Kuinka todennäköistä on että kiusaajat seuraa?

["VÄSYNYT"]

Tiedän sen että se on mahdollista, mutta kuinka todennäköistä semmoinen on.

Olen 18-vuotias nuori naisen alku ja mua kiusattiin pahasti ylä-asteella. Pääasiassa kehiteltiin kaikkia perättömiä juttuja... enkä kertonu opettajille tai vanhemmille kiusaamisesta mitään

Sitten mulla ja niillä kiusaajilla on yks yhteinen ystävä, joka on ollu mulle aina niin hyvä, niin menin sit sille sanoo mun muutto suunnitelmista ja tää on hyvä ystävä muuten ollu, mut tajunnu nyt jälkeenpäin et se onkin aika kiero ja haluu mulle kanssa seläntakana pahaa ja näin ollen kertoo minun asiat eteenpäin. On sillä taipumusta kertoo kyllä muidenki asioita..

No sit me käytiin hirmu riita ja tappelu siitä läpi ja raivosin sille et kun suhun ei voi luottaa, kun se oli kertonu poikaystävälleen jo mun menneisyydestä kaiken. Ja sit yhelle tyypille joka kiusas mua... ja tää kiusaaja tyyppi on kertonu muille kiusaajille ja nyt se tieto levii kun syöpä tuolla noin.....

Mun mieltä painaa saamaristi. en kykene muuta kun itkee, masentuu, itkee ja taas masentuu

En koskaan todennäkösesti pysty alottaa elämää alusta, tai siltä se tuntuu.

Sanoin vielä että TOSISSAAN pelkään sitä että he seurais mua.

Ja kun se kerto tuon myös sille tyypille, niin pelkään tuon olevan kimmoke siihen mun seuraamiseen ja kiusaamisen kuvio on taas valmis... :'( :'( :'(

 

[taas?]

Kuulostaa nyt siltä, että sulla on masennus / ahdistus päällä ja siihen liittyy pakkoajatukset. Voisitko tehdä jotain kivaa? Kahville, lenkille, kaverin luo?

Koita jaksaa! Pelot on vain pääsi sisällä, eikä aina uusien aloitusten tekeminen samasta aiheesta auta, vaan todellinen ihmiskontakti juttelu avuksi toimi paremmin.

 

["vieras"]

Mene kulta pieni lääkärille, jooko. Ja ihan ystävyydellä sanon. Ei tuollaisessa tuskassa pidä kenenkään joutua elämään. Hae apua.

 

["vieras"]

aika pieni mahdollisuus,mut jotain hoitoa tohon pelkäämiseen kannattaa hakea

 

["vieras"]

[QUOTE="VÄSYNYT";27846667]Tiedän sen että se on mahdollista, mutta kuinka todennäköistä semmoinen on.

Olen 18-vuotias nuori naisen alku ja mua kiusattiin pahasti ylä-asteella. Pääasiassa kehiteltiin kaikkia perättömiä juttuja... enkä kertonu opettajille tai vanhemmille kiusaamisesta mitään

Sitten mulla ja niillä kiusaajilla on yks yhteinen ystävä, joka on ollu mulle aina niin hyvä, niin menin sit sille sanoo mun muutto suunnitelmista ja tää on hyvä ystävä muuten ollu, mut tajunnu nyt jälkeenpäin et se onkin aika kiero ja haluu mulle kanssa seläntakana pahaa ja näin ollen kertoo minun asiat eteenpäin. On sillä taipumusta kertoo kyllä muidenki asioita..

No sit me käytiin hirmu riita ja tappelu siitä läpi ja raivosin sille et kun suhun ei voi luottaa, kun se oli kertonu poikaystävälleen jo mun menneisyydestä kaiken. Ja sit yhelle tyypille joka kiusas mua... ja tää kiusaaja tyyppi on kertonu muille kiusaajille ja nyt se tieto levii kun syöpä tuolla noin.....

Mun mieltä painaa saamaristi. en kykene muuta kun itkee, masentuu, itkee ja taas masentuu

En koskaan todennäkösesti pysty alottaa elämää alusta, tai siltä se tuntuu.

Sanoin vielä että TOSISSAAN pelkään sitä että he seurais mua.

Ja kun se kerto tuon myös sille tyypille, niin pelkään tuon olevan kimmoke siihen mun seuraamiseen ja kiusaamisen kuvio on taas valmis... :'( :'( :'([/QUOTE]

ja vaan paheneet iän myötä! ei kaikille minulle kävi niin!

 

["VÄSYNYT"]

Ei kukaan voi sanoo varmaks tota!

