Kuinka moni

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Malviina
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

Malviina

Aktiivinen jäsen
19.04.2005
13 571
0
36
tuli tuosta yhdestä aloituksesta mieleen...
Kuinka moni ei haluaisi lapsia eri miesten kanssa? Tarkoitan siis että jos on eronnut ja löytää toisen, niin kuka ei haluaisi lapsia, jos niitä jo aikaisemmasta liitosta olisi?
Minä en haluaisi lapsilleni puolisisaruksia, mutta tämä ei todellakaan tarkoita sitä että paheksuisin muita jotka haluavat, itsellänikin on puolisisaruksia ja ihania ovat, mutta itse en haluaisi.
 
Minä en tahtoisi ja tuskin tekisinkään enää jos ero miehen kanssa tulisi, onhan noita tuossa kuitenkin jo 4 huollettavana. Ja tosiaan, itse en myöskää pahuksu niitä joilla puolisisaria on tai omilla lapsilla semmosia on.
 
Olin aikanaan, eli noin 12-13v sitten sitä mieltä että "teen" lapsia vain yhden miehen kanssa. Kummasti se mieli muuttui kun tapasin nykyisen mieheni. Halusimme molemmat myös yhteisiä lapsia.

Eli nyt on näitä "puoli"sisaruksia, joita meillä ei kuitenkaan kutsuta "puolikkaina", vaan ihan kokonaisina sisaruksina =) ;)
 
Alkuperäinen kirjoittaja emmi06:
Olin aikanaan, eli noin 12-13v sitten sitä mieltä että "teen" lapsia vain yhden miehen kanssa. Kummasti se mieli muuttui kun tapasin nykyisen mieheni. Halusimme molemmat myös yhteisiä lapsia.

Eli nyt on näitä "puoli"sisaruksia, joita meillä ei kuitenkaan kutsuta "puolikkaina", vaan ihan kokonaisina sisaruksina =) ;)

juu..näin siis meilläkin. ei oo mitään puolikkaita.
 
Mä en oikeastaan kuuluisi tähän ketjuun, mutta vastaanpa kuitenkin.

Mulla on yksi lapsi ja olen aina toivonut suurta perhettä. Jos lisää lapsia saan, niin pakostakin tulee olemaan eri isä eikä se maailmaa kaada. Likalle on tulossa sisarus isänsä puolelta ja kyllä mä ainakin ajattelen sitä tulevaa vauvaa likan sisaruksena enkä puolisisaruksena.

Tyhmää puhua puolikkaista. Välithän voi olla vaikka kuinka läheiset vaikka toinen vanhemmista olisi eri, kun taas täyssisarukset saattavat olla hyvinkin etäisiä toisilleen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja MySelene:
Alkuperäinen kirjoittaja emmi06:
Olin aikanaan, eli noin 12-13v sitten sitä mieltä että "teen" lapsia vain yhden miehen kanssa. Kummasti se mieli muuttui kun tapasin nykyisen mieheni. Halusimme molemmat myös yhteisiä lapsia.

Eli nyt on näitä "puoli"sisaruksia, joita meillä ei kuitenkaan kutsuta "puolikkaina", vaan ihan kokonaisina sisaruksina =) ;)

juu..näin siis meilläkin. ei oo mitään puolikkaita.

Tulen tähän peesaamaan molempia :D
 
No tarkotuksena olis olla loppu elämä tuon mölliskön kans yhdessä, ja tämä on papin edessä tullu luvattua, että siihen pyritään. Mutta kun koskaan ei tiedä, mitä tapahtuu, ja jos vaikka mies kuolee, ja löydän uuden ihanan miehen... Noh... Voipihan se olla, että sitä ei sitten enää ajattelis silleen, että en halua puolisisaruksia lapelleni, mutta tällä hetkellä tuntuu tosi vieraalle tuo ajatus.
 
Olen tämän kuullut tällä palstalla aiemminkin ja silloinkin on ollut kyseessä monen lapsen äiti. Itsellä tosiaan vain yksi enkä todellakaan voi kuvitella etten yrittäisi saada lisää lapsia, vaikka samaa isää ei lapsille tule. Mä haluan monta lasta.
 
sitä paitsi, kun nyt aloin asiaa miettimään, niin tunnen itteni aika cooliksi: olen antanut kahdelle miehelle lapsia tässä elämässä. ei turha keikka tämä elämä, eipä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kirsikka:
Minä en tahtoisi ja tuskin tekisinkään enää jos ero miehen kanssa tulisi, onhan noita tuossa kuitenkin jo 4 huollettavana. Ja tosiaan, itse en myöskää pahuksu niitä joilla puolisisaria on tai omilla lapsilla semmosia on.

peesi =)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Scarlett-79:
Olen tämän kuullut tällä palstalla aiemminkin ja silloinkin on ollut kyseessä monen lapsen äiti. Itsellä tosiaan vain yksi enkä todellakaan voi kuvitella etten yrittäisi saada lisää lapsia, vaikka samaa isää ei lapsille tule. Mä haluan monta lasta.

