Kuinka vapaasti 1-2v saa teillä leikkiä ulkona?

[elli]

no johan on!!
ärsyttää kun mutsit jurputtaa, ite lähi puistos joka päivä lapset 2 ja 3. istun mielelläni vain penkillä vahtien lapsia, en tosissaan jaksa aina juosta joka liikettä tuijottaa selän takana. johan siinä muutkin lapset ihmettelee.. toki leikin mtyös lasteni kanssa niin sisällä kuin ulkona. mutta liika vahtiminen on älytöntä.

 

[FANG-ANN-75]

Kyllä mäkin seuraan, missä herra 2v3kk menee, mutta pidän kyllä poikaan kunnon "hajuraon" silloin kun se on turvallista. Musta äidit, jotka kulkee koko ajan n. metrin etäisyydellä taaperoistaan / leikki-ikäisistään, on - no, jotenkin säälittäviä. Lapsiin pitää luottaa.

Mä oon aina seurannu ja tuun seuraan ihan pieniä. Mietippä tota LAPSIIN PITÄÄ LUOTTAA seuraavan kerran kun luet lehdestä mitä jollekkin pienelle on tapahtunut(onnettomuus tai jopa kuolema) kun ei olla tarpeeksi vahdittu. Kyse EI ole luottamuksesta. Mulla ainakin esikoinen oli juoksevaa sorttia pienenä. Lähti liikkuun varhain ja reilu 1v juoksi leikkikentän toiselle laidalle tien viereen kokoajan. Jos en ois seurannu, seuraava etappi ois ollu auton alunen. Ei lasta saa laittaa aikuisen vastuuasemaan. Ei ne osaa ja tiedä kaikkea niinkuin me aikuiset ja siten ovat jatkuvasti vaaralle alttiina. Ihan pienellä(etenkin 1v-1,5v) pitää olla aikuinen kokoajan lähellä jos on vaarapaikkoja lähettyvillä. Jos ei oo niin touhutkoon sitten. Mutta yleensä aina on jotain.

 

[sipuli]

perusteleppa sörhipykerö että millälailla he ovat säälittäviä?

Mulle tulee sellainen mielikuva, että ylisuojelevat äidit luulevat omistavansa lapsensa, ja haluavat kontrolloida ihan kaikkia heidän tekemisisään. Totta kai pari vuotiasta pitää pitää tarkasti silmällä, mutta mielestäni heille pitää myös antaa tehdä ja kokea asioita ITSE. Vanhempi ei voi loputtomiin kuitenkaan silotella lapsensa elämää vaarattomaksi, kivuttomaksi ja tahrattomaksi. Parasta, mitä voimme lapsillemme matkaeväiksi antaa, on itseluottamus ja sitä kautta itsenäisyys. Ja se ei pääse kasvamaan, jos (piilo)viesti vanhemmilta on se, että sinä olet niin pieni ja heikko ja avuton ym., että minun täytyy koko ajan kulkea suojelemassa sinua kaikelta.

No johan, paljon sitä voi päätellä pelkästään siitä miten äiti katsoo lastensa perään..
Hheh, kyse nyt kuitenkin on aika pienistä nassikoista et hei haloo, kyllä niistä saattaa peräti kasvaa itsenäisiäkin vaikka se mami perään katsoisikin kuin haukka kun lapsi on vuoden tai pari.

 

[Nalletar]

Jos lähellä on tie tai vaikkapa vettä niin olen kyllä tosi varovainen. Mutta esim. leikkipuistossa saa aika vapaasti 1v 11kk lapsi kulkea. En mä perässä kulje, mutta huomioin kyllä missä menee. En mikään hysteerinen mielestäni ole, mutta en sen ikäiseen vielä kyllä luotakaan. Tuo meidän lapsi ei ainakaan ole rauhallisimmasta päästä.

