Kuinka vapaasti 1-2v saa teillä leikkiä ulkona?

[Työäiti]

Tunnusta heti, että mä olen vahdannut poikaa aika tarkkaan, on ainokainen. Mutta kertokaahan olenko sittenkin tiukkapipo?

Oltiin viikonloppuna isohkolla leikkikentällä, vieressä virtaa vielä kostea puronen.
Leikkimässä oli muitakin, mm yksi vanhempi kahden lapsensa kanssa. Toinen lapsista oli noin 1 ja pikkuisen risat. Oikein valloittava persoona ja liikkuvainen. Tämä vanhempi antoi tämän pikkuisen ihan vapaasti liikkua alueella eikä edes seurannut lapsen tekemisiä. Parhaimmillaan lapsi oli vieressä olevan pienen jalkapallokentän toisessa päässä (autotien&puron vieressä). Minä en olisi itse ehtinyt millään estämään onnettomuutta, jos sellainen olisi uhannut. Matkaa olisi siis ainakin 50 metriä ja lapsen vanhempi istui maassa selkä muksuun päin. Ei siis edes tajunnut, missä lapsi oli. Sanoin asiasta ja hän huusi lastaan tulemaan takaisin. Ei siis mennyt edes hakemaan.

Olenko mä tiukkapipo ja hermoherkkä, kun mä en anna lapseni vaeltaa vahtimatta? Vaeltaa toki lapsi saa, mutta mä seuraan perässä.

 

[Rieputarallaa]

Kyllä mäkin seuraan, missä herra 2v3kk menee, mutta pidän kyllä poikaan kunnon "hajuraon" silloin kun se on turvallista. Musta äidit, jotka kulkee koko ajan n. metrin etäisyydellä taaperoistaan / leikki-ikäisistään, on - no, jotenkin säälittäviä. Lapsiin pitää luottaa.

 

[meah]

Et mun mielestä.
Meillä ehkä vähän vapaampi meininki kyllä. Mutta me ulkoillaan tässä omalla tontilla, ei tartte pelätä autoja tai paljon muutakaan, ei vettä, ei vaarallisia kiipeilypaikkoja tms.
Ja silti pidän lapset (1v3kk ja 4v.) kuitenkin koko ajan näköpiirissä. (tai jonkun pihassa olevan aikuisen näköpiirissä, jos täällä pyörii muitakin.)
Siis perässä en juokse, saattavat olla melkoisenkin matkan päässä, mutta näkyvissä täytyy koko ajan olla.

Se riippuu niin siitä, minkälainen paikka on missä on ulkoilee.

 

[SuhmuranSandra]

No ei saa. Poika 2v1kk ja ihan yhdessä pihalla leikitään.

 

[vieras]

perusteleppa sörhipykerö että millälailla he ovat säälittäviä?

 

[Pajulanpirkkona]

Meillä riippuu paikasta. jos on aika turvallista, ei pääse tielle tms. niin voin antaa itekseen mennä. Mut en kyllä neiti nopsakinttu/rämäpää 2v uskalla näköpiiristä päästää.

 

[harmaana]

mä olen kyllä ollut kans lapsilleni sellainen etten päästä pois näkökentästä ja pidän etäisyydenkin en verta lyhyenä et kerkiän jotain tekemään jos onnettomuus uhkaisi. ja edelleen meillä pidetään kädestä kiinni kauppojen ym. parkkipaikoilla, ikinä ei tiedä mitä kaahareita siellä liikkuu ja lapset on niin vikkeliä ja pieniä ettei niitä vältttämättä autosta näe ajoissa. mun mielestä on parempi olla liian varovainen kuin katua sitten kun jotain pääsee sattumaan.

 

[Työäiti]

Kyllä mäkin seuraan, missä herra 2v3kk menee, mutta pidän kyllä poikaan kunnon "hajuraon" silloin kun se on turvallista. Musta äidit, jotka kulkee koko ajan n. metrin etäisyydellä taaperoistaan / leikki-ikäisistään, on - no, jotenkin säälittäviä. Lapsiin pitää luottaa.