 

[gjod]

Anteeksi nyt vain mutta teetkö muuta kuin istut kotona laittelemassa näitä aloituksia tänne? Tää on jo ties kuinka mones. Ei sillä, hyvä että voit jonnekin purkaa, mutta tämä ei kenties ole siihen paras kanava. Oletko jo hankkinut jotain keskusteluapua tms.?

 

["..."]

No eivät seuraa sinua, sen voin satavarmasti luvata.
Olet kokenut kovia ja siksi vähän turhan herkillä nyt, niin ettet pysty järjellä ajattelemaan, vaan panikoit. Mutta eivät ne kiusaajat sinua toiselle paikkakunnalle seuraa, eli yritä jättää heidät muutossa myös mielestäsi, niin voit aloittaa uuden elämän.

 

["VÄSYNYT"]

.

 

["VÄSYNYT"]

Aivot ei enää toimi normaalisti.

Ikävää.

Hullukshan tässä ittensä tuntee ja sitä saanu myös kuulla.

Koko ajan itkettäny ja ollu paha olo ja päähän sattuu.

Tein itelleni tämän kun sanoin väärälle ihmiselle asioistani ja sit iski paniikki.

... Vittu just kun mä olin päässy yli vähitellen kaikesta siitä !!

MIKSI - IHMISET - HALUAA - VAIN - MULLE - PAHAA

Se satuttaa jo, et se viha on niin jumalattoman suurta mua kohtaan...

Pidetään maailman pahimpana ihmisenä vaikka oikeesti vaikka ite sanonki oon herkkä ja multa löytyy ihan kultanen sydän joka välittää ihmisistä ja haluu aina auttaa ja tukee

Mut sitä vaan pyörittää, pyörittää, pyörittää pakkomielteisesti päässä.. asioita mitä pelkää.. Semmonen olo et vaikka mä menisin kiinan vuorille asti, nii en sielkää sais enää olla rauhas! :S

 

[gjod]

Tää tuntuu pyörivän sun mielessä koko ajan. Pystytkö ajattelemaan muuta vai oletko KOKO ajan ahdistunut tämän takia? Sun olis paras hakea nopeasti apua ettei tilanne pahene.

 

["VÄSYNYT"]

Oon niin yksinäinenki.

Ja toinen ajatus mikä pyörii päässä niin seuraukset sit siitä kun se kiusaaminen jatkuis tai vainoamisen puolellehan se jo tossa täys-ikäsenä rupee menee (aika sairasta.) , mut kuolemaanhan se johtaa tai sit mielisairaalaan. Siinä jää lapset ja mies hankkimatta ja silleen elämä menee persilleen, terveys ehkä enemmän vielä? mielisairaalassa vaan sit makais, itkis, ottais lääkkeet. Sama kaava toistuu päivästä toiseen. Nää muut elää kivaa elämää, tekee lapsia ja niin pois päin. Minä nolosti tipuin raiteilta.

Tai sit vois tarttuu pulloon ja ruveta vaan alkoholistiks.

Kotona meillä tietty teeskennellään vanhempien paris aina et kaikki on sit niin normaalisti ja sitä kulissii pidetään yllä, jepajee

Sitten kun nuoruus on jo pelattu alta. Joku vittupää tajuaa 30-vuotiaana että miten pahaa jälkee on tehny. Tulee pyytää anteeks. Ja sit pitäs tietty antaa. Mmmm. Nii. No vastaus on " tajuutsä, mun elämä on jo menny, nuoruus jäi elämättä, vaikka mä yritin kapinoida ja paeta kauas. tulit/tulitte pilaa mun elämän taas. nuoruus meni mielisairaalassa. Nyt ei voi oottaa kun kuolemaa. Ainut mitä toivon, niin kasvattakaa omat lapsenne niin ettei ne tuu tekee tätä tällästä tuskaa enää kellekkään ja eläkää vitun mukava loppuelämä, mun elämä on tässä vaiheessa jo menny kun en saanu elää nuoruutta !!! "

Siinä mun ajatukset sisäistettynä.

Ihan oksettaa. niin raskasta... niin raskasta...

 

[gjod]

Et kommentoinut mitään siihen oletko hankkinut jotain apua. Ilmeisesti et. Suosittelen, ei asia muutu tuolla siinä piehtaroinnilla.

Ja tuskinpa he sinua viitsivät alkaa seuraamaan. JOS alkaisivat ja jatkaisivat kiusaamista niin voisit esim. tehdä rikosilmoituksen, luultavasti sillä tajuaisivat lopettaa. Mutta on todella epätodennäköistä että he seuraisivat.

