V
"vvieras"
Vieras
Meidän lapsi on tosin 3,5, mutta kertoo vaikka mitä juttuja ja päiväkodissa sitten kysellään, että oliko tämä totta.
Eli pelkään oikeastaan noiden sossutapausten jälkeen, että päiväkodissa tehtäisiin ilmoitus meistä. Meillä ei tosin ole mitään, mistä pitäisi ilmoittaa, mutta lapsella on hyvin vilkas mielikuvitus ja hän on aika vilkas ja tottelematon (mahdollisesti adhd, koska kasvatuksellisesti olen kyllä kaiken yrittänyt). Eilen esimerkiksi kysyivät, että syökö lapsi iltaruokaa. Sanoin, että tietenkin syö ja totesivat sitten, että taitaa kuluttaa vaan niin paljon energiaa, kun syö niin paljon päiväkodissa. On muuten vielä käyrän ylärajoilla. Ei kuitenkaan ylipainoinen, vaan enemmänkin urheilullinen ja vahva tyttö. Joskus aiemminkin ovat kysyneet noista kotona syömisistä. Aloin miettimään, luulevatko he, ettei lapsi saa kotona ruokaa, kun syö niin paljon päiväkodissa. Kysyin lapselta, onko joku kysynyt saako kotona ruokaa ollenkaan ja lapsi sanoi joo ja kun kysyin, että kuka kysyi, sanoi erään hoitajan nimen. Lapsi voi tosin keksiä tuonkin ihan päästään, eikä kukaan ole oikeasti häneltä mitään kysynyt.
Sanoin miehelle, että jos vielä kyselevät, niin sanoo sitten ihan suoraan miten asia on. Meillä ei edes syödä eineksiä. Rakastan ruoanlaittoa ja teen kaiken itse. Meillä tosin välillä on vähän erikoisempaa ruokaa, josta lapsi ei välitä, mutta omasta mielestäni hyvä kokeilla kaikkea. Esimerkiksi sinihomejuustosta lapsi ei oikein tykkää ruoassa. Välillä on kyllä ihan tavallista jauhelihakastiketta ja spagettia. Lapsi siis syö hoidon jälkeen ruoan, välipalan ja vielä iltaruoan. Joskus vähän nirsoilee iltapuuron kanssa eikä ole syönyt kunnolla. Ärsyttää oikeasti, jos oikeasti kuvittelevat, etten anna lapselle ruokaa. No ollaan suht nuoria. Parinkympin puolella molemmat vanhemmat ja opiskelijoita. Ajattelevat varmaan, ettei kyetä vanhemmiksi. Huoh. lapsella on tosin ulkovaatteet reimateciä, kengät viking coretexiä, joten ainakin pitäisi huomata, että käytetään rahaa lapsiin ja ostetaan heille mahdollisimman hyvää.
Monesti ovat myös kysyneet ihan kummallisia juttuja, mitä lapsi on kertonut ja kysynyt, että pitääkö paikkansa. Mietin, mitä se lapsi oikeasti siellä on selitellyt ja nyt luulevat, ettei kotona ole kaikki hyvin. Tuntuu siis, että kysyvät noita lievempiä juttuja, kun eivät kehtaa suoraan sanoa, mitä lapsi oikeasti selittää. Lapsi mm. kotonakin selittänyt, miten äiti lyö ja se on niin hauska juttu. Muuttaa kaiken muiden tekemisiksi, jos esimerkiksi sanon, ettei ketään saa lyödä tai ketään ei saa purra, niin selittää miten joku muu tekee näitä asioita, eikä hän. Tämän jälkeen usein joudutaan sairaalaan ja muuta. Lapsella ei tosin ole merkkejä mistään pahoinpitelystä.
Onko teille sanottu suoraan, jos ovat meinanneet pistää jotain ilmoitusta. Mietin, jos tuosta ovesta joku päivä koputtaa sossutädit. Tosin täällä meilläkään mitään salattavaa ole, mutta ei kiitos kuitenkaan. Jos olen vaikka siivonnut vähän huonommin ja valittavat pyykkivuorista.
huoh. mutta mites teidän lapset siis satuilee. Kuinka normaalia on 3 vuotiaalle eli kuinka todennäköisesti ottavat nuo lapsen kertomat tarinat ohi korvien, jos siis on jotain puhellut. En tosiaan tiedä mitä on puhunut, kunhan arvailen, kun hoitajien ilmeet ovat välillä vähän erikoiset. Yleensä tosin sanovat, että "levoton päivä" "ei pukenut" "ei nukkunut"....tms. Lapsi oli mm. kertonut miten lemmikkieläin oli purrut mummoa. Sanoin, että tämä lemmikki on tosi rauhallinen eikä ole todellakaan ketään koskaan purrut.
Kysyivät myös kerran, kun lapsi oli pissannut sänkyyn ja lapsi itki ihan hirveästi, koska oikeasti häntä harmitti vaan niin paljon. Kotonakin itkee ihan kummallisista syistä kun harmittaa. Kysyivät siitäkin, että miksi lapsi itki niin paljon kun pissasi. Luulivat varmaan, että rankaisen tai huudan lapselle siitä. Kerroin, että sanon lapselle aina, ettei haittaa ollenkaan, enkä tosiaan tiedä, mistä nuo ylireagoinnit tulevat. On siis myös yliherkkä ja saa itkukohtauksia vähän erikoisista syistä.
Tekisi mieli hakea tuolle sitä adhd diagnoosia, mutta kun ei noin pienelle pysty. Ärsyttää, kun tuntuu, että epäilevät koko ajan minua huonoksi äidiksi.