En mää sentään metrin päässä, paitsi jos yrittää kiivetä tikapuita pitkin

 

[Pajulanpirkkona]

Ne ton ikäset kun ei omaa minkään maailman järkeä vielä siinä et mitä voi tehdä tai ei ja mihin taidot riittää. Neitihän kiipeis vaikka talon katolle jos yltäis palotikkaisiin, on meinaa ollu yritystä siihenki suuntaan. Ei sitä uskalla yhtään jättää pihalla omiin oloihinsa.

 

[Ievaliina]

Et ole miun mielestä mikään tiukkapipo etkä hermoherkkä!
Nykyään sattuu niin paljon hukkumistapauksia jne. juuri sen takia ,kun ei katsota lasten perään.
Ite vahin kuin haukka esikkoa aikanaan,vielä viisvuotiasta en laskenut yksin mihinkään.
Minuu ei pienenä liikoja vahittu ja senpä takia miun naamataulu on täynnä arpia,meinasin hukkua mökillä(täti pelasti) jne.
Miusta tässä tapauksessa on todellakin vain hyvä vahtia kuin olla vahtimatta!

 

[Emiilia]

Jos on tie,puro tai joku muu "vaarallinen" vieressä niin aika haukkana vahdin lapsia, vaikkakin kauempaan. Siksi metsässä on ihan leikkiä ja aidatut leikkikentät ihania. B)

Meillä lapset tosiaan jo 3 ja 4v ja silti vahdin niitä katseella. Takapihalla saavat keskenään olla, silloinkin kyttään ikkunasta lähes koko ajan.

 

[Rieputarallaa]

Kyllä mäkin seuraan, missä herra 2v3kk menee, mutta pidän kyllä poikaan kunnon "hajuraon" silloin kun se on turvallista. Musta äidit, jotka kulkee koko ajan n. metrin etäisyydellä taaperoistaan / leikki-ikäisistään, on - no, jotenkin säälittäviä. Lapsiin pitää luottaa.

En mää sentään metrin päässä, paitsi jos yrittää kiivetä tikapuita pitkin

Hyvä . Mä tunnen liian monta ylisuojelevaa äitiä, jotka ei uskalla päästää lapsiaan kosketusetäisyyden ulkopuolelle ennen kouluikää. Sellaisilla lapsilla ei itseluottamus pääse kasvamaan ollenkaan.

 

[vieras]

Meillä 2v8kk saa aika vapaasti leikkiä, mutta näköyhteys on lähes koko ajan. On kyllä rauhallinen poika ja siskojen kanssa touhuaa. Tytöt 6v ja 4,5v saavat olla vapaammin, eli ei tartte olla näköyhteydessä, mutta tiedän koko ajan missä leikkivät. Koskaan kukaan ei oo yrittänyt lähteä omille teilleen. Mutta varsinkin alle 2v:tä seuraisin kyllä tarkkaan, ettei karkaa/joudu autotielle tai muuten vaaralliseen paikkaan.

 

[Sopraano]

Ylisuojelu on pahasta, mutta tottakai pitää silmällä pitää. Meillä 2,5v pyöräilee 4v veljensä kanssa tossa kävelytiellä kaksin. Voin olla ite sisällä, mutta vilkaisen n.2min välein ovatko vielä näkösällä. Oon huomannut, että kun lapsi tajuaa, että häneen luotetaan, on myös luottamuksen arvoinen. Mutta totta kai siis vastuu on vanhemmalla ja jokainen lapsi on yksilö ja jokainen vanhempi tuntee oman lapsensa kyvyt. Mutta en siis suosittele koko ajan kädestä kiinni pitämistä koko ajan ja vierestä vahtaamista.

