaa. Ei itseni, eikä lasten takia. Nyt voimme kaikki oikein hyvin, henkisesti. Koti on rauhallinen ja kaikkia kunnioitetaan ja kuunnellaan. Mutta vain sinä teet päätöksen, millainen on sinun loppuelämäsi. Meilläkin liitto oli kestänyt 11 vuotta, turhaa toiveunta oli se, että hän näkisi perheen arvon (kun on terve, kun on suorittanut tentin, kun on deadline töissä mennyt, kun on saanut viikon omaa lomaa, kun työttömyys loppuu, kun...) Sitä kun ei tullut, eikä tule. Mutta voimia sinulle, ja kaikkea hyvää. Tiedät sisimmässäsi, mitä teet. Niin, joku viisas sanoi, että sopeudu, tai lähde. Minä valitsin jälkimmäisen.