Niin, mulla onneksi on monta lasta, mutta ensimmäisenkään jälkeen en olisi enää muita isäksi huolinut :D
Tietenkin ymmärrän sua ja toivottavasti löydät hyvän miehen ja saat paaaaljon lapsia ja mikä vielä tärkeempää, toivottavasti hän pitää esikoistasi yhtä tärkeänä =)
 
En halua lapsia enää yhtään, kenenkään kanssa. Iltatähden saaminen myös pois vaihtoehdoista. Jos ero tulisi, en uutta miestäkään haluaisi, menisi varmaan muutama vuosi sinkkuna.
 
aloittajalle muuten vielä semmoinen juttu, että elämä kun ei aina mene siten kuin ite suunnittelee, niin ei kannata laukoa "ei-koskaan-juttuja". niistä saa itsensä sitten kivasti kiinni myöhemmin. ajatus edellisen liiton raunioilla uudesta perheestä, uusista lapsista, ei käynyt mielessäkään. mutta elämä nakkas eteen uusia tilanteita ja meikä joustaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Scarlett-79:
Olen tämän kuullut tällä palstalla aiemminkin ja silloinkin on ollut kyseessä monen lapsen äiti. Itsellä tosiaan vain yksi enkä todellakaan voi kuvitella etten yrittäisi saada lisää lapsia, vaikka samaa isää ei lapsille tule. Mä haluan monta lasta.

juu, pakko tunnustaa, että jos mullakin olis vaan yksi lapsi, tilanne ois toinen, ja tuohon puolikas-juttuun, miehellä on "puolikkaat" siskot, eikä me koskaan ajatella heitä "puolikkaina" vaan ihan oikeina siskoina

 
Alkuperäinen kirjoittaja triplamama:
aloittajalle muuten vielä semmoinen juttu, että elämä kun ei aina mene siten kuin ite suunnittelee, niin ei kannata laukoa "ei-koskaan-juttuja". niistä saa itsensä sitten kivasti kiinni myöhemmin. ajatus edellisen liiton raunioilla uudesta perheestä, uusista lapsista, ei käynyt mielessäkään. mutta elämä nakkas eteen uusia tilanteita ja meikä joustaa.

Tässä vaiheessa elämää minä voin tosta asiasta jo sanoa ei koskaan, olen 35v. ja odotan viidettä lastani... sitten riittää =)
Samaa mieltä olin jo esikoisen jälkeen, tosin olin myös aika varma suhteemme jatkuvuudesta.
Tiedän toki ettei elämä mene suunnitelmien mukaan...ja hienoa että sulle on käynyt hyvin =)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Malviina:
Alkuperäinen kirjoittaja triplamama:
aloittajalle muuten vielä semmoinen juttu, että elämä kun ei aina mene siten kuin ite suunnittelee, niin ei kannata laukoa "ei-koskaan-juttuja". niistä saa itsensä sitten kivasti kiinni myöhemmin. ajatus edellisen liiton raunioilla uudesta perheestä, uusista lapsista, ei käynyt mielessäkään. mutta elämä nakkas eteen uusia tilanteita ja meikä joustaa.

Tässä vaiheessa elämää minä voin tosta asiasta jo sanoa ei koskaan, olen 35v. ja odotan viidettä lastani... sitten riittää =)
Samaa mieltä olin jo esikoisen jälkeen, tosin olin myös aika varma suhteemme jatkuvuudesta.
Tiedän toki ettei elämä mene suunnitelmien mukaan...ja hienoa että sulle on käynyt hyvin =)

heh, ei 35 oo vielä mikään paha ikä. ehit saamaan vielä monta lasta ja vuodessa voi elämä muuttua totaalisesti. olenkin tiäkkö joka pv erittäin onnellinen ja kiitollinen elämälle tästä, minne se on minut vienyt. voimia kaikille.
 

Yhteistyössä