Niille, jotka eivät usko, että koskaan kaveriporukka suuttuu ihan "tyhjästä", tässä on yksi tarina:
Yksi kaverini oli lainannut minulta yhtä juttua (kyseessä oli aika tärkeä juttu, mutta en viitsi kertoa mikä jottei siitä voi tunnistaa), lupasi palauttaa sen ajoissa yhtä tapahtumaa varten, mutta ei muistanut palauttaa. Tapahtuman aattona kysyin, voinko tulla sen teiltä hakemaan. Hän sanoi että ok, tule illalla kello se-ja-se (perjantai-ilta kyseessä).
Minäpä tulin siis. Hänellä oli uusi miesystävä kylässä, olivat aikeissa viettää "romanttista viikonloppua" kaverin kotona. Tulin pyörällä muutaman kilometrin takaa, koska minulla ei ollut omaa autoa. Oli pimeää, ja sillä välin kun olin sisällä käymässä, alkoi sataa kaatamalla. Minun ei ollut tarkoitus jäädä kylään, vaan päästää kaveri miehineen viettämään sitä romanttista viikonloppuaan, mutta sade sen kuin yltyi - ja alkoi ukkostaa. Kaatosadetta kesti tunnin verran, kunnes uskalsin lähteä. Tunnelma ol tuon tunnin aikanai todella jäätävä. Yritin jutella normaalisti, mutta kaveri ja hänen miehensä eivät vastailleet juuri mitään, vaan vilkuilivat kelloa ja vaikuttivat ärtyneiltä. Kiitin sitten lainaamastani tavarasta ja lähdin nolona niin pian pois kuin mahdollista.
Tämän jälkeen kaverini ei enää vastannut soittoihini eikä ottanut yhteyttä. Absurdeinta on, että välit katkesivat myös saman kaveriporukan muihin jäseniin, eli kahteen muuhun ystävään (jotka tosin olivat aina olleet enemmän tämän toisen ystäviä), koska hän oli kertonut heille, että pilasin hänen ja hänen miehensä viikonlopun. Minun olisi pitänyt lähteä pimeään kaatosateeseen ja ukkoseen polkemaan. Kyseessä oli vielä melko harvaan asuttu omakotitaloalue, muuten olisin toki mennyt odottamaan vaikka läheiseen kahvilaan.
Nielin vielä ylpeyteni ja pyysin anteeksi tuolta ex-ystävältä, jonka viikonlopun olin "pilannut". En saanut anteeksipyyntöön mitään vastausta.
Ei ole tarkoitus kaapata ap:n ketjua omilla tarinoilla (muitakin, tutuille ja perheenjäsenille tapahtuneita löytyisi), mutta ihan vain halusin mainita että kyllä niitä välirikkoja ihan oikeasti sattuu ihan tyhjästäkin. Ja tosiaan tuon porukan kanssa olimme olleet läheisiä ystäviä kuutisen vuotta, ja sitä aiemmin koulukavereita useamman vuoden - luulin tuntevani heidät, mutta sitten tuollaista selittämätöntä tapahtuu.
Ap:lle sanoisin, että en tiedä, haluaisinko hänen tapauksessaan enää edes olla noiden kavereiden kaveri. Vaikea sanoa, kun ei yhtään tiedä, mistä he suuttuivat, mutta jos he ihan oikeasti suuttuivat tyhjästä, niin sellaiset kaverit eivät olleet mitään oikeita kavereita. Näin minun kokemukseni mukaan.