 

["vieras"]

Anteeksi nyt vain mutta teetkö muuta kuin istut kotona laittelemassa näitä aloituksia tänne? Tää on jo ties kuinka mones. Ei sillä, hyvä että voit jonnekin purkaa, mutta tämä ei kenties ole siihen paras kanava. Oletko jo hankkinut jotain keskusteluapua tms.?

niin tunnistan nostin jo käen pystyyn! Ihteensä täynnä! Elä koskaan hauku asiakasta!!!!!

 

[jdofh]

[QUOTE="vieras";27847457]niin tunnistan nostin jo käen pystyyn! Ihteensä täynnä! Elä koskaan hauku asiakasta!!!!![/QUOTE]

Mitä sä sekoat?! En ole sossu enkä haukkunut ketään! Ei tarvitse tulla pilaamaan tätä(kin) ketjua sekoilullasi.

 

["vieras"]

Mitä sä sekoat?! En ole sossu enkä haukkunut ketään! Ei tarvitse tulla pilaamaan tätä(kin) ketjua sekoilullasi.

hei minulla on se järki ja oon ihteeni täynnä!

Sekoilu?miten sekoilin?

 

["VÄSYNYT"]

Ihan kun tässä ei ois niin muutenkaan tarpeeks...

Miksi löytyy kiusaaja kusipäitä?

MIKSI

MIKSI

MIKSI

 

["vieras"]

[QUOTE="VÄSYNYT";27847245]Aivot ei enää toimi normaalisti.

Ikävää.

Hullukshan tässä ittensä tuntee ja sitä saanu myös kuulla.

Koko ajan itkettäny ja ollu paha olo ja päähän sattuu.

Tein itelleni tämän kun sanoin väärälle ihmiselle asioistani ja sit iski paniikki.

... Vittu just kun mä olin päässy yli vähitellen kaikesta siitä !!

MIKSI - IHMISET - HALUAA - VAIN - MULLE - PAHAA

Se satuttaa jo, et se viha on niin jumalattoman suurta mua kohtaan...

Pidetään maailman pahimpana ihmisenä vaikka oikeesti vaikka ite sanonki oon herkkä ja multa löytyy ihan kultanen sydän joka välittää ihmisistä ja haluu aina auttaa ja tukee

Mut sitä vaan pyörittää, pyörittää, pyörittää pakkomielteisesti päässä.. asioita mitä pelkää.. Semmonen olo et vaikka mä menisin kiinan vuorille asti, nii en sielkää sais enää olla rauhas! :S[/QUOTE]


ELÄMÄ! siks en pehmoile kun nähdään! Tiedän mistä sinusta voi kettuilla iso vitun mies ja itkee! Siis sinulle vittuillaan!

 

["vieras"]

Rauhoitu ap hieman. Kyllä täällä varmaan ainakin osa ymmärtää tuskasi määrän ja itse paremmin kuin hyvin. Lähipiirissäni on ihminen jonka nuoruusiän kiusaaminen pilasi täysin ja tolpilleen pääsy on ollut todella vaikeaa, asiat kummittelee vuosienkin päästä mielessä.
Muista kuitenkin realismi, ei ole todennäköistä että kukaan vartavasten sinua kiusatakseen muuttaisi paikkakuntaa. Ja realismia on, että pikkuhiljaa vuosien myötä myös useimmille kiusaajille tulee jotain järkeä päähän.
Nämä asiat ja ne aiemmat asiat painavat sinua nyt ihan liikaa. Etkö pysty kertomaan vanhemmillesi tai muulle luotettavalle ihmiselle. Kuten muutkin niin suositan sinua menemään myös lääkäriin. Vaikeat kokemukset voivat vauriottaa ja sairastuttaa, tie siitä on lähteä hakemaan apua, toipumaan, vahvistumaan, elämään omaa elämää. Lähde purkamaan tätä oikeiden ihmisten kanssa.

 

["VÄSYNYT"]

Välillä ollu olo et ihan sama, heitän hanskat tiskiin.

Mut yritän silti sinnitellä, kun elämä menny jo parempaan suuntaan mut sillain et se ois kokonaan raiteillaan nii en tajuu kauan mun pitää sinnitellä et mut lopullisesti tästä asiasta palkitaan ja pääsen tästä asiasta/kierteestä myöskin ulos!? mä oon koittanu sinnitellä niinku 5 vuotta ja mä en oo vieläkään kunnolla sitä palkintoo siitä saanu, et elämä ois taas 100% voittanu, eli et se ois samanlaista kun ennen tätä helvettiä.....

Teini-iän jälkeen oon aatellu mennä sinne terapiaan vasta. Yrittää nyt niinku kypsytellä ite näitä asioita ja saada koottuu itteänsä. Mutta mä tiedän sen, et TULEN tarvitsemaan terapiaa ollakseni esimerkiksi hyvä äiti lapsille joskus jos niitä toivottavasti saisin ja tasapainonen kumppani aviomiehelle... on tää semmonen mylläkkä ollu, vaikka sitä on koittanu itelleen sanoo et ei tää mitään, et ihan perus tää on. Kaikille käy näin. No nytpä tajuun että ei käy ja se mitä mulle kävi ei oo tosiaan ollu normaalii !!!