Eli pelkään oikeastaan noiden sossutapausten jälkeen, että päiväkodissa tehtäisiin ilmoitus meistä. Meillä ei tosin ole mitään, mistä pitäisi ilmoittaa, mutta lapsella on hyvin vilkas mielikuvitus ja hän on aika vilkas ja tottelematon (mahdollisesti adhd, koska kasvatuksellisesti olen kyllä kaiken yrittänyt). Eilen esimerkiksi kysyivät, että syökö lapsi iltaruokaa. Sanoin, että tietenkin syö ja totesivat sitten, että taitaa kuluttaa vaan niin paljon energiaa, kun syö niin paljon päiväkodissa. On muuten vielä käyrän ylärajoilla. Ei kuitenkaan ylipainoinen, vaan enemmänkin urheilullinen ja vahva tyttö. Joskus aiemminkin ovat kysyneet noista kotona syömisistä. Aloin miettimään, luulevatko he, ettei lapsi saa kotona ruokaa, kun syö niin paljon päiväkodissa. Kysyin lapselta, onko joku kysynyt saako kotona ruokaa ollenkaan ja lapsi sanoi joo ja kun kysyin, että kuka kysyi, sanoi erään hoitajan nimen. Lapsi voi tosin keksiä tuonkin ihan päästään, eikä kukaan ole oikeasti häneltä mitään kysynyt.
Sanoin miehelle, että jos vielä kyselevät, niin sanoo sitten ihan suoraan miten asia on. Meillä ei edes syödä eineksiä. Rakastan ruoanlaittoa ja teen kaiken itse. Meillä tosin välillä on vähän erikoisempaa ruokaa, josta lapsi ei välitä, mutta omasta mielestäni hyvä kokeilla kaikkea. Esimerkiksi sinihomejuustosta lapsi ei oikein tykkää ruoassa. Välillä on kyllä ihan tavallista jauhelihakastiketta ja spagettia. Lapsi siis syö hoidon jälkeen ruoan, välipalan ja vielä iltaruoan. Joskus vähän nirsoilee iltapuuron kanssa eikä ole syönyt kunnolla. Ärsyttää oikeasti, jos oikeasti kuvittelevat, etten anna lapselle ruokaa. No ollaan suht nuoria. Parinkympin puolella molemmat vanhemmat ja opiskelijoita. Ajattelevat varmaan, ettei kyetä vanhemmiksi. Huoh. lapsella on tosin ulkovaatteet reimateciä, kengät viking coretexiä, joten ainakin pitäisi huomata, että käytetään rahaa lapsiin ja ostetaan heille mahdollisimman hyvää.
Monesti ovat myös kysyneet ihan kummallisia juttuja, mitä lapsi on kertonut ja kysynyt, että pitääkö paikkansa. Mietin, mitä se lapsi oikeasti siellä on selitellyt ja nyt luulevat, ettei kotona ole kaikki hyvin. Tuntuu siis, että kysyvät noita lievempiä juttuja, kun eivät kehtaa suoraan sanoa, mitä lapsi oikeasti selittää. Lapsi mm. kotonakin selittänyt, miten äiti lyö ja se on niin hauska juttu. Muuttaa kaiken muiden tekemisiksi, jos esimerkiksi sanon, ettei ketään saa lyödä tai ketään ei saa purra, niin selittää miten joku muu tekee näitä asioita, eikä hän. Tämän jälkeen usein joudutaan sairaalaan ja muuta. Lapsella ei tosin ole merkkejä mistään pahoinpitelystä.
Onko teille sanottu suoraan, jos ovat meinanneet pistää jotain ilmoitusta. Mietin, jos tuosta ovesta joku päivä koputtaa sossutädit. Tosin täällä meilläkään mitään salattavaa ole, mutta ei kiitos kuitenkaan. Jos olen vaikka siivonnut vähän huonommin ja valittavat pyykkivuorista.
huoh. mutta mites teidän lapset siis satuilee. Kuinka normaalia on 3 vuotiaalle eli kuinka todennäköisesti ottavat nuo lapsen kertomat tarinat ohi korvien, jos siis on jotain puhellut. En tosiaan tiedä mitä on puhunut, kunhan arvailen, kun hoitajien ilmeet ovat välillä vähän erikoiset. Yleensä tosin sanovat, että "levoton päivä" "ei pukenut" "ei nukkunut"....tms. Lapsi oli mm. kertonut miten lemmikkieläin oli purrut mummoa. Sanoin, että tämä lemmikki on tosi rauhallinen eikä ole todellakaan ketään koskaan purrut.
Kysyivät myös kerran, kun lapsi oli pissannut sänkyyn ja lapsi itki ihan hirveästi, koska oikeasti häntä harmitti vaan niin paljon. Kotonakin itkee ihan kummallisista syistä kun harmittaa. Kysyivät siitäkin, että miksi lapsi itki niin paljon kun pissasi. Luulivat varmaan, että rankaisen tai huudan lapselle siitä. Kerroin, että sanon lapselle aina, ettei haittaa ollenkaan, enkä tosiaan tiedä, mistä nuo ylireagoinnit tulevat. On siis myös yliherkkä ja saa itkukohtauksia vähän erikoisista syistä.
Tekisi mieli hakea tuolle sitä adhd diagnoosia, mutta kun ei noin pienelle pysty. Ärsyttää, kun tuntuu, että epäilevät koko ajan minua huonoksi äidiksi.