Kuinka moni avioliitto on onnistunut? Kuinka moni on onnellinen parisuhteessa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "mietteliäs"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

"mietteliäs"

Vieras
Täällä kun olen lueskellut ihmisten tarinoita, tuntuu että suurin osa on väärässä suhteessa. Ollaan menty naimisiin väärin perustein, tai oltu niin nuoresta yhdessä että yhteinen taival on jo kuljettu loppuun.
Tai ollaan muuten vain onnettomia, pettämistä ym.

Kuinkahan moni on oikeasti tyytyväinen omaan parisuhteeseensa?
 
Erittäin onnellisesti naimisissa. Yhdessä 10 vuotta. Menty yhteen aikuisona ja elämää nähneinä. Kiitollisia ollaan toisistamme joka päivä ja tiedetään, että aidan takana ei ole vihreämpää.
 
  • Tykkää
Reactions: Vaimo-Rakas
12.avioliittovuosi menossa ja voin sanoa, että olen erittäin onnellinen :) Naimisiin mentiin parikymppisenä yltiörakastuneita ja ei se tunne ole mihinkään vielä reilu kolmikymppisinä, 3 lapsen vanhempina, hävinnyt. Seestynyt toki, mutta on se niin ihanaa :)

Ja mulla on hyvä esimerkki: omat isovanhempani ovat olleet naimisissa 56 vuotta. Kun he vietivät kultahäitä ja uusivat kirkossa vihkivalat, niin harmaapäisten vanhusten silmissä tuikki onni ja rakkaus, 50. yhteisen vuoden jälkeen <3
 
  • Tykkää
Reactions: Vaimo-Rakas
Avioliittoa vasta vajaa 2v, mutta yhteistä elämää reilu 6v ja ollaan todella onnellisia. Olen mielestäni löytänyt juuri oikean miehen eikä ole missään vaiheessa tuntunut toiselta.
Ja ihan nuoresta pariuduttu myös. ;)
 
  • Tykkää
Reactions: Vaimo-Rakas
Mä olin 18 mennessäni naimisiin, mies 20. Enkä ollut raskaana vaikka kaikki niin luulivat. Yhteistä elämää on takana tänä vuonna 21 vuotta ja neljä lasta. Onnellisia ollaan enkä usko että koskaan erotaan.
(Nyt tietty joku tähän vastaa että niinhän sä luulet..)
 
Ollaan oltu naimisissa 11 vuotta. Nuorina ollaan tavattu ja oltiin yhdessä useita vuosia ennen naimisiin menoa. Nyt lapsia on kolme. Parisuhde voi hyvin ja ollaan molemmat onnellisia. Huomioidaan toisiamme pienin teoin, kosketuksin ja sanoin kiireisessä arjessa. Seksielämä on aktiivista ja molemmat ollaan tyytyväisiä sekä laatuun että määrään. Vaikka arki on kiireistä lasten harrstusten yms. takia, niin se ei kuitenkaan ole kummallekaan liian raskasta ja hyvin osataan jakaa tätä vanhemmuuden vastuuta. Ilman mitään erillisiä sopimuksia, luetaan toinen toisiamme ja toimtaan sen mukaan. Joskus toinen tarvitsee enemmän omaa aikaa ja tekemistä ja silloin toinen ottaa enemmän vastuuta. Sama tietysti myös toisin päin. Ei tarvita mitään erityisiä kahdenkeskisiä viikonloppuja, että meillä olisi aikaa läheisyydelle ja toisillemme.
 
  • Tykkää
Reactions: Vaimo-Rakas
Ollaan isännän kanssa onnellisia. Juurikin eilen pohdittiin syitä tähän hyvään suhteeseemme, ja tulimme siihen tulokseen, että syy on isäntä, kun se on aina mun kanssa samaa mieltä (paitsi silloin, kun on eri mieltä) ja kummankin huono huumorintaju ja se, että ollaan kasvettu yhteen =) Olemme olleet siis yhdessä ihan teinistä saakka, ja ensi kesänä on 20v hääpäivä, jos kaikki siihen saakka hyvin sujuu, kun koskaan ei voi tietää. Olemme toisillemme siis tietysti ja ensisijaisesti aviopuolisot ja rakastavaiset, mutta myös parhaat ystävät ja elämänkumppanit.
 
  • Tykkää
Reactions: Vaimo-Rakas
[QUOTE="tiina";28109236]Tuolla tyylillä se ero tulee nelikymppisenä kun toisen löytää noin nuorena.[/QUOTE]

Ahaa onko jokin aika joka alkaa tikittää kun aletaan seurustelemaan, että sitten kolmekymppisen täytyy erota viisikymppisenä jne? :D

Kiva puolihan tässä on se että ollaan ns kasvettu yhteen, aloitettu "alusta" yhdessä ja rakennettu suunnittelemalla koko elämä tulevaisuuteen asti yhdessä. Ei ole kehkeytynyt sellaista kovaa itsekkyyttä mitä ehkä JOILLAIN (huom ei kaikilla)tuntuu kasvavan omillaan ja yksin (ei lapsia ja miestä)pitkään elämisen myötä.
 
[QUOTE="tiina";28109236]Tuolla tyylillä se ero tulee nelikymppisenä kun toisen löytää noin nuorena.[/QUOTE]


Mikä olisi sitten oikea ikä ettei tulisi eroa? Mun vanhempien avioliitto on kestänyt kohta 50 vuotta ja ovat toistensa ensirakkaudet.
 
Tiesin jo nuorena, alle parikymppisenä, että nyt olen löytänyt sen ainoan oikean. Erosimme välillä useiksi vuosiksi, mutta löysimme taas toisemme. Nyt olemme olleet naimisissa 10 vuotta. Toki meillä on ollut vaikeita aikoja, mm. pikkulapsiajat todella koettelivat liittoamme, mutta niistä selvittiin. Rakastan yhä miestäni syvästi ja tiedän, että hän rakastaa minua. Olemme rakastuneet uudelleen toisiimme ja parisuhde kukoistaa taas. Nyt olemme yli nelikymppisiä.
 
[QUOTE="tiina";28109236]Tuolla tyylillä se ero tulee nelikymppisenä kun toisen löytää noin nuorena.[/QUOTE]

Ollaan isännän kanssa poikkeus tähän sääntöön kyllä nyt =)
 
Onnellisesti jo 9v yhdessä, kihloissa 6,5v ja naimisissa 2,5v. Yhteiset lapset, asunto, auto ja elämä. <3 Alle parikymppisinä tavattu, eikä vieläkään saatu tarpeeksi toistemme seurasta. Suhde vain syvenee ajan kuluessa. <3
 
Meillä tulee nyt 14. Hääpäivä ihan kohta. Yhteensä seurustelu mukaanluettuna ollaan oltu siis yhdessä puolet koko meidän elämästä.
Mä oon tyytyväinen, on käynyt selväksi, ettei paremmin olisi voinut sattua.
 
se on tahto mikä ratkaisee. Tahdomme olla yhdessä niin hyvinä kuin huonoina aikoina, olemme toistemme kumppanit. Kun löytyy tahtoa rakastaa, löytyy rakkauttakin.
 

Yhteistyössä