 

[et ole tiukkapipo]

Mä vahdin kanssa lastani kuin haukka, se on mun tehtävä äitinä!!! Jos me ollaan jossain leikkipuistossa tai keskiviikkokerhossa käymässä, niin kenen mun lastani sitten kuuluisi vahtia. Mua ärsyttää suunnattomasti vanhemmat, jotka vaan juoruavat keskenään, eivätkä vahdi mitä heidän kullannuppunsa puuhaavat.

Ollaan kyllä kaikki illat omassa pihassa pihatöissä ja leikkimässä nykyään, kun lapsi saa päiväkodissa ihan riittävän annoksen isosta lapsilaumasta. Ei ainakaan ole yli vuoteen kertaakaan ehdottanut että mentäisiin leikkipuistoon. Naapurissa asuu samanikäisiä lapsia, joten leikkiseuraa löytyy.

Ja seuraavaksi vielä mun tiukkapipoisuudesta:
meidän lapsi leikkii vain meidän pihassa, koska minä haluan itse vahtia sen tekemiset. Muille naapureille näyttää hyvin sopivan, että heidän lapsensa, siis alle kolmevuotiaat, ovat jopa pari tuntia meidän pihassa leikkimässä ilman että siitä sovitaan erikseen tai että vanhemmat edes vähän huutelisivat välillä lastensa perään, että missä menevät. Oletetaan siis ilman muuta että minä vahdin kuin puistotäti muidenkin ipanat... Toistaiseksi tämä on sopinut minulle, mutta en ole mielestäni heidän lapsistaan vastuussa jos jotain tapahtuu, koska lapset vaan ilmestyvät aidanraosta pihaamme... että sellaista tällä kertaa...

Ja täytyy vielä lisätä, että en kyllä edes luottaisi lastani naapureiden kynsiin, kun eivät tunnut omia lapsiaankaan yhtään vahtivan!!! Nämä pienet lapset saattavat olla tuntitolkulla vähän isompien lapsien kanssa leikkimässä eikä heitä vahdi kukaan. Isommatkin lapset ovat tässä tapauksessa alle kouluikäisiä.
Mielestäni ei ole riittävää vahtimista, että joskus vähän kurkataan ikkunasta onko kaikki vielä hengissä. Jepu jee.

 

[Sopraano]

Kyllä mäkin seuraan, missä herra 2v3kk menee, mutta pidän kyllä poikaan kunnon "hajuraon" silloin kun se on turvallista. Musta äidit, jotka kulkee koko ajan n. metrin etäisyydellä taaperoistaan / leikki-ikäisistään, on - no, jotenkin säälittäviä. Lapsiin pitää luottaa.

En mää sentään metrin päässä, paitsi jos yrittää kiivetä tikapuita pitkin

Hyvä . Mä tunnen liian monta ylisuojelevaa äitiä, jotka ei uskalla päästää lapsiaan kosketusetäisyyden ulkopuolelle ennen kouluikää. Sellaisilla lapsilla ei itseluottamus pääse kasvamaan ollenkaan.

Joo, mä myös. Ja voi kauheeta, jos lapsi joskus vaikka kaatuu!

 

[Sopraano]

Mä vahdin kanssa lastani kuin haukka, se on mun tehtävä äitinä!!! Jos me ollaan jossain leikkipuistossa tai keskiviikkokerhossa käymässä, niin kenen mun lastani sitten kuuluisi vahtia. Mua ärsyttää suunnattomasti vanhemmat, jotka vaan juoruavat keskenään, eivätkä vahdi mitä heidän kullannuppunsa puuhaavat.

Ollaan kyllä kaikki illat omassa pihassa pihatöissä ja leikkimässä nykyään, kun lapsi saa päiväkodissa ihan riittävän annoksen isosta lapsilaumasta. Ei ainakaan ole yli vuoteen kertaakaan ehdottanut että mentäisiin leikkipuistoon. Naapurissa asuu samanikäisiä lapsia, joten leikkiseuraa löytyy.