Vaarini veli oli joskus aikoja sitten kahden vanhana lähtenyt vaarini perään. Jostain syystä valvonta oli lienee ollut heikompaa, sillä kukaan ei huomannut. Hukkui jokeen.

 

[vieras]

Kyllä mäkin seuraan, missä herra 2v3kk menee, mutta pidän kyllä poikaan kunnon "hajuraon" silloin kun se on turvallista. Musta äidit, jotka kulkee koko ajan n. metrin etäisyydellä taaperoistaan / leikki-ikäisistään, on - no, jotenkin säälittäviä. Lapsiin pitää luottaa.

Joo, pitää voida luottaa, mutta ei ehkä vielä vuoden ikäiseen. Itse en ainakaan luottaisi siihen ettei se molskahda sinne vieressä olevaan puroon, kuten ap:n tapauksessa oli kyse. Tuon ikäinen ei kuitenkaan vielä tajua mitä tapahtuu jos juoksee autotielle, vaikka tietäisikin että se on kiellettyä.

 

[Möppöläinen]

Lapsi saa kotipihassa vapaasi touhottaa, kunhan pysyy näkösällä. En seuraa siis varjona vieressä.

 

[Rieputarallaa]

Kyllä mäkin seuraan, missä herra 2v3kk menee, mutta pidän kyllä poikaan kunnon "hajuraon" silloin kun se on turvallista. Musta äidit, jotka kulkee koko ajan n. metrin etäisyydellä taaperoistaan / leikki-ikäisistään, on - no, jotenkin säälittäviä. Lapsiin pitää luottaa.

Joo, pitää voida luottaa, mutta ei ehkä vielä vuoden ikäiseen. Itse en ainakaan luottaisi siihen ettei se molskahda sinne vieressä olevaan puroon, kuten ap:n tapauksessa oli kyse. Tuon ikäinen ei kuitenkaan vielä tajua mitä tapahtuu jos juoksee autotielle, vaikka tietäisikin että se on kiellettyä.

No en mäkään todellakaan päästä lastani lähellekään puroa tai autotietä yksin hengaamaan. Jessus että suututtaa kun väkisin väännetään mun sanomisia mihin halutaan. Mä puhuin äideistä, jotka ei anna tyyliin vajaa parivuotiaan nousta itse sohvalle istumaan, kun voi sattua jotain, puistossa ei voi vauvakeinussa kiikkua tai hiekkalaatikolla tehdä kakkuja, kun jotakin voi sattua. Tarkoitan luottamisella sitä, että pienenkin lapsen pitää saada tehdä ikäiselleen sopivia asioita itse. Siitä, ja vain siitä taidot kehittyy - ja samalla vanhempi voi alkaa luottaa siihen, että lapsi osaa ja pystyy.

 

[Emilyn]

Kyllä mäkin seuraan, missä herra 2v3kk menee, mutta pidän kyllä poikaan kunnon "hajuraon" silloin kun se on turvallista. Musta äidit, jotka kulkee koko ajan n. metrin etäisyydellä taaperoistaan / leikki-ikäisistään, on - no, jotenkin säälittäviä. Lapsiin pitää luottaa.

Mä en todellakaan luota omaan vajaa 2veeheni joka uhmaillen välillä lähtee vaan kauemmas kun sitä pyytää olemaan lähempänä. Nyt on kyllä alkanut totella, ettei mene talon nurkalta kauemmas (rivari, tie vieressä). Ja jokaikinen sekunti seuraan lapsen liikkeitä. Jos haravoin, haravoin niin päin että näen lapsen lähietäisyydeltä samalla jne. Kaupassa ei tod saa juosta montaa metriä kauemmaksi.