Vanhemmille en puhu kun pakollisista asioista.
Meillä ei ikinä oikeen oo näytetty tunteita.
Nii emmä voi mennä nyt yhtäkkii vaan näyttää itekkään sit niitä, nii näytän mielummin tänne... Tää on ainut paikka minne voin nyt purkaa ja kun tääl on aikuisii, vanhempii, nii koen täältä sillain jos jostain saavani tällä hetkellä sitä parhainta tukea

Mulla on ollu semmonenki sairaalloinen pelko. et jos avaudun tänne, nii mä pelkään et tässäkin mä teen virheen. mut päätin sit repästä ja tunkee tätä paskaa oikeen tuutin täydeltä tänne. ei enää kiinnosta!! et pakko niinku munkin saada avautuu näistä asioista jonnekki, vaikka miten tyhmältä kuulostaiski !!!

Mut ei kukaan ihminen oikeesti kestäis kiusaamista elämänsä loppuun saakka.

Toi ajatus tuntuu niin kauheelta.

Sitä vaan syyttää muutamista typeristä virheistä itteensä, joiden takii ei ois ikinä tullu kiusatuks.

Toivon et mun kiusaajatki jossain vaiheessa tajuu et ei tää oo sen arvosta et tarvinnu näin kovasti rangaista mitä on tehny alle 15-vuotiaana. OIKEESTI.

Tässä näätte hyvän tuloksen kiusaamisesta: Minä.

 

["VÄSYNYT"]

ja huutaa nää asiat vaikka koko maailmalle!!!

Jotenkin vapauttavaa.

Mut sit mietin et, miks pitää tehdä mulle silläkin tavalla että niinku mustamaalaa mua jollekkin kundille ja sitten ei saa sanoo et hän sano, siis mulle ei saa kertoo sitä et kuka niitä juttuja on puhunu.

En ymmärrä totakaan!!

 

["moi"]

toivon että menet hakemaan apua, saat ihan asiantuntijan apua ja ohjeita. lisäksi tarvittaessa lääkitys avuksi, ei ole hyvä että asiat pyörii vaan mielessä. jos sulle tulee näitä ajatuksia rupea ajatteleen muuta

 

["vieras"]

Anna tulla vaan, jos se oloasi helpottaa! Tuntuu pahalta puolestasi. Vaikka et usko, sanoipa saman meistä kuinka moni hyvänsä, en todellakaan usko, että kiusaajat perässäsi tulevat. Tuskin heidän elämänsä pyörii vain sinun elämäsi ympärillä. Samaa mieltä olen myös muiden kanssa siitä, että sinun pitäisi keskustella tunteistasi ja peloistasi ammattilaisen kanssa eli mene lääkäriin ja kerro asioistasi myös siellä. Siten pääset asiassa eteenpäin. Toivotan sinulle kaikkea hyvää sekä paljon voimia ja rohkeutta.

 

["VÄSYNYT"]

Ei ainakaan nyt kaduta nää avautumiset.

Mut joskus kyllä jos jankkaan niinku pakkomielteisesti useasti niitä jonnekki...

Tuntuu etten kykene tekee muutakaan.

Lääkitystä oon koittanu väitellä, ettei tää tilanne menis sinne asti et oisin riippuvainen niistä sitten. Kun tiiän et ne määrää mulle semmosia lääkkeitä joita mun kaverit on käyttäny huumeina ja vetäneet nuppinsa niillä sekasin ja jääneet riippuvaisiks niistä..

 

["vieras"]

[QUOTE="VÄSYNYT";27848383]Ei ainakaan nyt kaduta nää avautumiset.

Mut joskus kyllä jos jankkaan niinku pakkomielteisesti useasti niitä jonnekki...

Tuntuu etten kykene tekee muutakaan.

Lääkitystä oon koittanu väitellä, ettei tää tilanne menis sinne asti et oisin riippuvainen niistä sitten. Kun tiiän et ne määrää mulle semmosia lääkkeitä joita mun kaverit on käyttäny huumeina ja vetäneet nuppinsa niillä sekasin ja jääneet riippuvaisiks niistä..[/QUOTE]

Mene silti keskustelemaan ammattilaisen kanssa. Kieltäydyt sitten vaikka niistä lääkkeistä, mutta joka tapauksessa puhuminen asiasta ammattilaisen kanssa auttaa. Varaa huomenna aika lääkärille.