Ja seuraavaksi vielä mun tiukkapipoisuudesta:
meidän lapsi leikkii vain meidän pihassa, koska minä haluan itse vahtia sen tekemiset. Muille naapureille näyttää hyvin sopivan, että heidän lapsensa, siis alle kolmevuotiaat, ovat jopa pari tuntia meidän pihassa leikkimässä ilman että siitä sovitaan erikseen tai että vanhemmat edes vähän huutelisivat välillä lastensa perään, että missä menevät. Oletetaan siis ilman muuta että minä vahdin kuin puistotäti muidenkin ipanat... Toistaiseksi tämä on sopinut minulle, mutta en ole mielestäni heidän lapsistaan vastuussa jos jotain tapahtuu, koska lapset vaan ilmestyvät aidanraosta pihaamme... että sellaista tällä kertaa...

Ja täytyy vielä lisätä, että en kyllä edes luottaisi lastani naapureiden kynsiin, kun eivät tunnut omia lapsiaankaan yhtään vahtivan!!! Nämä pienet lapset saattavat olla tuntitolkulla vähän isompien lapsien kanssa leikkimässä eikä heitä vahdi kukaan. Isommatkin lapset ovat tässä tapauksessa alle kouluikäisiä.
Mielestäni ei ole riittävää vahtimista, että joskus vähän kurkataan ikkunasta onko kaikki vielä hengissä. Jepu jee.

Joopa...

 

[vieras]

Ylisuojelu on pahasta, mutta tottakai pitää silmällä pitää. Meillä 2,5v pyöräilee 4v veljensä kanssa tossa kävelytiellä kaksin. Voin olla ite sisällä, mutta vilkaisen n.2min välein ovatko vielä näkösällä. Oon huomannut, että kun lapsi tajuaa, että häneen luotetaan, on myös luottamuksen arvoinen. Mutta totta kai siis vastuu on vanhemmalla ja jokainen lapsi on yksilö ja jokainen vanhempi tuntee oman lapsensa kyvyt. Mutta en siis suosittele koko ajan kädestä kiinni pitämistä koko ajan ja vierestä vahtaamista.

joo mä en tajua kyllä et annat noin pienten polkea keskenään kävelytiellä, varsinkin jos se on vilkas tie.

 

[+]

Ei niitä lapsia tartte seurata kuin haukka saalista!!! Vahinkoja sattuu, vaikka olisit koko ajan metrin päässä... Meillä esim. 1v9kk saa mennä pihasta mäen alas leikkipuistoon ja jään ite istumaan pihalle, saatan vaikka lehteä lukea samalla. Esikoisen kohdalla vähän enemmän kuljin perässä, mutta enemmän se sai kuhmuja kuin tää toinen... Riippunee siis lapsestakin ja motoriikasta (joka kehittyy parhaiten, kun saa "vapaasti" harjoitella) .

 

[pikku-lumikko]

kohta 1v2kk on meidän junnu ja sen peräs kyllä on pakko mennä....konttii vielä et ei kävele, mut suuhun menee kaikki, joka ainut esine minkä käteensä saa :kieh: ....toki hiekkakasalla sisaruksetkin kattoo perään

 

[Rieputarallaa]

perusteleppa sörhipykerö että millälailla he ovat säälittäviä?

Mulle tulee sellainen mielikuva, että ylisuojelevat äidit luulevat omistavansa lapsensa, ja haluavat kontrolloida ihan kaikkia heidän tekemisisään. Totta kai pari vuotiasta pitää pitää tarkasti silmällä, mutta mielestäni heille pitää myös antaa tehdä ja kokea asioita ITSE. Vanhempi ei voi loputtomiin kuitenkaan silotella lapsensa elämää vaarattomaksi, kivuttomaksi ja tahrattomaksi. Parasta, mitä voimme lapsillemme matkaeväiksi antaa, on itseluottamus ja sitä kautta itsenäisyys. Ja se ei pääse kasvamaan, jos (piilo)viesti vanhemmilta on se, että sinä olet niin pieni ja heikko ja avuton ym., että minun täytyy koko ajan kulkea suojelemassa sinua kaikelta.