Kanaemo ehkä mut mieluummin varman päälle

 

[mä]

Ylisuojelu on pahasta, mutta tottakai pitää silmällä pitää. Meillä 2,5v pyöräilee 4v veljensä kanssa tossa kävelytiellä kaksin. Voin olla ite sisällä, mutta vilkaisen n.2min välein ovatko vielä näkösällä. Oon huomannut, että kun lapsi tajuaa, että häneen luotetaan, on myös luottamuksen arvoinen. Mutta totta kai siis vastuu on vanhemmalla ja jokainen lapsi on yksilö ja jokainen vanhempi tuntee oman lapsensa kyvyt. Mutta en siis suosittele koko ajan kädestä kiinni pitämistä koko ajan ja vierestä vahtaamista.

joo mä en tajua kyllä et annat noin pienten polkea keskenään kävelytiellä, varsinkin jos se on vilkas tie.

Mä taidan tuntea sut. Pari kertaa ovat meinanneet ajaa pyörän alle ja kerran mopon alle sillä kuuluisalla kävelytiellä. Samoin ajorataa viilletelleet.
Näin siis meidän naapurin pojat . Tunnistatko omakses?

 

[vieras]

vahdin aika tarkasti alle 2v. mutta 2v alkoivat ymmärtää puhetta ja muistaa ja totella. vähitellen ovat pärjänneet ilman että koko ajan vahtii

 

[Charlottis74]

Lapset on tässäkin asiassa erilaisia et ei mene niinkuin välttämättä toisella menee!

 

[harmaana]

Meillä 3.5v ja 1v10kk, asumme kerrostalossa ja vieressä on oman pihan ( keinut, liukumäki ja hiekkalaatikko) lisäksi leikkipuisto. Vahdin kyllä molempia lapsia melko tarkkaan, esikoisen pitää olla näköetäisyydellä koko ajan, muuten saa kyllä touhuta omia leikkejään. Kuopusta vahdin tarkemmin, sillä hän ei oikein vielä osaa kiipeillä liukumäkeen niin varmasti, että voisin luottaa siihen ettei tipahda portaissa, eli olen kyllä vieressä jos alkaa kiipeilemään ja muutenkin aika tarkaan tulee vahdittua, molempia.

 

[vieras]

Meillä on pian 1,5 v lapsi, jolla on nopeat jalat, mutta ei yhtään älyä mistään. Vahdin häntä kuin haukka, samoin meidän 3,5-vuotias ulkoilee vain jonkun toisen ison seurassa, en päästä yksin pihalle, koska on arvaamaton ja voi vaikka joutua auton alle.

 

[mimmi]

perusteleppa sörhipykerö että millälailla he ovat säälittäviä?

Mulle tulee sellainen mielikuva, että ylisuojelevat äidit luulevat omistavansa lapsensa, ja haluavat kontrolloida ihan kaikkia heidän tekemisisään. Totta kai pari vuotiasta pitää pitää tarkasti silmällä, mutta mielestäni heille pitää myös antaa tehdä ja kokea asioita ITSE. Vanhempi ei voi loputtomiin kuitenkaan silotella lapsensa elämää vaarattomaksi, kivuttomaksi ja tahrattomaksi. Parasta, mitä voimme lapsillemme matkaeväiksi antaa, on itseluottamus ja sitä kautta itsenäisyys. Ja se ei pääse kasvamaan, jos (piilo)viesti vanhemmilta on se, että sinä olet niin pieni ja heikko ja avuton ym., että minun täytyy koko ajan kulkea suojelemassa sinua kaikelta.

luulevat omistavansa lapsensa?? mitä ihmettä? kyllähän lapsen äiti on lapsen äiti ja lapsi on hänen.
ja jokainen normaali ja vastuutuntoinen äiti vahtii lastansa pihalla ja muutenkin. eikä tieten tahtoen päästä häntä altiiki vaaralle. liika vahtiminen on pahasta mutta kyllä se vahtiminen on normaalia ja tervettä-
en nyt ymmärrä pointtiasia että äidit jotka vahtivat lastaan ovat säälittäviä??
jokaisella on varmaan joskus ollut se ensimmäinen lapsi ja tulee oltua hieman tarkempi kaikessa mutta tuo sinun haukkumisesi säälittävksi on kyllä todella ala-arvoista

peesi tähän!!

