VOI SANONKO MIKÄ!!!!!!!!!!!!!! :kieh: :kieh: :headwall: :headwall:
Jätin eilen tän ketjun avaamatta ja kylläpäs olin fiksu, harmi etten ollut nyt aamulla yhtä fiksu! :headwall:
Ap:n kysymys oli ihan asiallinen, mutta mitä on taas vastaukset.. haukutaan åboriginal koska hänen lapset on hoidossa ja hän ostaa lastenvaatteita! Täällä palstalla liikkuu sairaita ihmisiä.
No oli tässä onneksi järkeviäkin vastauksia ja mäkin nyt sitten kommentoin jotain kun aloitin.
Ensinnäkin kyllä 5-vuotias jo tietää mitä haluaa ja kyllä minusta hänen mielipidettä voi hyvinkin jo kuunnella. Jos hän on ollut jo pitkään samassa päiväkodissa ja hänellä on siellä tutut kaverit niin kyllä hyvinkin usein hän mielellään menee sinne joitakin kertoja viikossa vaikka äiti olisikin kotona ja jos vaan rahallisesti on mahdollista niin kyllä mä ainakin antaisin mennä. Säilyy samat kaverit ja sitten eskarissakin on kivaa kun on edelleen porukassa mukana. Toisaalta voi olla joku 5-vuotias joka ehdottomasti haluaa jäädä kotiin ja kieltäytyy menemästä mihinkään kerhoonkaan. Tämäkin on musta ihan ok ja kunnioittaisin tässäkin kohtaa lapsen mielipidettä.
Yli 3-vuotias lapsi kaipaa yleensä jo virikkeitä ja toisten lasten seuraa ja sitä hän voi saada kerhoista, puistoista, leikkikouluista tai päiväkodista.
Ainut asia jota en voi hyväksyä on se että pieni (tai isompikin) viedään hoitoon joka päivä 7-8 tunniksi. (eri asia jos äidillä esim masennusta tai muuta) Esimerkki päiväkodista jossa olin töissä (ja useammastakin on löytynyt samankaltaisia tapauksia):
vajaa 2-vuotiaalle syntyi kotiin pikkusisarus, ei ollut päivääkään kotona vaan joka päivä hoidossa 8,5 tuntia, vaikka kotona oli äiti ja isyyslomalla oleva isä. edelleen seuraavana vuonna oli hoidossa joka päivä 8,5 tuntia vaikka äiti kotona ja isäkin töissä vain osan viikosta. Ainut joka hntä joskus haki aiemmin oli isoisä. Äiti sanoi ettei oikeen keksi kotona mitään tekemistä lapsen kanssa. Tämä on asia jota en voi hyväksyä.
Mutta täysin eri asia on yli 3-vuotiaan vieminen hoitoon/kerhoon/leikkikouluun muutamiksi tunneiksi päivässä. Eli ap, jos lapsesi kaipaa virikkeitä ja kaveriseuraa niin vie ihmeessä hänet saamaan sitä. Siitä on aivan turha tuntea mitään syyllisyyttä tai häpeää.
Eivät ole saaneet tukea kehitykselleen, on vaan leimattu tyhmiksi ja hitaiksi, tullut ongelmia koulussa ja etenemismahdollisuudet vaikeutuneet/karisseet. Sitten kenties syrjäytyneet tai elämä muuten mennyt vähän vinoon, siis näissä "lievemmissä" tapauksissa mitkä tänäpäivänä saavat kuntouttavaa päivähoitoa.