 

[Kowalski]

Mun 2 v 3 kk saa olla aika vapaasti pihassa, koska piha on turvallinen. Katson toki perään jonkin verran (ja käyn hakemassa pois jos poika meinaa karata kadulle tms) mutta en ole metrin päässä, enkä edes viiden metrin päässä, ja juttelen kyllä naapureiden kanssa, luen ehkä lehteä, tms, koko ajan kuitenkin tietäen missä poika on. Annan kiivetä isoon liukumäkeen mutta patistan istumaan kun hän seisoo siellä, jne.
Mutta saarimökillä tai venerannassa (sen vieressä on leikkipuisto jossa me aika usein käydään) olen tarkka, ehkä liiankin tarkka, mutta en halua että lapseni päätyy yhdeksi numeroksi hukkumistilastoihin.
4 v 4 kk saa jo ulkoilla kotipihassa itsekseen lyhyitä aikoja.

 

[Emiilia]

Menee vähän viereen, mutta meillä esikoinen oppi kävelemään 1v 3kk ikäisenä, kesällä. Anoppi piti poikaa koko ajan ulkona kädestä tai sylissä, ettei vaan pieni poika kaadu ja loukkaa... |O |O

Meni aika lujaa hermo. Millä lapsi oppii jos sen ei anneta kävellä???

 

[vieras]

perusteleppa sörhipykerö että millälailla he ovat säälittäviä?

Mulle tulee sellainen mielikuva, että ylisuojelevat äidit luulevat omistavansa lapsensa, ja haluavat kontrolloida ihan kaikkia heidän tekemisisään. Totta kai pari vuotiasta pitää pitää tarkasti silmällä, mutta mielestäni heille pitää myös antaa tehdä ja kokea asioita ITSE. Vanhempi ei voi loputtomiin kuitenkaan silotella lapsensa elämää vaarattomaksi, kivuttomaksi ja tahrattomaksi. Parasta, mitä voimme lapsillemme matkaeväiksi antaa, on itseluottamus ja sitä kautta itsenäisyys. Ja se ei pääse kasvamaan, jos (piilo)viesti vanhemmilta on se, että sinä olet niin pieni ja heikko ja avuton ym., että minun täytyy koko ajan kulkea suojelemassa sinua kaikelta.

aika hölmösti sanottu. meillä ainakin on lapset niin vilkkaita ja keksii aina kaikkee hölmöö että niitä on pakko pitää silmällä. en kuvittele omistavani lapsia mutta he ovat minulle niin rakkaita ja tärkeitä että jos voin estää jäämästä auton alle tai hukkumastajokeen niin miksi en sitä tekisi? mun mielestä sellaiset vanhemmat ovat todella vastuuttomia jotka antavat alle kaksivuotiaidensa kulkea itsenäisesti satojen metrien päässä itsestään.

 

[Työäiti]

Vahtiminen on minusta eri asia, kun se että ei antaisi lapsen leikkiä lapsen leikkejä.

Esim meidän isolla kotipihalla, muksu saa toteuttaa itseään ja leikkikentillä muksu yrittää ensin itse ja sitten vasta autan häntä. Tosin, muksu myös haluaa puhekaverin, äidin tai kaverin. Ei se yksin viihdy. Mutta haluan kyllä vahtia lastani, oli kysessä autot, purot tai myrkkymarjat. Meillä päin kasvaa mm. jotain myrkkykoisoa, mutta mistä se muksu tietää, että sitä ei saa syödä vaikka punaherkuita ja ahomansikoita syödään kotipihassa.