 

[vieras]

perusteleppa sörhipykerö että millälailla he ovat säälittäviä?

Mulle tulee sellainen mielikuva, että ylisuojelevat äidit luulevat omistavansa lapsensa, ja haluavat kontrolloida ihan kaikkia heidän tekemisisään. Totta kai pari vuotiasta pitää pitää tarkasti silmällä, mutta mielestäni heille pitää myös antaa tehdä ja kokea asioita ITSE. Vanhempi ei voi loputtomiin kuitenkaan silotella lapsensa elämää vaarattomaksi, kivuttomaksi ja tahrattomaksi. Parasta, mitä voimme lapsillemme matkaeväiksi antaa, on itseluottamus ja sitä kautta itsenäisyys. Ja se ei pääse kasvamaan, jos (piilo)viesti vanhemmilta on se, että sinä olet niin pieni ja heikko ja avuton ym., että minun täytyy koko ajan kulkea suojelemassa sinua kaikelta.

Tavallaan ehkä ymmärrän mitä yrität sanoa. Esim. annan lasteni kiipeillä ja kokeilla rajojaan, enkä estele vapaata liikkumista ja toimimista, mutta toisaalta haluan myös suojella heitä vaaroilta, joihin he eivät osaa varautua. Minusta on vastuullista vanhemmuutta valvoa pienten leikkejä ja sitä, etteivät he esim. pääse hukkumaan, auton alle tms. Siinä valvomisessa ei ole mitään säälittävää. Se on vanhemman tehtävä.

 

[vieras]

olen antanut lasten kiivetä sohvalle ja tippua sieltä ja kokea itse omat virheensä ja oppia niistä. en ole aina vieressä estämässä joka kommellusta.
annan kiivetä paikkoihin ja annan tehdä mitä uskaltavat. kuitenkin meillä varsinkin kuopus on arka.

 

[Aurinkokunta]

Omassa pihassa saavat mennä ja olla melko vapaasti... kunhan eivät häviä nurkan taakse.
Sisällä kotona saavat mennä ja olla eri huoneessakin... meidän 2½v jopa yläkerrassa toisinaan, vaikka mie oon alhaalla.
1v ei saa mennä vielä ylös ilman aikuista... tai vanhimpaa veljeä (15v) tai siskoa (13v).

 

[Peikkopojan Kylkiluu]

No olen mä tätä meidän 1½ vuotiasta kyllä seurannut silmilläni kuin hai laivaa kun ollaan oltu pihalla leikkimässä. Leikkipaikan lähelle on vaikka millasta hälinää ja muuta, ja lisäksi hiekkalaatikkokin on melkein rinteen reunalla, että siitä voi pudota ajotielle jne jne. Katsellaan nyt miten asiat tästä etenee kun tyttö kasvaa. Varman päälle aion kyllä pelata vielä pitkän aikaa. Nyt kun mennään mökille niin siellä saa neiti rymytä vapaammin kun ei ole autoja tai muuta vaarallista lähellä. Nyrkkisääntö kotipihalla on se että lapsi ei saa mennä niin kauas ettenkö häntä saisi kiireesti napattua jos pihaan tulee vaikka auto tai jos pieni löytää maasta tupakantumppeja (kerrostalo elämän ihanuutta kun lasten leikkipaikallekin heitellään vaikka mitä roskaa).

 

[:0]

perusteleppa sörhipykerö että millälailla he ovat säälittäviä?

Niinpä, lapseen ei voi luottaa, jos se on siinä iässä tai sen luonteinen, että ei ole luottamuksen arvoinen. Omani karkaa tahalleen autotielle, kiipeilee ja tippuu päälleen alas lähes joka kerta, ym. Olen monta onnettomuutta säästänyt tuolla kyttäämiselläni.